Jos teet tuhannen motin energiapuukaupan, niin hankintakaupalla on monen tonnin veroetu pystykauppaan verrattuna, jos hyödynnettävää metsävähennystä on, ja varsinkin, jos se uhkaa jäädä käyttämättä.
Mitäs pahaa jees tämän näkökulman esille ottamisessa on? Veronäkökulman huomioiminen on tärkeää metsätaloudessa. Säädösten mukainen, jossa auto ei kulu metsätalouden kalustoon metsäharrastelussa.
Tämä ei nyt tietysti liity otsikkoon, Lähteeseen, jos se sinua närästää.
1 kerran olen tehnyt yhtiön kanssa tuollaisen kaupan. Motolista kelpasi ilman ongelmia, vaikka oli ”hankintakaupasta” kyse. Tällöin kelit olivat vastaavat kuin nytkin etelässä. Sain sitten hommata kasetillisen mursketta, kun kaverit olivat ajelleet vähän tienpuolellakin. En jaksanut alkaa enempiä rähjäämään aiheesta ja kyseiset oalstatkin olivat tuolloin uusia. Tappiolle meni tuonkin vuoden metsätalous….
Timppa: ”Tietääkseni metsävähennyksellä ei ole ”parasta ennen”-päivämäärää.”
Ei varsinaisesti, mutta kun meillä ihmisillä on.
Puuston kasvatusaika taitaa keskimäärin Suomessa olla lähes 90 vuotta ja metsät vaihtavat sukupolvien saatossa omistajaa n. 30-vuoden välein. Kun näin on, niin metsänkasvatus on nähtävä ylisukupolvisena toimintana – myös verotuksen suhteen. Kiertoaika saattaa tarkoittaa kolmea omistajanvaihdosta ja pahimmassa tapauksessa verotus saattaa viedä käytännössä kaiken, ja joku korkokin olisi laskettava sitoutuneelle pääomalle.
Kaikki eivät elä siinä katsomuksessa kuin Timppa, jolle on yhdentekevää, saako satasen nyt vai vasta 50-vuoden kuluttua. Yhteismetsä on tietysti verotuksen suhteen erilaisessa asemassa – vaihtoehtoja vähän.
Verotuksen pohtiminen metsätalouden ylisukupolvisessa taloudenpidossa on huomattavan tärkeä taloudellinen kysymys ja johon metsävähennyskin oleellisena osana liittyy.
Jos sellainen ostaa metsää, jolla sitä on jo ennestään, metsävähennyksen kuittaaminen ei ole tietenkään mikään ylisukupolvien homma.
Toisaalta tuskin kukaan metsäomaisuudestaan lähiaikoina luopuja ostaakaan uutta metsää.
Jos sitten metsävähennyksen hyödyntäminen johtaa epätaloudelliseen tulokseen, niin ei siinnäkään puuhassa taida olla kovin paljon järkeä.
Siinä olen samaa mieltä, että tietysti metsänomistuksessa pitää muistaa verosuunnittelu. Yhteismetsällä ei todellakaan ole siinä kovin paljon vaihtoehtoja. Tietysti se, että tulovero on pienempi, takaa kaikissa tapauksissa merkittävän veroedun. Perintö- ja lahjaveroakin helpottaa joissain tilanteissa se, että verotusarvo määräytyy tuoton mukaan, ei puuston arvon mukaan kuten yksityisillä.
En minäkään toki väitä, että metsävähennyksen käyttämättä jääminen kovin yleinen ongelma olisi.
Tässä tilanteessa se on ennen muuta niillä, jotka ovat hankkineet pinta-alaverolla metsänsä verotuksen siirtymäkauden aikana. Pinta-alavero on tietysti ollut siinä tilanteessa huomattava ostoetu niiden metsien osalta, jossa hakkuumahdollisuuksia on ollut. Kaikki mahdolliset hakkuut on kannattanut tehdä jo pinta-alaverolla, jolloin huomattavat metsävähennykset saattavat olla nyt käyttämättä.
Ilmeisesti hyvin huomattava osa metsistä siirtyy perintönä seuraavalle sukupolvelle, ilman vaihtoehtojen pohdintaa jo riittävän ajoissa, vaikka syytä olisi. Metsävähennys on huomattava tekijä tässä mietinnässä – kannustan pohtimaan. Se on tietysti ongelmallista, kun emme tiedä, koska poistumme rivistä.
Ainakin isoja pääomahakkuita tehdessä pitäisi aina pohtia, onko vaihtoehtoja, jos metsävähennystä ei ole käytettävissä.
Edelleen täysin turhaan uusi näkökulma jolla ei tämän Jovainjankkauksen kanssa mitään yhtenevyyttä. En yleensäkään tee juurikaan e-puukauppaa ja silti saan metsävähennystä käytettyä pystykaupoissa tasaisesti joka vuosi. Teen nimittäin pystykauppoja joka vuosi. Useampiakin. ei siinä hankinta loista mitenkään edukseen. Työ siinä on kyseessä, ei puutavara.
Jees: ”ei siinä hankinta loista mitenkään edukseen. Työ siinä on kyseessä, ei puutavara.”
Mitähän tuokin mahtaa tarkoittaa?
Esimerkki. Energiapuukauppa 1000 m3, Pystyhinta 8 e/m3, hankintahinta 28 e/m3, teko 20 e/m3. Käytetään metsävähennystä. Pystykaupasta jää hyvää verojen jälkeen 7.040 e ja hankintakaupasta 10640 e. Vai miten se meni?
Oma näkemykseni on Jees se, että 100 ha:n tilasta tehdään kauppaa 5-10 -vuoden välein, eikä monta kertaa vuodessa.
Vaikka en käsityksiäsi kykene mitenkään jakamaankaan kanssasi Jees, niin onhan se erinomaisen hienoa, että olet alasta innostunut.
Vähän huonoa huumoriakin, jos sallit. Eräs laittoi vanhaan hyvään aikaan sinuakin paremmaksi märkien puiden poltossa. Poltti rankaa hellanpesässä pitkänä. Pesän ovi oli auki ja rankaa työnnettiin sitä mukaa sisään kun paloi.
Hiukan on kova urakka saada energiarankaa tienvarteen 1000 kiintoa mallilla moottorisaha ja rattori. Pinossa pitäisi olla 2000 mottia. Suurista luvuista on helppo puhua, nolla verotukseen ei metsä vähennystä tarvita, riittää tappiollinen osakekauppakin nykyisin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Viewing 10 replies - 691 through 700 (of 847 total)
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.