› Keskustelut › Metsänhoito › Glyfosaatti voi vaarantaa terveytesi

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 89)
1 2 3 4 … 7 8 9

  • Glyfosaatti voi vaarantaa terveytesi

    Sent on: 22.3.2015, 16:19

    Tämän päiväisen (22.3.) Kalevassa olleen jutun mukaan maailman terveysjärjestö WHO arvioi glyfosaatin aiheuttavan syöpää ja kertoo sen altistavan erityisesti imusolmukesyövälle. Yksi tunnetuimmista glyfosaatti-tuotteista on amerikkalaisen Monsanton valmistama Roundup.
    Glyfosaatin haitalliset vaikutukset perustuvat kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen tekemiin tukimuksiin 2000-luvulla Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

    Aivan kuten DDT-myrkyn kohdalla aikoinaan myös glyfosaatin valmistajat ovat jättäneet perusteelliset tutkimukset tekemättä ihmisille, jotka altistuvat aineelle.

    Käsittääkseni myös metsänhoidon yhteydessä glyfosaatin käyttö on yleistynyt Suomessa. Olisikohan jo viranomaisten aika ohjeistaa aineen käyttöä hieman tarkemmin?

    Roundup-tuotetta valmistava Monsanto pitää WHO:n arviota virheellisenä.

    Tekijä
    6tukki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsäkupsa Metsäkupsa 22.3.2015, 20:40

    Torjunta-aineet ovat kyllä vaaraksi terveydelle,kuten moni muukin asia.Roundup-tuotetta olen metsässä käyttänyt haavan kantoihin ,en muuhun.Oma mielipiteeni on,että syövät ovat suurelta osalta elintasotauteja.Kaupan vehnäset ja hedelmät säilyvät toisemmin,kuin oman tuotannon.Kyllä niissä täytyy olla semmoisia lisämyrkkyjä ,jotta säilyvät jopa viikkotolkulla,niistä taitaa lisäainemyrkyt kehoon ennenmin tulla ,kuin Roundupista ,viljanviljelijät kylläkin saattavat glygosaatti pilvestä altistua tuulisella ilmalla ja vuosien saatossa..

    jees h-valta 22.3.2015, 20:41

    No tottahan toki meidän mo:jien kuuluu moton löpöistä huolta kantaa.
    Voi per mikä katsantokanta. Onhan se hienoa että suorittava pääsee mukavasti puimaan kun mo makaa sytostaattihoidossa. Tuo oli hyvä huomio että metsässä vaikutus on pysyvä. Onhan se toki mukava kun ei metsässä kasva mitään. Kivampi gruisailla vaikka motojen gp-kisat.
    Ja tokkiinsa sieltä sitten seuraavatkin sukupolvet saavat sen oman osansa syöpää ettei liian kauaa sitä tiliä sieltä kärky. Pelto ja metsä ovat eri maailmaa ja se pitäisi käsittää. Metsässä ei tehdä mitään korvaamatonta vahinkoa myrkyt jättämällä vaan se voidaan korvata ihmistyötä lisäämällä. Laiskaperseet voii siirtyä sinne moton koppiin gruisailemaan. Haapa on kaupallinen puu siinä kuin mikä tahansa muukin joten suorittavan tappotahti koituu suoraan mo:n tilin suuruuteen tuhoisana. Esim. omalla hakkuulla koivukuidun hinta ja menee samaan kasaan.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 22.3.2015, 20:54

    Rane toi esiin sen että me saamme oman annoksemme glyfosaatista käytimme me sitä metsässä tai emme.

    Toisaalta miten paljon sitä kemiallista vesakontorjuntaa sitten tosiasiassa tarvitaan? Minun metsissäni ei ainakaan ole tarpeen vesakoihin. Ymmärrän sen että pellon metsityksessä heinän torjuntaan se voi olla ihan hyvä. Samoin viljavilla mailla kuusen viljelyssä kasvillisuuden kurissa pitämiseksi.

    Kertokaapa ne tilanteet vesakoiden suhteen joissa glyfosaatti on todella ainoa taloudellisesti perusteltu keino? Jos kerran on kasvatettavaa puuta joka varjostaa maata, niin kyllähän se vesakko katkaisuhoitoakin uskoo.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras suorittava porras 22.3.2015, 21:09

    On muuten ihan omakohtaista kokemusta glyfosaatin kytöstä . Heinänviljelyn tultua lohkolla finaaliin kaikki kasvusto hävitettiin glyfosaatilla ennen viljelykierron suraavaa kasvia.(on muuten ns. kasvinsuojeluaineiden käyttön kaupalliseen tarkoitukseen mahdollistava tutkintotodistuskin taskussa)

