› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n metsäpolitiikkaa

  • Tämä aihe sisältää 2,298 vastausta, 89 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 viikkoa sitten leku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 2,298)
1 2 3 … 126 127 128 … 228 229 230

  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Lähetetty: 29.5.2021, 16:48

    Merkitty: 

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Perassic Park Perassic Park 23.12.2021, 12:11

    A.Jalkasen linkittämä Luken blogi kannattaa lukea ajatuksella läpi.

    Lainaus:

    ”Luonnonsuojelutavoitteista merkittävin on 30 prosentin suojelutavoite erikseen maa- ja merialueille. Kolmasosa tästä, 10 prosenttia, suojeltaisiin tiukan suojelun keinoin ja kaksi kolmasosaa muilla keinoilla. Tiukan suojelun piirissä olisivat muun muassa kaikki jäljellä olevat iki- ja aarniometsät. Pinta-alatavoitteet koskevat koko EU:ta, mutta strategian mukaan ne on mahdollista kohdentaa luonnonmaantieteellisten alueiden mukaan tai paikallistasolla. ”

    -Itse edellisestä teen valistuneen tulkinnan, jossa tulevaisuudessa todetaan ettei edellisten pinta-alamäärien suojeleminen edusta realismia useimmissa Keski-Euroopan maissa. Tätä aletaan kompensoimaan allokoimalla toimet maihin joissa metsää löytyy ja väestöntiheys harvaa.

    -Kirsikkana kakussa meille tätä valmistellaan Ville Niinistön virkatyönä.

    Termeistä iki- ja aarniometsä ei ole kriteeristöä. Kun on taidettu tutkia, ettei ns. kirveenkoskematonta metsää Suomessa esiinny, termin täytyy pakosti tarkoittaa tietyn iän ylittänyttä metsää.

    Metsänomistajakunta on kirjavaa ja tavoitteet monitavoitteisia nykyään.

    Jos kuitenkin omalta osalta on ajatuksena taloudellinen toimeliaisuus, aavistushakkuille varmasti on ollut huonompiakin aikoja.

     

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.12.2021, 12:32

    Näinpä! Kuitenkin etelämpänä EU:ssa ymmärtänevät senkin, että heidän lauhkean metsävyöhykkeen tai Välimeren alueen kasvillisuusvyöhykkeen luontoa ei voida suojella täällä meillä, pohjoisella taigalla eli havumetsävyöhykkeellä. Meillä metsän lisäksi tärkeitä: suoluonto, järviluonto, saaristoluonto ja tunturiluonto.

    Puuki 23.12.2021, 12:32

    Ikärajat vanhoille metsille oli jossain aiemmin näkyvillä. Taisi olla jotain 100 ja 110 v alueen mukaan, jos en väärin muista.

    Julkisuudessa on ollut tietoja, että on hakattu mahdollisia metso-kohteita aika paljonkin. Itsellänikin oli eräs semmonen jossa maininta oli tullut vanhan haapapuun kasvupaikan mukaan. Alueelle saattoi kuitenkin tehdä kaistalehakkuun ja haapa jäi pystyyn  säästöpuuryhmään jossa on mm. muitakin vanhoja ja isoja puita pystyssä .  Samalla tuli hyvin mukavasti hoidettua ranta-alueen liiallinen  pakkosuojelu; talousmetsäähän se oli kokonaan muuten paitsi säästöpuuryhmän kohdalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.12.2021, 12:37

    Kyllä: nuo metsän ikään perustuvat rajat ja hehtaarimäärät löytyvät taulukoituina Suomen Luontopaneelin tekemästä mietinnöstä (Suomen Luontopaneelin julkaisu 4/2021) ja niiden mukaiset ehdotetut hehtaarimäärät alueittain. Myös tästä Hesarin tuoreesta jutusta niitä löytyy (linkki).

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008432026.html

    Tikkula Tikkula 23.12.2021, 12:46

    kuusi 82 ja mänty 95v. Tää kyl lisää puukauppaa ihan kivasti.

    Tolopainen Tolopainen 23.12.2021, 12:46

    Tuo EU koostuu niin sekalaisesta seurakunnasta ja jokainen maa näyttää tekevän mitä huvittaa. Ei Suomen tarvitse ottaa sieltä mitään ohjeita metsien käsittelyyn. Koira nostaa jalan moisten höpinöiden päälle.

