Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

  • Tämä aihe sisältää 2,298 vastausta, 89 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 viikkoa sitten leku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 2,298)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • jees h-valta

    En tiedä ihannevaltiosta mutta sen tiedän että Toloppa vetelee kyllä alta kaiken tietotason kun naapurimaasta paasaa. On kyllä kumma kun ystävälliset välit pitäisi saada täysin jäihin. Kulttuuri on erilainen kuin meidän länsi-ihannoimamme matkittu mutta silti mielestäni mitään syytä panetteluun ei ole. Nytkin presidenttien puhelinkeskustelua tulkittiin uutistarjonnassamme aika turhaksi. Mistä me tiedämme mitä on totuus, ei niitä kaikille luusereille kerrota, ei euroopan tusinavaltioillekkaan.

    Tolopainen Tolopainen

    Taitaa olla Jessen puheet samanlaisia kuin kommareilla ennen talvisotaa, kun Stalin ja Hitler sopivat etupiireistä. Se kosketti aika tavalla Eurooppaa, vaikka ei mitään kysytty. Putleri ei halua tunnustaa Euroopan unionia ja Natoa laillisiksi järjestöiksi, joihin itsenäiset valtiot voivat liittyä. Natossa ovat entisen Itä-Eroopan Neuvostoliiton alusmaat. Eikä Venäjä niitä enää valtansa alle saa

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Venäjän kansalta voisi kysyä mikä tekisi heidät onnellisiksi. Samppanjaa ja kaviaaria vai sotaretkiä? Lisäksi voisi kysyä Ukrainan itäisten osien venäläisväestöltä haluavatko he muuttaa Venäjälle vai pysyä paikoillaan, rakentamassa itsenäistä Ukrainaa. No, meni vähän sivuun metsäpolitiikasta. Kirjoitin siitä Hesariin ”aamusaarnassa” (kursivointi lisätty myöhemmin).

    ”Meidän metsien hiilivarastot ovat 1950-luvulta alkaen kasvaneet aivan valtavasti. Nyt pitää optimoida kokonaisuus jossa on mukana monimuotoisuus, metsien ilmastovaikutus ja niiden taloudellinen merkitys.

    Keinoiksi tähän ovat hyviä EU:n biodiversiteettistrategia ja ilmastostrategia. Suomi on sitoutunut toteuttamaan nämä. Bd-strategian vaatimukset suojeluprosentteineen mainittiin edellä. Ilmastostrategia vaatii meiltä tietyn suuruisen maankäyttösektorin hiilinielun.

    Huono keino em. tavoitteisiin olisi sen sijaan taksonomia. Hallintoelimet saattavat hyväksyä taksonomian kriteerit, mutta niitä ei kannata ottaa käyttöön. Niistä tulisi vakavaa haittaa metsätalouden taloudelliselle ja ekologiselle kestävyydelle. Perusongelma on väärä seurannan mittakaava, metsätila; oikea mittakaava olisi maakunta. Tällä keisarilla ei todellakaan ole vaatteita.

    Jos taksonomian kriteereitä sovelletaan metsätilan tasolla, tuhotaan aluksi taloudellinen kestävyys, kun hakkuita rajoitetaan suurilla pinta-aloilla ilman korvauksia. Seuraavaksi heikennetään ekologista kestävyyttä, kun jokaisesta pienestäkin metsätilasta erotetaan pikku osia suojeluun. Näin nopeutetaan ongelmallista metsien rakenteen pirstoutumista.

    Jos sen sijaan suojeluun tai jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyisi bd-strategian mukaiset pinta-alat, noin kolmannes metsäpinta-alasta olisi pysyvästi peitteisenä. Jos nämä olisivat kokonaisia tiloja, pirstoutuminen vähenisi ja peitteistä ympäristöä vaativat lajit ja jokamiehet voivat paremmin.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008505003.html

    Tolopainen Tolopainen

    Kumpi on tärkeämpi asia NATOn jäsenyys vai hiilinielut, jos rajan takana on 100000 sotilasta odottamassa hyökkäys käskyä.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Puuki

    Kun nykyään metsien monimuotoisuusasiat on paljon paremmalla tollalla kuin  joskus vuosi10:ä sitten oli , niin hyvä asia voidaan pilata liialla pakottamisella.   Jos pitäisi suojella lisää siihen 30 %:iin asti,niin eihän siinä olisi  mitään tolkkua ilmaiseksi tehdä lisää ja vähentää metsän kok.kasvua samalla pitkällä aikavälillä – sehän vähentäisi hiilinieluakin.

    Sopivat jk-kohteetkin tulisi ennakkoon miettiä (jos niitä pitäisi lisätä) mitkä kasvupaikat ja puustot sopii siihen parhaiten missäkin.   Esim. Keskisessä-Suomessa sopivin  ja kannattavin kohde kangasmaalla  ns. peitteiseen metsänkasvatukseen on MT-kasvupaikat joissa on valmiiksi erirakenteisuutta.   Paremmilla kasvupaikoilla viljely on parempi ve . niin tuotoltaan kuin hiilinieluvaikutukseltaankin.    Karummilla yl. tasaikäinen mä-kasvatus.    Vain hiilen kertymisen seuraamiseen keskittyminen ei riitä, pitää ottaa huomioon myös mm. ilmaston lämpenemiseen muut vaikuttavat tekijät .  Ja myös se mitkä puulajit selviää tulevaisuudessa tod.näk. parhaiten kuivista kausista ja lämpimistä talvista, miten niitä pitäisi hoitaa (tiheys , hakkuut)  jne.

