Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 1,549)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitettävän ahkerasti ovat Metsälehden lukijat jälleen urakoineet Hesarin kommenttipalstalla. Keskustelussa pyörivät samat teemat ja argumentit, mutta ehkä lukijat osittain vaihtuvat. Eteenpäin pitäisi päästä, joten kirjoitin näin.

    ”Hyvä metsänhoito on viimeisen sadan vuoden ajan kasvattanut Suomen metsien kasvua, hakkuita ja hiilivarastoa samanaikaisesti. Tämä on todennettu valtakunnan metsien inventoinnin avulla. Ilmastopaneelin raportissa on kysymys siitä, miten tästä jatketaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti eteenpäin huomioiden monta tavoitetta samaan aikaan.

    On eri asia tarkastella metsän hiilivarastoa yksittäisen metsikön tai suuremman alueen tasolla, ja toisaalta joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

    1. Hakkuiden vähentäminen. Jos nyt alamme vähentää hakkuita kovin paljon hiilen varastoinnin nimissä, se johtaa pitkällä aikavälillä metsien kasvun alenemiseen ikärakenteen vanhentuessa. Silloin hiilinielu eli maamme metsien vuotuinen kokonaiskasvu alenee. Harvennushakkuilla on sama vaikutus, mutta lyhytaikaisempi: tulee hetkellinen kasvun notkahdus joka palautuu, jos metsää ei hakata liian harvaksi. Jos jätetään nuoria metsiä harventamatta, taannutetaan tuleva kasvu ja lisätään metsätuhojen riskejä. Tuo ennustettu hyvä metsän hiilivarasto ei silloin toteudukaan.

    2. Hakkuiden lisääminen. Mahdollisuudet ovat rajalliset. Metsää suojellaan enemmän, joten käytössämme oleva pinta-ala pienenee. Soiden uudisojitus on lopetettu ja kunnostusojitustakin rajoitetaan. Kivennäislannoitteiden valmistus vaatii fossiilisia polttoaineita ja lannoitteet ovat nyt kalliita hyötyyn nähden. Tuhkalannoitus tuo turvemaille lisää kasvua, samoin joutoalueiden metsittäminen ja hyvästä metsänhoidosta huolehtiminen.

    Emme tarkkaan tiedä, mistä inventoinnissa havaittu metsiemme kasvun notkahdus johtuu. Onko metsien ikärakenne liian vanha vai nuori? Jos hakkuita pitäisi suunnata enemmän jonnekin päin, niin missä ne alueet ovat? Voiko monimuotoisuuskadolla ja kasvun notkahduksella olla jotain yhteistä? HS voisi tehdä tästä jutun Luken tutkijoiden kanssa, niin päästäisiin keskustelussa eteenpäin.”

    Turvekangas

    Metsien kasvun notkahdus.

    Kaadoin joitakin tukkikokoisia petäjiä ja tarkastelin lustojen leveyksiä. Viime vuosi poislukien kaksi ja kolme edellistä olivat noin puolet aijemmasta. Männyt kasvoivat reilussa kasvutilassa, joten harvennusvaikutusta näille vuosille ei sattunut. Kaikissa kymmenessä runrossa samasuuntainen näkymä, kyse ei siis yhden puun tarkastelusta. Olisiko runsaiden käpyvuosien vaikutus näin suuri, kasvuahan se jollaintapaa hillitsee. Suuremlla säteellä tosin pienempikin luston  paksuu tuo saman tilavuuskasvun, kun pienemmällä räteellä suurempi luston paksuus.

    mehtäukko

    Kssvun ”notkahdus” on yhtälailla vihreää propagandaa. Ja kun vale-uutista ei olla heti kohta oikaisemassa, siitähän muotoutuu totuus.

    Peltoviljelyssä kuuluu tulevan katovuosia muutaman vuoden välein. Jos metsässä sellainen tilapäinenkin olisi,- voi kauheata.

