› Keskustelut › Metsänhoito › Erkki Lähde

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 847)
1 2 3 … 17 18 19 … 83 84 85
  • Puuki 14.7.2019, 15:58

    Kukin saa tietysti valita oman tahtonsa mukaan uudistamiset ym. metsänhoitotavat.  Optimoitu jk-metsän kasvatusketju tuottaa paperilla erittäin hyvin, jos verrataan huonommin optimoituun tasaikäiseen vaihtoehtoon. Ylioptimismia voi esiintyä puolin ja toisin joten kannattaa ottaa itse selvää, jos epäilyttää tuottolaskelmien soveltamiskelpoisuus käytäntöön.

    NNA:ja laskemalla saa yhdenlaisen  tulevaisuusarvion aikaiseksi.  Niissäkin kannattaa katsoa , että lähtöarvot ja oletukset olisi mahdollisimman lähellä todellisuutta.   Kun molemmista menetelmistä otetaan vastaava tilanne, niin saa paremmin selville, mitä ehkä kannattaa kussakin tapauksessa tehdä.

    Tilanne muuttuu esim. siinä, kun tasaikäisessä kuusikossa tehdäänkin jatkuvien alaharvennusten sijaan yksi yläharvennus kiertoaikana ja kokonaiskasvussa otetaan huomioon jalostettujen taimien parantunut kasvu.    Esim. lehtomaisen kankaan kuusikossa vähän yli 1000 dd-alueella saa  paremman NNA 3% korolla laskettaessa normi uudistuskuluista huolimatta kuin jk-kasvatuksella. 4 % korolla pääsee myös parempaan lopputulokseen jos saa esim. uudistuskulut tavallista vierastyönä tehtyä pienemmäksi tai käyttää luontaista uudistamista enemmän apuna. ( Oletuksena  että molemmat onnistuu hyvin eikä esim. uuden taimikon syntymisessä eikä kantohinnoissa & korjuukuluissa tapahdu isompia muutoksia ja jk-metsässä voidaan heti alkuun jättää sopivankokoista puuta pystyyn (n. 80 mottia/ha) seuraavaa ylispuuhakkuuta varten. Kiertojan 70 v. kokonaiskasvuero on n. 30 % tasaikäisen hyväksi. Sitä pidän melko realistisena.)

     

    Reima Ranta 14.7.2019, 16:57

    Puuta tuotetaan (kuten kaikkea muutakin), jos se on kannattavaa ja sillä siisti. Ratkaisun tekeminen on parhaassakin tapauksessa vain valistunut arvaus. Se on selvää, että mitä karummalla alueella ollaan, sen varovaisempi yli-investoinnin suhteen on syytä olla.

    Kannattamaton toiminta on kannattamatonta toimintaa. Siitä ei kukaan tule autuaaksi. Jos kansantalouden kannalta jalostusasteen nosto katsotaan  autuaaksi tekeväksi, niin tehtaita maa täyteen ja kaikki saatavilla oleva puu tänne jalostettavaksi. Jos metsänomistajana teille on tärkeää jalostusasteen nosto, niin pitää tuottaa kannattamattomasti halpaa kuitua, sen jalostaminen selluksi nostaa jalostusarvoa huomattavasti enemmän kuin sahaus.

    3 % oli vain esimerkki tuottovaatimuksesta. Siihen ei ole yhtä vastausta, kuten ei mihinkään muuhunkaan tässä asiassa. UPM:n osinkotuotto lienee luokka 4 % ja riskin voi katsoa olevan samaa luokkaa kuin puuntuottamisenkin. Jos UPM menee ympäri niin tuskin on kalikoillekaan kysyntää.

    Tolopainen 14.7.2019, 17:38

    Niin arvelinkin, että pallo on hukassa.

    mehtäukko 14.7.2019, 18:06

    Puukilta..”Kukin saa tietysti valita oman tahtonsa mukaan uudistamiset ym. metsänhoitotavat…” on tottakai pelin henki.

    Kun tämä tuli taas tapetille, Mehtäukko on ikänsä koettanut mahdollisimman vähän kahliutua metsätaloudessa. On olemassa markkinahinnat kiinteällä ja irtaimella. Jos haluat omista eduistasi ajatellen palstan omaksi, on minun maksettava vähän enempi kuin jokin kilpaileva ekonomi on laskeskellut. Puukaupoissa,hoitotöissä ja kaikessa muussakin on tietyt vakiintuneet lain-alaisuudet. Tekemättöminä tai nurinkurin tehtynä kaikki maksaa vielä enemmän. Tai jos tulee priimakuntoiseen metsälöön myrsky-, tai lumituho, prosenttilaskut heittävät joka tapauksessa päin p:tä. Mutta kun ohjelmassa on viedä vaan ketju töihin,ottaa tukit sun muut mitä saa talteen ja uudistus järkevimmin päälle, se on siinä. Elämä jatkuu.

