EU:n metsäpolitiikkaa

Kiitettävän ahkerasti ovat Metsälehden lukijat jälleen urakoineet Hesarin kommenttipalstalla. Keskustelussa pyörivät samat teemat ja argumentit, mutta ehkä lukijat osittain vaihtuvat. Eteenpäin pitäisi päästä, joten kirjoitin näin.

”Hyvä metsänhoito on viimeisen sadan vuoden ajan kasvattanut Suomen metsien kasvua, hakkuita ja hiilivarastoa samanaikaisesti. Tämä on todennettu valtakunnan metsien inventoinnin avulla. Ilmastopaneelin raportissa on kysymys siitä, miten tästä jatketaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti eteenpäin huomioiden monta tavoitetta samaan aikaan.

On eri asia tarkastella metsän hiilivarastoa yksittäisen metsikön tai suuremman alueen tasolla, ja toisaalta joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

1. Hakkuiden vähentäminen. Jos nyt alamme vähentää hakkuita kovin paljon hiilen varastoinnin nimissä, se johtaa pitkällä aikavälillä metsien kasvun alenemiseen ikärakenteen vanhentuessa. Silloin hiilinielu eli maamme metsien vuotuinen kokonaiskasvu alenee. Harvennushakkuilla on sama vaikutus, mutta lyhytaikaisempi: tulee hetkellinen kasvun notkahdus joka palautuu, jos metsää ei hakata liian harvaksi. Jos jätetään nuoria metsiä harventamatta, taannutetaan tuleva kasvu ja lisätään metsätuhojen riskejä. Tuo ennustettu hyvä metsän hiilivarasto ei silloin toteudukaan.

2. Hakkuiden lisääminen. Mahdollisuudet ovat rajalliset. Metsää suojellaan enemmän, joten käytössämme oleva pinta-ala pienenee. Soiden uudisojitus on lopetettu ja kunnostusojitustakin rajoitetaan. Kivennäislannoitteiden valmistus vaatii fossiilisia polttoaineita ja lannoitteet ovat nyt kalliita hyötyyn nähden. Tuhkalannoitus tuo turvemaille lisää kasvua, samoin joutoalueiden metsittäminen ja hyvästä metsänhoidosta huolehtiminen.

Emme tarkkaan tiedä, mistä inventoinnissa havaittu metsiemme kasvun notkahdus johtuu. Onko metsien ikärakenne liian vanha vai nuori? Jos hakkuita pitäisi suunnata enemmän jonnekin päin, niin missä ne alueet ovat? Voiko monimuotoisuuskadolla ja kasvun notkahduksella olla jotain yhteistä? HS voisi tehdä tästä jutun Luken tutkijoiden kanssa, niin päästäisiin keskustelussa eteenpäin.”