EU:n metsäpolitiikkaa

http://www.luke.fi/fi/uutiset/metsien-kasvu-mukana-vain-valillisesti-eun-ja-sen-jasenmaiden-metsastrategioissa

EU-maiden tavoitteet metsille poikkeavat toisistaan.

Alustavien tulosten mukaan tutkimuksen jäsenvaltiot voidaan jakaa metsiin liittyvien tavoitteiden perusteella kolmeen ryhmään: 1. Aktiivinen metsänhoito ja kestävä puuntuotanto, 2. Metsien monikäyttö ja luonnonläheinen metsänhoito, 3. Agrometsätalous ja muut ekosysteemipalvelut kuin puuntuotanto.

Keskustelua EU:n kestävyyssääntelystä. Finnwatchin mielestä se on yksiselitteisesti hyödyllistä eikä sitä pidä vastustaa.

Kommentti:

”Kestävyyssääntelyn tavoitteet ovat kieltämättä hyvät. Kannattaa muistaa, että yritykset ovat jo tehneet edistysaskelia alalla ainakin jo 1990-luvulta lähtien. Ympäristöjohtamisen kursseilla käsiteltiin silloin ympäristöjärjestelmiä ja niihin liittyviä laatustandardeja. Ainakin jokainen iso yritys alkoi raportoida ja pyrkiä myös vähentämään vaikutuksiaan. Metsätaloudessa samaa asiaa toimittavat metsäsertifikaatit. Sen jälkeen raportointi on laajentunut ns. ESG-puolelle, jossa huomioidaan ympäristön lisäksi sosiaaliset vaikutukset. Ollaan edelleen kestävän kehityksen kehikossa: taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen (ympäristö).

Joitakin erikoisuuksiakin alalta löytyy. Esimerkki valtion hallinnosta: ennallistamissuunnitelmille pitää tehdä SOVA-lain mukainen ennakkoarviointi, joka kattaa vain ympäristövaikutukset. Miksi näin? Eikö olisi tärkeää arvioida myös sosiaaliset ja talousvaikutukset? Mielestäni itse suunnitelman tulisi sisältää arvio näistä vaikutuksista, ja suunnitelman laatijoilla itsellään on parhaat edellytykset tähän työhön.

Ongelmana kestävyyssääntelyssä ei ole seuranta ja raportointi, se pystytään todennäköisesti järjestämään järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Yrityksillä on tästä kokemusta ennestään. Meillä on hyvät pitkäaikaiset luonnonvaraseurannat. Esimerkiksi ennallistamissuunnitelman edellyttämät mittarit saadaan selville.

Ongelmaksi voi muodostua mittarien tulkinta, raja-arvot ja korjaavat toimenpiteet. Miten esimerkiksi saadaan parhaiten metsälintuindeksi kasvuun? Metsäsertifikaateissa puolestaan on vaatimus, että metsien tulee säilyä hiilinieluina. Vaatimus johtaa pitkään sovellettuna metsien vanhenemiseen ja tuhoriskien kasvuun.”

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010846398.html

Kiitos Nostokoukku kysymyksestä vesistövaikutusketjussa. Tässä ketjussa näkyy myös olleen keskustelua turpeesta.

Syyllinen päästötavoitteisiin ei ole Venäjä vaan YK:n ilmastosopimus, jonka Suomi muiden mukana allekirjoitti. Sitä ennen oli jo Kioton sopimus, jonka myötä yksittäisten maiden suoriutumista alettiin seurata alkaen vuodesta 1990. EU:lla on lisäksi omat ilmastotavoitteet, joihin pääsemistä seurataan samoilla laskelmilla kuin YK:n puitteissa sovittuja tavoitteita.

Nyt olisi jotenkin selvittävä ensimmäisen laskentakauden nieluvajeista joita on ainakin Suomella, Ruotsilla ja Saksalla. Tämän vuoden hakkuumäärät jäänevät hieman pienemmiksi kuin edellisten vuosien joten saadaan hiukan helpotusta laskentaan vuosille 21-25. Venäjä ja Kanada ovat sikäli erikoisia pohjoisen havumetsävyöhykkeen maita, että ne kunnostautuvat suuren luonnonmetsien osuutensa vuoksi hiilen varastoijina, mutta eivät hiilinieluina.