Onhan siellä Erkin sivuilla  mielenkiintoista asiaa ja aiheestakin.  Mutta esim. kannattavuusvertailut  tasaikäisen ja jk:n välillä ei ole ihan ok .  Kun erään kirjoituksen mukaan jalostushyöty pitäis olla 58 % , jotta tasaikäisellä päästäisiin samaan tulokseen kun erirakenteisella jk:lla, niin jotenkin vaikuttaa tarkoitushakuiselta laskelma.  Itse olen ainakin saanut päinvastaisia tuloksia omien istutuskuusikoiden nettonykyarvoja laskiessa.

Lopputulokseen vaikuttaa mm. lähtöarvojen valinta.  Kun on otettu esim. puun hinnoiksi tienvarsihinnat, joista vähennetään korjuukulut, niin ei mene ihan niin kuin käytännössä. Tukin pystyhinta on suunnilleen sama kuin hankintahinta tienvarressa. Silloin tienvarsihintoja käyttämällä saadaan päätehakkuista saatavissa oleva nettohinta selvästi pienemmäksi kuin se on tavallisesti.  Samoin jää epäselväksi miten on laskettu, kun puhutaan toisaalta nettohinnoista ja sitten kerrotaan esim. istutuskulujen olevan 1500 €/ha .  Yleisellä tasolla laskettuja kiertoajan nettonykyarvoja käytetään yksittäistapausten laskelmissa. Miten se vaikuttaa lopputulokseen, kun jokainen tapaus on kuitenkin aina erilainen, jää arvattavaksi (?) .

Laskelmiin pitää suhtautua aina kriittisesti ja juuri noin kuin kirjoittajat edellä – kysyä lähtöarvojen ja oletusten perään. Jk-kasvatuksesta on vähemmän aineistoa ja vähemmän kunnon malleja kuin jaksollisesta mallista. Erityisen hankala on taimikon alkukehityksen ennustaminen. Tilanteet metsässä ovat erilaisia ja jos lisäksi otetaan päätöksentekoon mukaan muut kuin talous, mallit eivät välttämättä pysty kuvaamaan tilannetta kunnolla ja päätös menee enemmän intuition pohjalle. Ilmastomalleistakin on tehty vertailu (Ilmastopaneeli) ja todettu että monenlaista niistä tulee ulos.

Puuki: ”Tukin pystyhinta on suunnilleen sama kuin hankintahinta tien varressa”.

Ei voida verrata tällä perusteella, sillä pystyhinnasta on jo vähennetty korjuun tienvarsi kustannukset. Tässä on se oppiriita pystykaupan korjuun kustannusten maksajasta. Ettei vaan laskennassa peritä korjuun kustannusten verran toiskertaan?

Jos metsäteollisuudella on nyt  ostettuja leimikoita vaikka 50milj kiintoa, kyllä niillä on muutakin arvoa kuin pelkkä puiden arvo. Ei teollisuus voisi toimia niin, että sillä ei olisi ostettuja leimikoita muutaman kuukauden tarvetta vastaavasti. Tietenkin teollisuus on valmis maksamaan tästä puuvarastosta, sehän voi pysäyttää ostot jo hyvissä ajoin tammikuussa, kuten muinakin vuosina ja tasapainottaa kysyntää markkinoilla ja laskea hintoja tuotteiden menekin mukaan.

Hintakeskustelu on kyllä siinä mielessä tässä ketjussa relevantti asia että onhan jk:n tukin pystyhinta alempi kuin jaksollisen tukin pystyhinta ja ero johtuu korkeammista korjuukuluista.