Keskustelut Metsänhoito Ennakkoraivaus

  • This topic has 47 vastausta, 23 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by Avataroksapuu.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 47)
  • Ennakkoraivaus

    Merkitty: 

    Yleinen ohjeistushan on, että puut on kaadettava maahan asti, mutta tässäkin on nykyään vaihtelua. Pyrkimys toki on saada maahan, mutta joillakin vaikeammilla kohteilla käytäntö alkaa sanelemaan sääntöjä ja kaikkia raivattuja runkoja ei saa maahan asti ainakaan sellaisen ajan puitteissa, että hankinnoille pääsisi. Miten paljon nuo konkelot käytännössä haittaavat motomiehen työtä?

  • Gla Gla

    Et vastannut kysymykseeni. Kyse ei ollut siitä, että pitäisi yhdistää kuntoilu ja metsänhoito. Metsässä ei tekeminen tekemällä lopu, joten kyse on siitä, millä tavalla homma kannattaa hoitaa, jotta saisi mahdollisimman suuren hyödyn. Aloittaja esitti ihan aiheellisen kysymyksen rästikohteen työmenetelmistä, joten mielestäni työläämpi ja/tai enemmän kalustoa vaativa vaihtoehto ei ole perusteltu.

     

    Metsuri motokuski

    Tuossa aloittaja kysymyksessään kertoikin mikä ongelma näissä metsätöiden urakoissa piilee. Kova kilpailu laittaa urakkahinnoittelun koville. Usein urakkahinnoittelu tehdään liian köykäisin perustein eli ei tutkita kohteet puustoa tarpeeksi tarkkaan. Pahinta lienee että hyväksytään joku tietty urakkahinta ns ”läpihintana”. Jokaiselle urakanhinnoittelijalle, joka tekee urakka työtä pitäisi kohde tutkia tarpeeksi tarkaan jotta saadaan urakkahinta muodostettua leimikko kohtaisesti.

    Se että kohteen työn jälkeä joudutaan huonontamaan sen vuoksi että ei päästä tiettyyn tuntitavoitteeseen on ilmiö siitä että urakkahinnoittelu ei ole kohdallaan. Urakkahinta ei kestä kohteen muuttuvia tekijöitä.

    Täytyy muistaa että huono raivausjälki siirtyy suoraan moton tuotokseen. Moton tuotoksen määrittelyssä ei ole otettu huomioon huonoa raivausjälkeä vaan lähtökohta kuutiokohtaiselle veloitukselle on ollut että kohteet ovat raivattu kunnolla ja pienpuusta ei ole ongelmaa hakkuutuotokselle. Usein on niin että se kuskikaan ei loppujen lopuksi ole oikea henkilö määrittämään hyvää ja huonoa raivausta talouden kannalta. Omalta kannalta hän voi sen kertoa kuinka mukavaa työnteko on kyseisessä leimikossa.  En ole itse vielä yhdeltäkään urakoitsijalta kuullut kuinka paljon minun olisi pitänyt hakata puuta esim ensiharvennukselta / päivä. Uskon että ei moni mukaan kuski. Loppujen lopuksi kyse on siitä että pääsenkö siihen tulokseen mitä minulta edellytetään jokaisena työpaivänä että saan kuluni ja koneen kulut maksettua ja myös vähän työnnantajallekkin.

    Kysyjä kysyi että onko konkelopuista haittaa moton työskentelylle ? Kyllä niistä on. Yksittäiset eivät vaikuta tuotokseen mutta jos niitä on enemmän niin vaikutusta on. Jo se että ennakkoraivaus tehdään heti koneen edestä on jo hidastava tekijä joka ainakin hidastaa ajokoneen tuotosta kun risuja on pitkin ”tannerta”.

