› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n Metsien suojelutavoite

Viewing 10 replies - 151 through 160 (of 205 total)
1 2 3 … 15 16 17 … 19 20 21

  • EU:n Metsien suojelutavoite

    Sent on: 6.5.2020 at 21:22

    Tagged: 

    Maaseudun Tulevaisuus Lehti tänään: Kolmannes Eu:n maapinta-alasta on suojelusuunnitelman piirissä. Tiukasti suojeltuja alueita tästä tulisi olla 10%.

    Ensisijaisina suojelukohteina luonnontilaiset primäärimetsät sekä vanhat metsät jotka pitäisi vetää pois käytöstä ja suojella. Lisäksi suojeltavien listalle on nostettu suot ja turvemaat.

    Eli nykyinen Natura 2000 laajenisi kovinkin mukavasti. Eikös EU:n alueella ole Natura-ohjelman mukaisia alueita jo 25%. Tiukasti suojeltuja maa-alueista tällä hetkellä kolmisen prosenttia.

    Jotenkin tuntuu että FSC:n HCV-merkintä on alustava pohja tälle.. Ainakin kuvittelisin että samoja alueita hyvin pitkälle.

    Creator
    Jalmari Kolu
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • nuori isäntä 21.5.2020 at 23:38

    Wikipedia ei ole tietolähde. Sinne kukatahansa voi luoda tunnuksen ja syöttää tietoa.

    A.Jalkanen 22.5.2020 at 07:02

    Wikipedia on useimmiten luotettava tietolähde, uskon sitä enemmän kuin YouTubea. Artikkeleissa on usein alkuperäiset viitteetkin mukana.

    harrastelija 22.5.2020 at 07:23

    AJ: ” Hesan Keskuspuiston kuusia voidaan ehkä pelastaa kuorimalla. (www.sueddeutsche.de/panorama/operation-borkenkaefer-sondermission-fuer-bundeswehr-soldaten-1.4913320).”

    Helsingin kuusista en tiedä mitään, mutta muuten kuusi on aika herkkä pienillekin vaurioille. Laho lähtee kuusissa leviämään herkästi, joten jos kuoriminen ei aiheuta lahoa, niin ainakin kuusi kuivaa pystyyn – ja se ei ole kovin kaunis puistonäkymä!

    Miksei niitä vaurioituja kuusia poisteta ja istuteta sopivasti uusia taimia tilalle? Minusta nuori metsä on monesti kauniin ja ilmavan oloinen.

    A.Jalkanen 22.5.2020 at 08:03

    Aivan näin, mutta nyt on kiire estää laajempi leviäminen. Ehkä osa kuolleista kuusista halutaan jättää puistoon monimuotoisuutta lisäämään.

    Visakallo 22.5.2020 at 08:05

    Jos Helsingin kuolleet kuuset jätetään nyt pystyyn, niin käykö jatkossa niin, että sikäläisten ihmisten mielikuva metsästä muuttuu? Aletaan vaatia muuallekin Suomeen samanlaisia ”eläviä metsiä”!

    mehtäukko 22.5.2020 at 08:15

    … Istuteta sopivasti uusia taimia tilalle.. Mutta silloinhan ”joku taho” joutuisi tunnustamaan jotakin!

    Kurki 22.5.2020 at 08:45

    Kurki. Jospa ei nyt alettaisi: tästä on keskusteltu jo tarpeeksi. Noudatetaan nyt vaan IPCC:n ohjeistuksia.

    IPCC:llä ei ole ohjeistusta miten käsitellään luonnollisia päästöjä esim. maiden kuivatuksista, joten IPCC ei estä ottamasta mukaan kasvihuonekaasutaseeseen Suomen  n.30 milj.tn/v metaani päästövähennytä 5 milj.ha ojituksista.

    Kiistanalaista (IPCC/luonnollisiä päästöjä ja nieluja ei oteta mukaan taselaskelmiin) on myös kosteikoiden (joita riisimaat yleensä ovat) ottaminen riisinviljelykäyttöön ja päästöt. Niiltähän on metaanipäästöjä jo luonnostaan ja riisin viljely myös niitä tuottaa. Riisinviljely vain korvaa luonnollisia päästöjä.

    https://books.google.fi/books?id=M32gBwAAQBAJ&pg=PA40&lpg=PA40&dq=IPCC+does+not+include+natural++greenhouse+drain&source=bl&ots=n0NgulahyC&sig=ACfU3U1_FXtVoaIOnpu6o-Q6gWYAPrja4w&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiY9brmz8bpAhW1w8QBHVKRDKMQ6AEwAXoECAoQAQ#v=onepage&q=IPCC%20does%20not%20include%20natural%20%20greenhouse%20drain&f=false

