Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

  • Tämä aihe sisältää 2,298 vastausta, 89 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 viikkoa sitten leku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 2,298)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • Petkeles Petkeles

    Mikä uskonto vaatii, että vähintään 70% pitää olla puupeltona?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nettikeskustelussa maallikko toistelee mielellään jotain oppimaansa asiaa tai lukua, miettimättä sen tarkemmin asian perusteita tai voi miettiäkin, mutta osaaminen ei ihan riitä. Vastapainoksi esimerkiksi Timpan Hesarissa esiin tuoma historiallinen perspektiivi onnistuneisiin muutoksiin metsissämme antaa ihan toisen näkökulman. Teoriakaan ei riitä ilman havaintoja.

    Mutta vaikka kuinka keskusteltaisiin, ihminen ei helposti muuta käsityksiään. Nehän ovat osa identiteettiä. Oma näkökulmani on se että kestävyys on kolmijalkainen Aalto-jakkara, jossa kaikkia jalkoja pitää pidentää yhtä aikaa muuten jakkara keikahtaa.

    Yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä on nettikeskustelujen kovaa ydintä – harmi vaan kun täältä puuttuu monen metsäaiheen teoriaosaaminen. Tarvittaisi lisää tutkijoita tänne. Ehkä eläkeläiset voisivat aktivoitua?

    Esimerkkinä maallikolle vaikeasta aiheesta vaikka suometsien päästöt, tai se että hakkuita pitäisi vähentää hiilinielujen ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi lyhyellä tähtäimellä. Ei välttämättä päde enää, jos nyt on hakattu liian vähän tai vääriä kohteita ja näin aiheutettu valtakunnan metsien kasvun notkahdus.

    Toinen mitä kuulee paljon on se 30 %:n suojelu. Se luku on tulee EU:n biodiversiteettistrategiasta. Tätä joudumme varmaan siis toteuttamaan, mutta voimme yrittää valita mallin josta tulee vähiten vahinkoa.

    Timppa Timppa

    Mikä uskonto vaatii, että vähintään 70% pitää olla puupeltona?

    Onko meillä oikeasti puupeltoja?  Pelto on sellainen, josta metsä on kaadettu, sitten raivattu ja alettu kasvattaa metsäluonnolle täysin vierasta kasvia.

    Metsässä kasvatetaan niitä puita, joita siellä ennenkin  on kasvanut.  Jos puiden järjestys vähän muuttuu,, niin ei se tee siitä peltoa.  Jos alettaisiin kasvattaa eucaa, niin sitten voitaisiin puhua eucaviljelmästä.

    Tässä maailmassa myös rahaa tarvitaan ja Suomen hyvinvointi lepää edelleen vahvasti metsän varassa kuten myös ilmastokysymykset.

     

    Visakallo Visakallo

    Eucaviljelmillä on FSC-sertifikaatti, eli ne eivät siten ole puupeltoja, vaikka euca on kasvatuspaikoillaan useimmiten vieraspuulaji. Miksi Suomessa puhutaan omien puulajiemme kasvatuksessa puupelloista? Se kuulostaa vitsiltä, mutta on totta.

    jees h-valta

    En tiedä eucaviljelmien puupellonkaltaisuudesta mutta kiletämättä olemme tehneet virheen joka on nyt kostautunut mielipidemaailmassa. Me siivoamme varttuvat kasvatusmetsämme liian tyyni nykertäen. Kun isoilla teillä ajelee tämä puupelto tulee mieleen kyllä useammin kuin kerran matkassa yleensä. Kun olemme kumartaneet koneelliselle metsien käsittelylle syvään olemme samalla saaneet nämä piiperot ja vähän muitakin katsomaan pahalla nuoltuja metsiämme. Se monimuotoisuus ei ole pilkkasana, sitä tosiaan voisimme vaalia hiukan paremmin. Vai ahneusko meitä vie?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olemme ehkä oppineet hyvän metsänhoidon ohjeet ”liian” hyvin ja pelkäämme jättää metsään mitään ylimääräistä vaikkapa kaarnakuoriaisten pelossa. Myös karun kasvupaikan männikkö voi näyttää maallikon silmään puupellolta.

    Mutta kyllä metsäkuvan pitäisi pikku hiljaa muuttua monipuolisemmaksi kun säästöpuuryhmiä ja tärkeitä elinympäristöjä vaalitaan. Ei mikään estä jättämästä taimikonhoidossa monipuolista puulajisekoitusta, ja onhan leppä myös hyödyllinen metsän lannoittaja.

    Puuki

    Sekametsien kasvatus siellä missä se on mahdollista on winwin-tilanne koska ilmaston muutos hankaloittaa varsinkin puhtaiden kuusikoiden kasvua ja selviytymistä.  Samoin metsien hoitamattomuus lisää luonnontuhoja.

    jees h-valta

    Ja kun tämä ”puupelto” sitten päätehakataan sen pohja paistaa kuin se kuuluisa Naantalin aurinko ohikulkijan silmään. Minulla aukkoihin jää aina alikasvospuustosta jätettyä pienpuustoa, mitä se kullakin alueella sitten on ollutkin. Kyllä ne minunkin metsäni aina on saatu motolla hyvin puiduksi mutta kieltämättä se vaatii hiukan rohkeutta jättää ennakkoraivaamatta alle kuitukoon puita. Niistähän tuolla jossain videossa juuri motokuski mutisi että miksikähän on jätetty. Miksikähän vain ihmisen silmälle hiukan pienpuustoa sisältävä aukko on mukavampi katsella, sehän omalla tavallaan on jo valmiste joka vartoaa vain kakkosvaihetta eli mätästystä ja taimien istutusta. Jossa myös saa hiukan säästöäkin aikaan kun kaivurimies ei aivan niin paljon laikkuja tee jos on pieniä puuryhmiä ja yksittäisiä pikkupuita. Edellyttää tietysti että ohjeistaa kaivurille ettei tärvele niitä. Esimerkiksi koivu on heti hieno maisemapuu kun on heti lehdessä ja harvakseltaan jätettynä tosi kaunis kokonaisuus. Sieltä kannattaa kaikki hakkuussa vioittuneet kaataa pois häiritsemästä näkymän harmoonisuutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hakkuussa vioittuneista tulisi aikanaan lisää lahopuuta eli niitäkin voi jättää.

    Erirakenteisuutta voi hyvinkin vaalia tuolla jättöpuumenetelmällä, kunhan niitä ei ole hujan hajan ympäri aukkoa estämässä maan muokkausta, vaan ryhmiin keskitettynä, vaikka kosteisiin painanteisiin ja kivikoihin.

    Palataan pikku hiljaa otsikkoon ja monimuotoisuusasiat omaan ketjuunsa.

    Visakallo Visakallo

    Pysytkö sinä Silvian ajatusten perässä? – Minä en pysynyt. Tällaisia me olemme lähettäneet EU:hun asioistamme päättämään. – ”Kansalla on sellaiset johtajat kuin kansa ansaitsee!”

    https://yle.fi/uutiset/3-12239697

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 2,298)