    Metsätyöt ovat lähes kaikki suoritusperusteista ja lähtökohta on että jokainen ketjussaan suorittaa omat tehtävänsä kunnolla. On sitten kyseessä istutus, raivaus, hakkuu ja jne. Jokaisella työtavalla on omat vaatimukset ja niiden hyvä suorittaminen edellyttää ketjun osatekijöiltä muiltakin hyvää suoritusta.

    suorittava porras suorittava porras

     ”Suorittavaporras tuijottaa joka asiassa omaa etuaan täysin järjen vastaisesti, taimikonhoidossa piti hänen mukaansa jättää 1000 runkoa pystyyn jne.”

    Mistähän moinen väärinymmärrys?  En ole missään vaiheessa kehottanut poikkeamaan taimikoiden osalta tiheyssuosituksista . Tosin 3000 runkoa ensiharvennettavalla kohteella on selvästi liikaa . 1500 , maks .2000 runkoa on vielä ok.

    Tuhat runkoa olen maininnut monen huonolle hoidolle jääneen nuoren metsän lopulliseksi runkoluvuksi kunnollisen ennakkoraivauksen jälkeen . Ylitiheys on vaatinut veronsa.Tulevan  harvennuksen jälkeen palstan puut ovatkin jo päätehakkuutiheydessä . Tähän riittää , kun poistaa riukuuntuneet ja vähän elävää latvusta omaavat rungot . Silmänlumeeksi ei kannata elinkelvottomia runkoja jättää.

    Jotta edellä mainitulta voitaisiin välttyä olen toistuvasti kannustanut raivaamaan ja harventamaan taimikot ajoissa. Näin vältetään rästien kertyminen ja epäinhimillinen työmäärä rästejä purettaessa . Ennakkoraivaus on läpihuutojuttu tai kokonaan tarpeeton toimenpide , kun metsä pidetään taimivaiheesta alkaen kunnossa.

    Kollega tuossa edellä ansiokkaasti kertoi  , mikä merkitys hakkuuta haittaavalla alusksvoksella on. Sitä ei edes synny , jos jokainen tekee oman osuutensa kasvatusketjussa kunnolla  . Kivitalonkorkuisesta risukosta puolestaan riittää harmia kaikille osapuolille . Eikä vähiten metsäomistajalle . Hän saa katsella hakkuun jälkeen leveitä ajouria , pitkiä kantoja ja kolhittuja puita .

    Ajouria  on pakko levittää kaadetun risumaton alla piilevien kulkuesteiden takia. Samasta syystä kantojen pituus kasvaa varmistettaessa , että teräketju ei saa kivi- tai maakosketusta  rajoitetun näkyvyyden takia. Runkovaurioita lisäävät konkeloon jääneet raivatut rungot . Ne ohjaavat mielellään kaatuvan puun väärään ja liian ahtaaseen väliin , jolloin kaarna irtoaa  useammastkin puusta , kun kaadettua runkoa karsitaan.

    Mielestäni ajattelin raivauksen ajoittamisessa vuosi pari ennen hakkuuta enemmän raivaajaa , kun itseäni . Poistettavat puut ovat pienempiä ja painuvat luonnon avustamana alas mahdollisesta konkelotilasta , kun työvaiheiden välissä on talvi tai pari. Kun hakkuun aika koittaa ,maaston muodot ja esteet näkyvät jo kaukaa .Raivattu puuaines on painunut tiiviisti maata myöten . Lehtiä eikä neulasiakaan ole näkyvyyttä rajoittamassa.

    Puu Hastelija

    Jos kyseessä on ensiharvennuskohde, niin pyrin vähintään 5v aiemmin olemaan liikenteessä, mieluiten 10.

    Ensin väljennys, eli tikut kumoon. Tästä 2-3 vuoden päästä poltinpuiden keräily (puu kasvaa kummasti) jonka jälkeen puustolla onkin normaalisti tilaa ja aikaa järeytyä ainakin 5v. Tämä siis  maastopohjilla ja kuvioilla, jotka helppokulkuisia ja riittävän lähellä tilaa.

