Keskustelut Metsänhoito Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 132)
  • Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

    Kuka on keksinyt , että energiapuuta on mahdollista kerätä rinnankorkeusläpimitaltaan 40mm:n risuista ?! Pystystä niitä ei ainakaan ole mitään järkeä lähteä yksitellen keräilemään. Vielä 100mm:n läpimitaltaan olevat puut ovat selkeästi konekorjuun kannattavuusrajan alapuolella.

    Alapuolella olevista luvuista käy selkeästi ilmi , että alle 100 mm rk läpimitaltaan olevien puiden keräily on silkkaa ajan ja resurssien haaskausta. Kun teosta maksetaan vain kilojen mukaan riippumatta käsiteltävästä runkomäärästä ei ole lainkaan sama millaisia kohteita korjataan

    Alle viiden kuution tuntituotokset koneella vievät varmasti vararikkoon. Pieniläpimittaista puuta tehtäessä tämä mahdollisuus on aina lähellä. Haluaisin nähdä sen kaverin , joka saa kasalle tunnissa 5 kiintoa puuta 40mm läpimittaisista ja 4 metriä pitkistä rasseista. Niitähän ei ”tarvitse” keräillä kun 1665kpl tunnissa 9 metrisiä ”vain” 830 kpl, nämä on tosin katkaistava kertaalleen keskeltä.

    40mm paksu(ohut) ja 4m pitkä raippa on tilavuudeltaan 3 litraa ja näitä menee 333kpl kiintokuutioon ,

    40mm/ 9 metrisen tilavuus 6 litraa , joita mennee 166 kpl kiintokuutioon

    70mm/4m tilavuus 10 litraa ja 100kpl/m3

    70mm/9m tilavuus 19 litraa ja 52kpl/m3

    100mm/4m tilavuus 20 litraa ja 50kpl/m3

    100mm/9m tilavuus 38 litraa ja 26kpl/m3

    PS. 2000 (kpl) katkaisua (kaato/katkaisu) giljotiinikouralla PÄIVÄSSÄ on jo kova saavutus. Laskekaa tästä , montako kuutiota rk 40mm:n /400mm(pit) raippoja on mahdollista katkoa päivässä(/8h) yksi kerrallaan ja paljonko muodostuu työkustannushinnaksi tehtyä kuutiota kohden , kun tuntikustannus on 70-80 eur.? (…kun se jesse on näitä niin kovasti tarjoamassa)

  • huski

    Jos metsää kasvattaa niin kai siellä täytyy pyrkiä mahdollisiman hyvään kuitu- tai mieluusti tukkisaantoon.Minä unohtaisin koko energiapuuhakkuun terminä.Koska korjuun nollaraja tullee nousemaan tulevaisuudessa melko varmasti.Eli metsät jo nuorena sopivan harvaksi.Silloin ei mietitä onko räipät 42mm tai 51mm.Nuorten puiden kasvatus väli on väh. metri ja n.2200kpl/ha.!!

    jees h-valta

    Noinkin se kyllä kun huski yllä mutta kun se ei riitä että kasvattaa noilla tiheyksillä. Täällä lounaassa ainakin tuo luonto tuppaa olla sen verran rehevän sorttista että kasvattaa ilman kasvatustakin sinne pikku lisukkeita. Esim. harmaaleppää, pihlajaa yms.
    Ja jos niistä lisukkeistakin joku maksaa en pane pahakseni.
    Kasvatusväli varmasti omissanikin tuota luokkaa mutta silti hehtaarilla noin 2300-2500kpl.

    suorittava porras suorittava porras

    Nimimerkki ”huskin” ajatukset ovat varmasti kohdallaan. Lukijoiden kuvissa nimimerkki ”tuohen” ensiharvennuskohde olkoon hyvänä kirittäjänä oikeaan suuntaan , kun puhutaan järkevästä metsänkasvatuksesta. (ei ole muuten nelijalkaisten sorkkaeläinten laidunnuskaan haitannut : ) )

    jees h-valta

    Tuohen tavalla kasvatetaan lehtipuuta mutta eihän tuo yhden lehtipuulajin kasvatus niin kovin ongelma olekkaan.
    Senhän voi kasvattaa tuossa taajuudessa ilman suurempia ongelmia. Lehtipuu varjostaa pohjansa tehokkaasti kasvukaudella ja pysyy puhtaana. Korkeintaan joku kuusi voi siellä yrittää sinnitellä alla. Havupuulla on ongelma kasvun hitaus jolla kerkiää lehtipuu moneen kertaan edelle. Työllistää.