    Ja ne diiselin päästöt eivät ole ihan pikku juttu . Koneita kehitetään koko ajan vähäpäästöisemmiksi , mutta toiminnan tulokset vesittyvät , kun judutaan askartelemaan alati huononevissa olosuhteissa .
    Nytkin on loroteltava kitkeränhajuista silmät kuivaavaa synteettista ureaa lähes kympin pänikkä vuorossa suihkutettavaksi polttoaineen sekaan .Pitäisi vähentää päästöjä , mutta pusikkoisilla työmailla löpöä palaa entiseen malliin tai jopa ylikin…ja ureat siihen päälle .
    Urean käsittelyä pidän huomattavasti ongelmallisempana glyfosaatin käyttöön verrattuna …ja meneehän sitä keinotekoista kusta sata litraa päivässä kantoihinkin kesäaikaan .
    Pieni annnos glyfosaattia sopivalla hetkellä taimikonhoitotöissä ei pitäisi olla ongelma . Käyttö tapahtuu korkeintaan kerran 70 vuodessa samalla lohkolla. Kun istutustaimet saavat hyvän lähdön kasvuun , ei torjunta-ainettakaan enää tarvitse käyttää . Elinvoimainen taimikko hoitaa itse itsensä ilman myöhemmän vaiheen lisäaineita.

    raivuri 22.3.2015, 21:37

    Vai tarvitsee kunnon metsän saamiseksi jo glyfosaattiakin….eikä tarvita. Yksi tai kaksi kertaa raivaussahaa oikeaan aikaan. Ei se metsämittakaavassa mitään terveyshaittaa aiheuta suuremmin mutta sen voisi silti pellonmetsitystä lukuunottamatta heivata.

    lastunraapija 23.3.2015, 09:47

    Glyfosaatin vertaus lipeään ja ureaan ontuu pahasti.

    Lipeää on pääosa tuhkan lannoittavasta vaikutuksesta eli kaliumhydroksidia. Sillä pesi seppä Ilmarinen tukkansa ja moni sen jälkeen pyykkinsä. Kotitalouksissa natronlipeä sai huutia, kun sitä myytiin niin väkevänä, että sen juomisesta tuli etenkin lapsille pahoja vammoja. Laimennettuna se on silti aivan turvallinen aine. Hiilihapolla neutraloituna syötäväksi kelpaavaa soodaa.

    Urea on maapallon luontaisin typpilannoite. Sontakuskejahan on ollut maan sivu. Urean kuljetus pellolle on siinä ollut se pääidea. Päihtymystä aiheuttavien sienten syöntiä on menneisyydessä harjoitettu niin, että korkea-arvoinen herra syö sienen ensin. Hän tulee tuiskeeseen ja kusee sitten astiaan. Vähempiarvoinen lähimmäinen sitten ottaa kusipurkin ja juo siitä ja saa vielä hyvän tujun. Kolmaskin kierros on tiettävästi ollut mahdollinen. Ureat menevät siinä sivussa kiertoon ilman mitään ongelmia.

    r.ritva r.ritva 23.3.2015, 09:49

    Tämä on akuutti keskustelu.Voidaan pohtia mikä on vaihtoehto vaikkapa juuri glyfosaatille.Onko helppous terveyden väärtti?Kuinka kauan myrkky maaperässä pysyy.Joutuuko sitä marjojen ja sienien mukana minkä verran elimistöön.Minne se katoaisi kun ei anneta sitä tuote selostetta mistä aine on tehty.Onko siinä elohopeaa jne.?
    Tiedossa on ,että maanviljelyksessä käytetään tuota rikkojen torjuntaan ja muualla eu-vilja niitetään karheelle ja glyfosaattia päälle.Tulee ilman kuivuria tasalaatuista.
    Monesta voi löytyä mm.syöpää aiheuttavia vaikkapa joku kertoo oluen tuotannossa.Mutta se ei mielestäni salli lisää näitä aineita.
    Ehdoton ei metsiin,ei peltoon.Ei viljaan.Meillä ei ole uskallusta sanoa asiaa suoraan.
    Peltoviljelyssäkin pitäisi yksi kannustin olla kesannoiminen eikä rokottaa siitä.
    Täälläkin joku vinkkaa,että tarvitaa ruokaa jne kun väestö kasvaa.Onko mm.glyfosatti tai gmo maailman pelastajaksi.

    torppari 23.3.2015, 10:06

    joskus – 70 luvulla oli kokeilussa raivaussahan kantoihin sumutettava vesakkomyrkky, syötti jotenkin automaattisesti terään. onneksi ei omakohtaista kokemusta kun vain kauempaa katsottuna. kuumalla kelillä armoton punainen pöly / höyry. silloinen naapurin metsuri käytti ja kuoli noin viisikymppisenä verisyöpään. liekkö johtunut myrkystä vai oliko vain sattumaa. ei ainakaan kypärän verkkovisiiri paljoa suodattanut

    sen jälkeen tuli lentoruiskutus suoraan pusikoihin. siinä sai metsopoikueet ja jänöset vitamiini annoksensa myös..
    joten kyllä kait suht turvallista reppuruiskulla suojaimet päässä ainakin entiseen verrattuna

    Timppa 23.3.2015, 10:15

    Meillä ei ainakaan haavanvesojen vuoksi tarvitse haapoja taskuttaa. Sen verran löytyy vielä hirviä, että pistävät poskeensa haavan alut. Taitavat ne maistua karhuillekin alkukesästä.

    Horjumaton Horjumaton 23.3.2015, 10:25

    *** Kyllä se glyfo syksyllä haavankantoon laitettuna on asiaa. Eipä puske juuret vesaa. Muutoin en minäkään metsässä sen käyttöä juuri näe perustelluksi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 89)
1 2 3 4 … 7 8 9