    A.Jalkanen 22.5.2020 at 09:04

    Jos IPCC:llä ei ole ohjeistusta, silloin päästöjä ei raportoida eikä niitä voi laskea hyväkseen/haitakseen ilmastopolitiikassa. Päästötasoja ei verrata luonnontilan päästötasoihin. Yksi syy tähän on puutteellinen tietopohja koskien luonnon päästöjä. Siksi raportoidaan vain ihmisen muuttamien ekosysteemien päästöjä tässä ja nyt. Historiatietoa käytetään kyllä hyväksi maankäytön muutosten laskennassa, eli jos vaikka otetaan metsä palmuviljelmäksi tai pelloksi, muutokselle lasketaan kertaluonteinen päästö.

    Visakallo 22.5.2020 at 09:12

    Suojelumetsistä on ilmennyt yksi hankala käytännön ongelma, joka kannattaa ottaa huomioon, jos aikoo niitä perustaa. Suojelumetsiin kehittyy talousmetsää enemmän kuollutta puuta sekä myös elävää pitkää lehtipuuta, jotka tuovat omat haasteensa tienhoidolle ja turvallisuudelle. Lumi ja myrskyt taivuttavat ja kaatavat näitä puita tiealueen ulkopuolelta ajoradalle, ja pahimmillaan tie voi mennä kokonaan tukkoon. Itse tiealue voidaan toki raivata kulkukelpoiseksi, mutta mitään ennalta ehkäisevää puunpoistoa ei voida tiealueen ulkopuolelta tehdä. Tilannetta pahentaa vielä sosiaalinen media, jossa hyökätään erittäin helposti niiden ihmisten kimppuun, jotka tekevät vain työtään ja pyrkivät pitämään yhteiskunnan turvallisesti toimivana.

    Puuki 22.5.2020 at 09:34

    Päästötasoja ei verrata luonnontilan päästötasoihin. Yksi syy tähän on puutteellinen tietopohja koskien luonnon päästöjä. Siksi raportoidaan vain ihmisen muuttamien ekosysteemien päästöjä tässä ja nyt.

    Hetkinen, nythän on niin, että ojien tukkiminen turvemailla/soilla on juuri ihmisen tekemää ekosysteemien muuttamista. Metaani on haitallinen  kasvihuonekaasu siinä kuin muutkin haitalliset kaasut. Taisi olla vaikutus 32 x ekv-CO2 100 vuoden ajalla ja 20 vuoden ajalla yli 70 x (jonkun aiemmin linkittämän selostuksen mukaan) .  Kaivinkoneella ne ojat joudutaan yleensä tukkimaan.   Ei siis juuri olisi eroa konevoiman käyttötarpeessa tehtäisiinkö metaania pidättäviä ja puun kasvua lisääviä ”kevytojia” niille sopivilla kohteilla vai tukitaanko ojia.  Edullisen matalaojitus tavan kehittäminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ei olisi mikään mahdoton ajatus .  Vaikkapa keskikokoinen leveätelainen kone ja siinä turveruuvi, jolla ojat perataan 30 cm syvyydeltä toimiviksi .

    Sillä 800 €uron maksulla joka menee Hiilipörssin kautta 1 ha:n ennallistamiseen tehtäisiin isolle alueella suotuisammat olosuhteet puun kasvulle ja hiilen sidonnan lisäämiselle.  Mitä maksanee nyk. ojien aukasu ?  Jokin aika sitten kaivuutaksa oli n. 26 s /m. Jos nykyään se olisi 35 s, niin sillä 800 e summalla saisi avattua ainakin 4 ha ojia (kaikkine kuluineen) .  Matalia ojia pystyisi tekemään paljon edullisemmalla m – taksalla joten määrä vois olla n. 10 ha tai 5 x /kiertoaikana  x 2 ha  koska matalia ojia joutuis useammin aukomaan. Vesitalouden kuntoon laittaminen + terveyslannotus puun tuhkalla antaa kehityskelpoiselle metsälle lisäpotkua kasvuun niin hyvin, että kasvihuonekaasutasekin tulee paremmin kuntoon kuin tukahduttamalla kasvu ojien tukkimisella. PS .Haihduttavan puuston lisääntyminen vähentäisi kyllä ojitustarvettakin joten ehkä keskimäärin vain pari kertaa olis tarvetta aukaista matalat ojat/kiertoaika.

Viewing 10 replies - 151 through 160 (of 205 total)
1 2 3 … 15 16 17 … 19 20 21