    Puuki

    Kasvu vähenee nuorissa metsissäkin viiveellä, jos niitä ei hoideta alkaa itseharventuminen aikasin ja latvusten supistuminen heikentää osin jäävien puiden kasvua . Pienpuuvesakoitakaan ei laskettane kokonaiskasvuun mukaan (biomassan kasvu ei ole sama kuin puuston kasvu) . Vanhojen metsien keskimääräinen ha-kasvu vähenee, kun puille tulee ikää.  Erityisen hyvät siemenvuodet vähentää melko varmasti puiden kasvua, kun käpyjen ja siementen syntyminen vaatii suuren osan kasvuvoimasta.  Liian harvaksi harvennuskin vähentää puiden tilavuuskasvua (ha-kasvutaantuman lisäksi) aluksi vaihtelevasti monen vuoden ajan.  Jääneet puut vahvistaa ensin juuristoaan ja sitten tyveään, vasta sen jälkeen muu kasvu palautuu ja alkaa lisääntyä latvusten tuuhistuessa  harvennusreaktiossa ~ 3-5 vuoden viiveellä.

    Visakallo Visakallo

    Miksi puhutaan ”hakkuiden vähentämisestä” tai ”nykyisestä hakkuutasosta”, aivan kuin hakkuut olisivat joku irrallinen toimi metsässä? Eihän niitä kukaan huvikseen tai ajankulukseen tee, vaan niillä hankitaan raaka-ainetta teollisuudelle ja energiahuoltoon. Nykyisessä tilanteessa hakkuiden vähentäminen ja ennallaan pitäminenkin tarkoittaa metsäteollisuuden vähentämistä Suomessa. Miksi ympäristöväki ja Ilmastopaneelikaan ei puhu asioista niiden oikeilla nimillä? Ketä he pelkäävät?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hakkuiden ennallaan pitäminen tai vähentäminen ei pitemmällä aikavälillä välttämättä vähennä metsäteollisuuden arvonlisää ja verokertymää jos samasta raaka-aineesta tehdään arvokkaampia tuotteita. Sain teollisuuden puolustamisesta ja julkisen sektorin oletetusta väheksymisestä tiukkaa arvostelua HS:n lukijalta. Ei se ole vastakkainasettelu vaan yksityinen ja julkinen tukevat ja tarvitsevat toisiaan, ovat naimisissa. Julkinen takaa yrityksille toimivan hallinnon, koulutuksen ynnä muut palvelut ja infran.

    Puuki

    Jo vuosikymmenien ajan on hakkuurästit lisääntyneet. Pohjoisessa varsinkin, siellä  on ne harvennushakkuurästit joiden purkaminen olisi tarpeen jo metsien terveyden säilyttämisen takiakin.  Suurella  osalla noista  mediakriitikoista ei ole hajuakaan metsien tilasta ja kehityksestä esim. hiilitaseen kannalta.

    Männyllä on muuten viime käpysato ihan huippusuuri toisin paikoin.  Isot männyt on täynnä käpyjä. Kyllä se kasvun hiipuminen johtuu pääosin siitä, kun paukut on käytetty käpyjen ja siementen kasvatukseen.  Ei sentään niin hyviä kasvuoloja ole viime vuosina ollut , että molemmat (puun ja käpyjen/siementen kasvu) olisi pystyneet lisääntymään yhtäaikaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri tuon epämääräisyyden takia haluaisin selkeän ja yksiselitteisen lausunnon Lukelta: mikä aiheuttaaa Suomen metsien kasvun alenemisen, poikkeavatko syyt eri alueilla ja mikä on korjaussarja? Mahdollisiksi syiksi on jo lueteltu: käpysato, ikärakenteen nuoruus, ikärakenteen vanhuus, harvennusrästit, taimikonhoitohoitorästit. Muita mahdollisia: säät viime vuosina kasvukaudella (liian kuivaa tai kylmää), juurikääpä, kunnostusojitusten viivästyminen, metsätuhot jne.

    Tomperi

    jos minulla kasvaa vaikkapa 1000 runkoa hehtaarilla, minä hakkaan niistä vaikkapa 600 pois  ja jäljelle jäisi 400 pienen tukkipuun paksuista tukkipuuta, mihin perustuu se hokema että  minun metsässä kasvau paranisi?  Niinku järjellä ajatellen senhän pitäisi pienentyä kun iso märä neulasmassaa kuolee…..  ihmetellen?

    mehtäukko

    Mihinkö? Siihen, että järeytyvä puusto vaatii kasvutilaa oksistolleen ympäriltä. Nimen omaan neulasmassan ei pidä antaa kuolla tiheydessä, että yhteyttäminen ja kasvu jatkuu.

    Nyt ei tarvitse ihmetellä.

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 1,549)