    Kurki Kurki

    AJ:  Puheenvuoro Sitrasta.

    ”Suurin osa metsien uhanalaisista lajeista esiintyy noin sadasosalla metsien pinta-alasta, lehdoissa, harjuilla ja palokohteilla.” Sekametsiä lisää, monitavoitteisuutta, puusta, alkuperäislajit, tuotteita…

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/sitran-timo-lehesvirta-suomen-metsakeskustelu-polarisoitunutta-ja-ohipuhumista—jokamiehenoikeus-ei-anna-oikeutta-metsien-naennaisomistajuuteen

    Avautuuko tuo linkki muilla, minulla ei.

    Siinä olisi mielenkiintoista asiaa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Elinvoimainen_laji

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Elinvoimainen_laji

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt oli aika timanttinen summaus Hesarissa lukijalla Harri Vuohenkunnas:

    Jenni Iivonen ja Toni Amnell:
    mahtavia timantteja toitte tähän depattiin! Kannustusta jaksamiseen!

    Vanhanliiton kannattajia on meillä edelleen pajon ja vallassa, tälläkin foorumilla he ovat nopeita depatoijia.

    Ideologisesta näkökulmasta koostan näin:
    – tieteen perusteita ei ymmärretä ja ne korvataan ”minä havaintoina” ja ”näin olen opiskellut”
    – luonnon monimuotoisuuden perusmerkitystä ei ymmärretä eikä tunnusteta
    – ei ymmärretä metsien ja luonnon globaalisuuden merkitystä, nyt on planeetta tason ajattelun aika
    – ei ymmärretä, että planeettaamme kohtaa jääkautta vastaava muutos, vanhanliiton opit ja keinot eivät auta
    – kulutus: mikään myönteinen skenario ei salli entisen kulutustason ylläpitoa ja tavoittelua. Tämä laittaa uusiksi kaikkia perusrakenteita!
    – ideologiat haastetaan ja faktojen täytyykin vääntää niitä uuteen asentoon. Tähän ei vanhanliiton opeilla ylletä. Ja niissä roikkuminen onkin varsinaista tyhmyyttä.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008505003.html

    Mittarimato

    En oikein ymmärrä joidenkin ihmisten tarvetta sanella mitä metsänomistajat saisivat tehdä metsälleen. Tuossa Hesarin artikkelin kommenteissa aktiivisena vastaajana taitaa olla aiemmassa jutussa

    Meteorologi Toni Amnell tekee kaikkensa elääkseen ilmastoystävällisesti – Ihmiset | HS.fi

    Kyseisessä artikkelissa hän kertoo tekevänsä lentosääennusteita mikä nyt ei minusta oikein edusta ympäristöstään huolissaan olevan ihmisen ideologiaa. Jos hän kertoisi ostavansa kaikilla rahoillaan metsään ja muuttavansa ne suojelupyhätöiksi niin voisin katsoa hänen toteuttavan jollakin tavalla ideologiaa. Epäilen monen metsätalouden arvostelijan motivaation loppuvan siihen, kun pitäisi laittaa omaa rahaa likoon sanojensa vastineeksi. On niin helppo vaatia muiden tekevän asioita omalla kustannuksellaan.

    Timppa Timppa

    Olen väitellyt sen Tonin kanssa vaikka kuinka montan kertaa.  Ei varmaan lekakaan sen kalloon tehoaisi. Ei kyllä välitä muusta kuin siitä 30 %:sta, jota ei saisi hakata.

    Minä en  kyllä yhtään ymmärrä tuollaisia määrällisiä suojeluvaatimuksia.   Kun  kasvatetaan suomalaisista siemenistä samoja puita kuin ennenkin on kasvanut, niin mikä ihme siellä luonnossa vaatii erityistä suojelua.  Kauniit paikat ja erikoiset luonnon kohteet ovat asia erikseen.  Niitä pitää suojella.  Jos sieniä ollaan vailla, niitä tulee ilmojen teitä jatkuvasti.  Ei kait niitä kantojakaan ruiskutettaisi ellei sieni-itiöitä olisi.

    Olen kulkenut metsissä  liki 80 vuotta.  Lapsuudessani oli kuusikoita, männiköitä ja sekametsiä.  Niitähän me nytkin kasvatamme.  Eikä kasvatusmetsämme poikkea noista entisajan metsistä periaatteessa muussa suhteessa kuin paremmassa kasvussa.  Tuo 30 % on jonkinlainen luontouskon koraani tai raamattu.  Joku on sen luvun antanut ja hartaat uskovaiset ovat valmiit teilaamaan toisenuskoiset kuten kiihkeät vanhojen uskontojen kannattajat.

Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 2,298)