› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 2,301 - 2,310 (kaikkiaan 2,356)
1 2 3 … 230 231 232 … 234 235 236

  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Lähetetty: 29.5.2021, 16:48

    Merkitty: 

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa Timppa 21.9.2025, 21:28

    Pari kertaa kirjoitin sinne Hesariinn oudosta tilanteesta.  Nimittäin siitä, että mitataan ilmasta maaperän hiilipäästöjä, mutta ei mitata puiden maaperään syöttämää hiilta sienille ja omaan juuristoonsa.  Siis sama, jos vesivoimalan alapuoleta mitattaisiin virtaamaa ja todettaisiin, että voimala tuottaa näin paljon vettä.

    Gallup  Ovatko tutkijat näin tyhmiä vai tekevätkö virheen tahallaan?

    Visakallo Visakallo 21.9.2025, 21:36

    Ei tutkijat tyhmiä ole. He tekevät sellaisen tutkimuksen kuin heiltä edellytetään. Täysin riippumatontakin tutkimusta löytyy, mutta jos sen tulos ei sovellu kulloiseenkin tarkoitukseen, sitä ei silloin tietenkään käytetä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.9.2025, 21:46

    Runkopuun määrä mitataan maastossa ja siihen lisätään latvus ja juuret biomassamalleilla, kullekin pääpuulajille omallaan. Hiilinielu saadaan ja ilmoitetaan siis elävän puuston kokonaisbiomassana. Hakkuutähteet ja karikkeet menevät maaperän varastoon.

    Myös hienojuurien ja sienijuurten määriä on tutkittu ja joidenkin mielestä ne voisi lisätä laskentoihin. Hienojuurten kierto on kuitenkin nopea, eli vuosittain kuolee varmaan lähes sama määrä kuin kasvaa. Ja varmaan tässäkin on paljon epävarmuutta.

    Veikkaan että inventaariosta ei puutu muita merkittäviä eriä kuin hiilen virta maaekosysteemeistä vesistöön ja hajotus siellä. Voin olla ihan hakoteilläkin.

    Timppa Timppa 21.9.2025, 22:08

    Miten puun maaperään syöttämän sokerin määrä voidaan mitata?  Sitähän käyttävät sekä sienet, että monet muut eliöt.  Eivät ne muuten eläisi.  Kyllä kyseessä on selvä tietouisesti  tain tyhmyydestä tehty systeemivirhe.

    Tämä systeemivirhe selittää Nasan mittausten ja Luken laskelmien välisen eron.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.9.2025, 22:15

    No jos maaperään jäisi suuri määrä sokereita varastoon, niin erä voitaisiin huomioida. Onko tällaisia varastoja  olemassa? Ehkä sienten ja maaperäeliöiden biomassa voi jäädä lopulta pieneksi verrattuna puiden ja pintakasvillisuuden massaan.

    Satelliiitin ja metsien mittausten välinen ero johtuu siitä että satelliitti ei näe hakkuita ja tuotteiden vientiä päästönä.

    Timppa Timppa 21.9.2025, 22:36

    Ei tietysti sinne maaperään ylimääräistä sokeria jää.   Kyse on prosessin kuluttamasta sokerista, jota ei mitata, kun se menee maahan, mutta mitataan, kun se hiilidioksidina tulee maasta pois.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.9.2025, 23:03

    No maahengitystä mitataan; se tulee maaperäeliöiden elintoiminnoista ja juurten hajoamisesta. Vähentää puuston mitattavaa nettokasvua kyllä siltä osin kuin menee hienojuuriin. En näillä tiedoilla usko että tästä olisi apua hiilinieluihin. Hakkuut ovat niissä merkittävin muuttuva erä johon voimme itse vaikuttaa.

    Timppa Timppa 21.9.2025, 23:51

    Päästölisäystä selitetöön  maasta enemmän poistuvalla hiilidioksidilla.   Kaiketi ei mitattu mitään maahengitystä.  Miksi kyseessä ei voi olla seuraus lisääntyneen sokerivirran aiheuttamasta lpäästöisäyksestä.  Mitä enemmän käyt jääkaapilla, sitä enemmän tulee ”päästölä”..  Näin imsinööri on käytännössä huomannut.

    Joka tapauksessa kyseessä on varsin omituinen tapaus, koska sen vaikutukset ovat laajat.  Enkä luota tutkijoihin, ellei tuollaisia mittauksia ole tehty.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.9.2025, 01:37

    Tarkoitetaankin ehkä turvemaan ja karikkeen kasvanutta hajotustoimintaa, eli maaperä hajoaa enemmän kuin mitä kariketta tulee lisää puustosta. Syynä esim. lämpeneminen, pitempi kasvukausi, hakkuutähteiden korjuu, ja latvusten supistuminen mainittiin kai myös.

    mehtäukko 22.9.2025, 07:34

    MT:  ”Vaikka eu:lla ei ole varsinaista metsäpolitiikkaa, on metsien käyttöön liittyviä politiikkatoimia arvioitu olevan yli 80...” Näin sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin pj. tutkimusylijohtaja A Asiakainen.

    Arvion mukaan ennallistamisesta koituvat käytön rajoitukset voivat vähentää puuntuotannon bruttotuloja 173 milj. ensimmäisen 10-vuotisjaksona.

    Liittymissopimuksessa ei ollut eu:lla mandaattia metsiin, mutta näimpä vaan poliitikkojen lammaslauma hivuttanut alan eurostoliiton määräyksiin. Mikä muu ala moiseen taipuisia ? Paperiliitto, akt tai ahtaajatkaan eivät ole älähtäneet, vaikka samaa venettä sestovat milloin mihinkin suuntaan.

     

Esillä 10 vastausta, 2,301 - 2,310 (kaikkiaan 2,356)
1 2 3 … 230 231 232 … 234 235 236