EU:n metsäpolitiikkaa

Jarmo Kalaoja, osuvat kommentit HS:

1. Jos hakkuita myöhästytetään saattaa metsän omistuksesta jäädä liki nollatulos kasvun hidastuessa 60 vuoden jälkeen varsinkin kun kaikki 100 vuoden aikana kannetut verot ja otetaan huomioon. 2. Unohdetaan täysin, että kaikki hakatun puun käyttömuodot ovat laskennassa päästöttömiä ja korvaavat useimmiten fossiilista hiiltä myös Suomen hiililaskennassa. On vain ilmastobyrokraattisesti päätetty vähentää hakkuun hiili heti nielusta eikä käytön aikana tulleina päästöinä, joka olisi paljon loogisempaa ilmaston kannalta. 3. Jos aletaan maksamaan EU:n sisällä maakohtaisia korvauksia tulee kaikissa maissa käyttää täsmälleen samoja nielujen ja päästöjen arviointimenetelmiä, ei ole väliä ovatko ne tarkalleen oikeita kunhan ovat kaikille yhteismitallisia.

AJ:

Maankäyttösektorin ja muiden päästäjien raja ei ole aivan tarkka. Energiasektorin päästöt ovat alentuneet mm. koska nykyään kaukolämpöä tuotetaan enemmän puuhakkeella eikä fossiilisilla. Seuraavassa vaiheessa varmaan tuulisähköllä käyvillä sähkökattiloilla. Iso osa uusiutuvasta sähköstämme on peräisin selluteollisuuden jäteliemen polttamisesta. Kolmas esimerkki ovat tuulisähkön nopean rakentamisen myötä tarpeelliset uudet voimalinjat, jotka näkyvät metsäkatona maankäytössä ja lasketaan siellä päästöksi. Nämä puun käyttötavat ja metsäpinta-alan vähenemiset näkyvät siis metsämaan maankäyttöluokan päästöinä, mutta energiasektorilla päästövähennyksinä.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011502644.html

Ilmastopaneeli: Myös metsäsektorin on tehtävä osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011498692.html

Metsien käyttö näyttää aika erilaiselta riippuen, siitä millä aikavälillä asiaa katsotaan ja kenen kannalta. Metsätalous on aikaansaanut hyvällä metsänhoidolla paranevat kasvut, joten se on ollut ilmastolle selkeästi positiivinen elinkeino alkaen 1950-luvulta – pois lukien soiden hiilivaraston väheneminen ojitusten seurauksena.

Metsään on sijoitettu pääomaa ja työtä, joille saadaan tuotto puuta myytäessä. Jos puun myynnin mahdollisuus nyt viedään metsänomistajilta pois ja aikaansaatu kasvu käytetäänkin sen sijaan Suomen valtion hiilinielusitoumuksiin, maksaja pitää löytyä. Teollisuuden supistumisen kautta maksajiksi kyllä päätyy pienessä määrin jokainen veronmaksaja.

Sen sijaan metsätalouden vaikutus monimuotoisuuteen on ollut voittopuolisesti haitallinen ja näitä ulkoisvaikutuksia on syytä vähentää, samoin kuin vesistövaikutuksia.