    Yksinkertaista mutta totta.

    Puuki 15.7.2019, 09:35

    Tarkennukseksi :

    NNA :n laskentaprosentti tarkoittaa sitä, että jos NNA jää sillä%:lla positiiviseksi, investointi on kannattava.  Jos ja kun se jää reilusti positiiviseksi, on (tod.näk.)metsän tuotto% silloin suurempi kuin laskenta%.    Jk:n markkinoijathan perustaa tuoton paremmuuden arvioinnin yleensä juuri NNA -laskelmiin eikä johonkin toiseen laskentatapaan ( esim. kassavirtaperiaate).

    Kun tuossa ed. esimerkkitapauksessa uudistuskulut oli nettona alle 300 €/ha, se menee selvästi ohi vastaavalle kohteelle lasketusta optimoidusta j-kasvatusketjusta myös 4 % korkokannalla.

    RR : Kuitupuun kasvatuksen heikon kannattavuuden takia olen itsekin kommentoinut istutuskustannusten laskemisen (harvaan istutus & luontainen lisä yms.) vaikutuksesta kannattavuuteen, nyt kun puun reaalikantohinnat on kuitupuun osalta varsinkin laskeneet jo vuosikymmenien ajan.

    Gla Gla 20.7.2019, 06:54

    RR: ”Jos uudistamisinvestointi tuottaa minulle 3 % ja saan muualta vastaavalla riskillä tuon 3 %, minun ei kannata tehdä uudistamisinvestointia, vaan tyytyä luontaisiin menetelmiin. Sillä kaikki, mitä tämä luontainen menetelmä tuottaa, on minulle voittoa metsänviljelyyn nähden.”

    Tuo ajatus pitää sisällään oletuksen, että luontaisesta menetelmästä ei aiheudu kuluja. Jos ajatuksena on metsätalouden harjoittaminen luontaista uudistamista käyttäen, ei metsä käytännössä tule säästymään kustannuksilta. Siten esittämäsi ajatuskin toimii vain kirjoituspöydän ääressä. Lisäksi kun ainakin tällä suunnalla maasta on kova kysyntä, ei kannata jättää maata ja siihen sitoutunutta pääomaa heitteille. Mielummin sitten myy palstan ja käyttää nekin rahat siihen vaihtoehtoiseen kohteeseen. Tässä sitten tulee ongelmaksi se, että vaihtoehtoisen kohteen tuotto-odotukset vaihtelee huomattavasti useammin kuin metsän, mikä vaikeuttaa pitkäjänteisen metsätalouden harjoittamista.

     

    Tolopainen 20.7.2019, 07:18

    Mistä tiedätte, että kuitupuun kasvatus kannattaa huonosti, koska ensiharvennukset voidaan myydä monella eri hinnalla ja se riippuu siitä miten metsä on hoidettu.

    Puuki 20.7.2019, 11:45

    Tarkenn :

    Kuitupuun kasvatus istuttamalla kannattaa yleensä huonosti.   Jos omakustannushintaan möisi esim. eh.kuusikuitupuuta,  30 vuoden kasvatusajalla, 80 l / puu, ja kasvatuskulut 3 %korolla laskettuna pitäisi kuitupuun kantohinnan olla n. 27 € motilta.   Pitäsi kai sitä jotain tuottoakin alkaa tulla jo 30 vuoden vartoilun jälkeen ?    Talkoot on erikseen.

    Metsuri motokuski 20.7.2019, 13:28

    Varmaan noin on kun puuki kirjoitti. Yksi näkökulma voisi olla metsän uudistamisvelvoite seuraavalle sukupolvelle. Sen voisi ajatella myös niin että kun ole hyödyn metsästä ottanut niin seuraavalle sukupolvelle pitäisi metsänkasvu säilyä samana tai parempana kun itselläni oli. Siis ei ajateltaisikaan pelkkänä rahana ja korkoina. Onko ajatus ihan pöhkö ? Itse näen asian ainakin enemmän jatkumona sulupolville kuin pelkkänä korkohyötynä.

    Tolopainen 20.7.2019, 13:42

    Olen laskeskellut että 40€ tulee kiinnolta, kun Kemeroi pienpuunkorjuun.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 847)
1 2 3 … 17 18 19 … 83 84 85