    Puuki 23.12.2021, 12:55

    Hesarin kartta sinisistä ja punaisista alueista kertoo suojelualueiden sijainnin ei-kokonaan suojeltuihin metsiin. ei sen kummempaa.  E-Suomessa on varmaan suojelemattomia lehtolaikkujakin , muualla näkyvät pun. pläntit on jo suojeltu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.12.2021, 11:26

    EU:sta tulee nyt strategioita niin nopeaan tahtiin, että ne alkavat jo haitata toistensa toteutusta. Mielestäni ei tarvittaisi lainkaan taksonomiaa, jossa säännellään ja seurataan asioita liian tarkasti ja liian pienessä mittakaavassa. Tarvittaisiin vain yksi strategia eli integroitu biodiversiteetti- ja ilmastostrategia. Strategioiden tarpeellisuudesta ei kannata jatkaa kiistelyä, kun suurin osa ihmisistä on kuitenkin sitä mieltä, että EU:n hiilinieluja pitäisi kasvattaa ja lajeja suojella.

    Mutta mistä rahoitus? Budjettivarat ovat velkaisilla EU-mailla rajalliset, eli olisi hyvä löytää toteutukseen markkinaehtoisia ratkaisuja. Yksi tällainen olisi ensi vuoden aikana avautuva Luontoarvot-palvelu, jossa yritys tai kansalainen voi sponsoroida em. tavoitteita. Jos tämäntapaisen palvelun saisi toimintaan koko EU:n alueella, sen keräämillä varoilla voisi vaikka metsittää joutoalueita. Metsittäminen kotoperäisillä edistää samaan aikaan sekä hiilinieluja että biodiversiteettiä.

    Joulurauhaa!

    jees h-valta 24.12.2021, 12:09

    Puukin lehtolaikuista tuli mieleen että Metsä-Groupin Viestissäkin kuulutettiin lehtojen omistajia ilmoittautumaan ja ajatus on kait huolehtia lehdon kunnosta ja suojella sen säilymistä, pyyteettömästi kait. Jouluiloa toivotan teille palstalaiset täältä Haapavallasta!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.12.2021, 12:49

    Päivän paasaus.

    Jos metsänomistajat leimataan luonnonsuojelun vastaisiksi, tehdään väärä tulkinta, joka lisää vastakkainasettelua eikä edistä asioiden kehittymistä hyvään suuntaan. Kannustus motivoi yleensä toimintaan paremmin kuin syyllistäminen.

    EU:n taksonomiaesitystä puolustetaan luonnon ja ilmaston edun mukaisina, mutta onko se oikeasti sitä, vai riittäisikö saman lopputuloksen saamiseen muut keinot kuten biodiversiteettistrategia ja metsäsertifikaattien kehittäminen?

    Itse pelkään, että taksonomian soveltaminen johtaa liian yksityiskohtaiseen sääntelyyn, joka ei ota huomioon eri maiden erityispiirteitä. Taksonomiaesityksessä mainitut puuntuotannosta poistuvat pinta-alat kuten tiukan suojelun pinta-alat ja vesistöjen suojakaistat menevät paljon FSC-metsäsertifikaatin ja Suomen Luontopaneelin ehdotuksia pitemmälle.

    Pahimmillaan se voi johtaa pienmetsänomistuksen kannattamattomuuteen, samalla lailla kuin EU:n maatalouspolitiikka on tehnyt pienet maitotilat kannattamattomiksi. Loppujen lopuksi liian ahtaasta sääntelystä ei kuitenkaan kärsi vain metsänomistajan talous vaan myös kansantalous.

    Avohakkuiden kieltäminen, hakkuumäärien sääntely yksittäisen metsätilan tasolla ja puuntuotannon metsäpinta-alan pieneneminen johtavat metsien kokonaiskasvun alenemiseen ja näin menetetään metsien ilmastonmuutosta hidastava vaikutus. Monimuotoisuus ja luontomatkailu varmaan voittaisivat tässä skenaariossa, mutta muut metsän meille tuomat hyödyt vähenisivät.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008474973.html

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 2,298)
1 2 3 … 126 127 128 … 228 229 230