    jabe

    SLL: Puun energiakäytön rajalliset mahdollisuudet Suomessa on tunnustettava
    http://goo.gl/XUwEr

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jabe:
    ”SLL: Puun energiakäytön rajalliset mahdollisuudet Suomessa on tunnustettava”

    Siellä näköjään ollaan huolestuneita kivihiilen käytön vähenemisestä Suomessa. Saattavat samalla vähentyä myös sponsoritulot siltä suunnalta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    huski

    Energiapuuhakkuun voisi poistaa ”terminä” kokonaan koska: Meillä on riittävästi kasvavaa ja ennen kaikkea aikaa- raivaussahoilla lihottaa metsiämme sen 5senttiä rinnankorkeudelta paksummaksi,niin ei tarvitsisi tikkujen kanssa pelailla.Ja sitten ne saattaisi kelvata kuiduttavaan teollisuuteen.Ja eikös hieman paksummasta räipästä tule enempi energiaaa.

    jees h-valta

    Aivan terve linja on hyödyntää ne ”tikutkin”.
    Aivan kelpo kasoja näyttää syntyvän niistäkin teitten varsiin.
    Kyllä hinta on myös ”tikkuinen” joten en ainakaan paksumpaa tavaraa myy enää energiaksi. (Tietysti samalta leimikolta tulevat paksummat.)Ensiharvennukset ovat aivan oma juttunsa ja sillä pohjalla jatkukoon. On vain ostavan teollisuuden ja energiapuun hyödyntäjien tehtävä saada kuidulle ja poltettavalle senverran hinnaneroa että hommien laatu on selvä puutavaraa myyvälle.
    Mielestäni tällä energiapuulla saattaa olla kuitupuun hintaa korottava vaikutus. Ja se ei ole huono juttu.

    Metsuri motokuski

    Pitkään pohdin sitä että kannattaako tälle saitille kirjoittaa enää kun nämä samat asiat pyörivät eikä kirjoittajien näkökannat muutuu vaikka kuinka joku niitä perustelisi. Mutta tulihan nyt kuitenkin kirjauduttua viimeinkin. Minusta nimimerkki Suorittava Porras on kirjoitellut erittäin asiantuntevasti joten siitä 10 pistettä. Etenkin hän on tuonut noita tekijäpuolen näkökantoja esille ja perustellut hyvin. Olen lukenut niitä ja paljon ja itsekkin motokuskina yhdyn niihin mielipiteisiin.

    Tuo energiapuu vöyhötys on niistä yksi joka sieppaa todella paljon. Onkohan kukaan todellisuudessa miettinyt mitä nuo tikkujen teko maksaa niin tekijöille kuin energiateollisuudelle. Nykyään energiapuun teko on täysin tukien varassa eikä niistä koskaan voida maksaa sitä hintaa että se kannattaa tehdä ilman valtion tukea. Enkä ole vakuuttunut että onko tuo hiilijalanjälki edes paljonkaan pienempi kuin tuontipolttoaineilla kun verrataan koko energiaketjun kuluja lämmön tuotantoon saakka. Voidaan miettiä mitä rangan teko, rahdit ja haketus vie tuota polttoaineitta ja se kun muutetaan kilowateiksi niin kyllä rankaenergialle hintaa tulee.

    Jos nyt kuitenkin sitä energiarankaa tehdään niin minimi puunkoko on oltava suurempi kuin paperiteollisuus käyttää. Siinä vaiheessa alkaa määrät olemaan sitä luokkaa että edes tekokustannukset saadaan jotenkin peitettyä.

    jees h-valta

    Energiapuun tuki verrattuna esim. tuulimyllyjen tukeen on olematon. Ja palaa aina. Kun taas tuulee kun sattuu tuulemaan.
    Tekoväkeä ja kalustoa tuntuu löytyvän ja se on aina silloin asia hallinnassa. Ostavaa suorastaan pilvin pimein. Ainakin täällä Satakunnassa.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 132)