    Vastaavasti, mutta maahan kaataen tulee perkaus tehtyä muuallakin, koska hirvet lamaavat muuten asennon turhan väljäksi.

    MJO

    Jesse

     Nyt hakkuuta on varmaan jotain alle kymmenen ha:n alalla mutta eipä ole kiirettä ollut kun hakattu on vain yksi tien pohjan avaus.

    Jesse taitaa unohtaa kaikki täällä sepittämät hakkuut? Nyt ei ole kuin 10ha? Edellisinä vuosina on ollut sovittuna harvennusta tai aukkoa lähes kuukausittain. Yhdessä keskustelussa tiedusteltiin keskustelijoiden metsä pinta-alaa, jolloin jessellä jäi alle 100ha.

    Jokin asia ei oikein täsmää?

    Jätkä

    Suorittava kirjoittaa paljon, mutta on siinä asiaakin.

    Taimikonhoitoon on omat ohjeensa, jotka ovat käytännössä perkaus, jossa ei vielä puututa kasvatettavien puiden tiheyteen, vaan niiden kasvua haittaavien – lähinnä lehtipuiden poistamiseen. Sitten on taimikon harvennus, joka tehdään siinä vaiheessa, kun puut ovat jo selvinneet esim hirvivaarasta.

    Jos taimikonharvennuksessa jouduaan poistamaan ”kivitalon korkuista puustoa”, ollaan rajusti myöhässä. Mutta siinä vaiheessa pitäisi runkoluku pudottaa MAX 2000 r/ha. Kun työ tehään oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, ei metsässä tarvitse riehua energiapuusavotassa, eikä ennakkoraivauksen kanssa, vaan metsä on kunnossa enskaa varten ja puiden tyviosat ovat karsiutuneet ja runkojen muoto on näkyvissä hyvin.

    Silloin on mahdollista tehdä hyvä korjuujälki ja jäljelle voi jäädä terve, kaunis metsä. Kyllä siellä mahtuu olemaan myös Pajuja ja Katajia plus sateenvarjokuusia monimuotoisuutta tekemässä. Jokunen Leppäkin ehkä, mutta ei Haapoja.

    Kun Suorittava sitten Suorittaa runkoluvun 1000 – 1200 r/ha, niin seuraavassa harvennuksessa saadaan hyvää pikkutukkia ja parrua, taikka yläharvennuksena jo kahden tukin tunkoja, joista voi tehdä jo vähän tiliäkin.

    MaalaisSeppo

    Kyllä mun päätehakkuuta odottavaan koivikkoon on syntynyt tiheä kuusialukasvusto. Ei vieläkin harvempi kasvatusasento olisi sitä estänyt. Koivujen tyveltä aion kuuset poistaa.

    Onneksi on valmis kuusikko alla. Mielenkiinnolla odotan, mitä tapahtuu, kun koivut poistetaan. Tutkailin juuri yhtä hankintapalstani kaadettua kuusta. Vapautettiin 20 v sitten, kun oli tyveltä 5 cm. Nyt 35 cm.

    Jätkä

    Tyvileikoltako?

    MaalaisSeppo

    Tyvileikolta. 3m tyvileikolta n 25.

    jees h-valta

    Aion lähipäivinä ottaa tarjousta 300m3:n poistumalle harvennusleimikoilta joissa en aio heilua minkään sortin ennakkoraivauksessa. Kuviot ovat iältään 27-42 vuotisia ja osa on enskaa ja kakkosta on ha:n verran. Uuden tien molemmin puolin ja kaikki on edellisen omistajan jäljiltä lähes puhtaita alustoja. Paikoin pientä hieksen närettä, ei muuta. Metsään. fi:n tiedot hiukan perässä, kasvu ollut senverran hurjaa. Tukkisaantoa tulee noilta vanhemman pään kuvioilta jo hyvinkin. 4,5ha:n alalla on harvennustarpeet.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 47)