EU:n metsäpolitiikkaa

ulkopuolelta päästään määrittelemään tekemistä, kun ei sisäisesti pystytä

Kyllä, mutta paljon on jo tehty, joten mikä on tarpeeksi? Millä se määritellään, bd-strategian pinta-aloilla, uhanalaistilastoilla vai poliittisin päätöksin? Y-järjestöiltä pitäisi saada vastaus kysymykseen.

halutaan muuttaa istutetut kuusikot takaisin lehtimetsiksi

Tämä käy huomattavasti nopeammin metsänviljelyn avulla kuin odottelemalla.

Villen tavoite on sinänsä oikean suuntainen, mutta keinot osittain väärät. Suomen hiilinieluvaatimusta ei kyllä voi enää kasvattaa, kun biodiversiteettistrategia vie jo melko ison osan metsämaasta puuntuotannon ulkopuolelle.

Euroopan hiilinielujen kato ei kai johdu hakkuiden lisäämisestä vaan pääosin Keski-Euroopan metsätuhoista, jotka puolestaan johtuvat yksipuolisesta kuusen viljlystä takavuosina. Jos meillä siirrytään jatkuvapeitteiseen kasvatukseen kovin laajasti, samat ongelmat ovat edessä meillä, koska menetelmä lisää kuusen osuutta puustosta.

Nuorten metsien harvennuksia ei kannata vähentää koska silloin niissä alkaa itseharveneminen eli puita alkaa kuolla ja tukkia tulee vähemmän. Soita ei kannata kovin paljoa ennallistaa koska toimenpide lisää metaanin tuotantoa, kuten edellä todettiinkin.

Rahoitustakin väläytellään, joten jos tuosta hankkeesta tulee lisää rahaa Euroopan metsittämiseen, sehän on hyvä asia se.

Miettikääpä hetki tätä. Ilmakehätutkija Markku Kulmala YLE:n uutisessa:

”Jos ajatellaan, että päästöt vähenisivät joka vuosi 2 prosenttia, niin menisi noin 40 vuotta, että päästöt olisivat pienemmät kuin nielut nykytasolla. Mutta jos yhtä aikaa nousee maaekosysteemien nielutkin kaksi prosenttia eli saadaan hiiltä pois ilmakehästä, niin siinä ei mene kuin 23 vuotta. Jos molemmat tapahtuvat, eli päästöt vähenevät ja nieluja pystytään lisäämään, niin se olisi todella hyvä juttu.”