Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

  • Tämä aihe sisältää 436 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 viikkoa sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • suorittava porras suorittava porras

    Olen tehnyt kumpaakin ja saanut mitattua tietoa sekä omista ,että muiden metsistä. Monenkohan mittaustodistuksia Gla on päässyt näkemään. Niistä on helposti selvitettävissä ,mikä juttu toimii ja mikä ei. Esimerkiksi kaksivaihekasvatuksen hyödyt ja haitat näkyvät lahjomattomasti mittaustodistuksessa. Hirven vierailuja ei välttämättä enää edes enskan mittiksessä. Senkin olen nähnyt ,että mänty tuhoutuu koivikon seassa ihan ilman hirviäkin latvusten kuivahtaessa toinen toisensa jälkeen ja koko taimen lahotessa muutamassa vuodessa. Nämäkin tapaukset amatöörit lukevat hirvien ansioksi.

    Gla Gla

    En mitenkään usko, että olisit laittanut mittaustodistukset exceliin ja verrannut tuloksia lähtöarvot huomioiden. Toki kaksivaihekasvatuksessa jaksot kasvavat hitaammin kuin tasarakenteisessa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa. Niitäkään ei vertailuissasi ole mukana, joten samalla viivalla ollaan. Toisaalta kaksivaihekasvatuspäätökseen ei liity hirvet millään tavalla. Metsästykseen sikäli saa löyhän aasinsillan, että omaan silmään nuo kuviot ovat luontoarvojen suhteen varsin kivan näköisiä. Epäilemättä metsän eläimet ovat samaa mieltä.

    Hirven vierailut ei tosiaan näy välttämättä ensiharvennuksessa, koska kaikki menee muutenkin kuiduksi tai energiaksi. Toisaalta tälläkin palstalla on kuvia taimikoista, joissa ensiharvennukseen pääsy kestää vuosikymmeniä, kun tuhoutumaton olisi harvennuksessa 25 vuotiaana. Skaala on siis laaja.

    Varjossa kasvaneita ja siksi surkastuneita mäntyjä ei tarvitse sekoittaa hirvikeskusteluun. En minäkään viitsi kertoa, miten eräs paikallinen metsästäjä julisti hirvituhojen syynä olevan taimikoiden raivauksen. Pitäisi jättää vesakkoa syötäväksi. No, siinä se kommentti nyt tuli kuitenkin.

    suorittava porras suorittava porras

    Korjaan edellisen sivun kommenttiani Pohjois-Karjalan hirvitilanteesta. Kerroin ,että siellä olisi runsaasti hirvivahinkoja. Uutistekstissä mainittiin vain ,että maanomistajat kannattivat hirvikannan leikkaamista ,vaikka hirviä oli alueella keskimääräistä vähemmän. Keskiarvo ei aina johda oikeisiin päätelmiin. Osa alueesta on kokonaan hirvistä vapaata ja paikoin hirvet ovat laumautuneet haittaavan isoiksi laumoiksi. Tässä tilanteessa on hankala toimia kaikkien mieliksi.

    Visakallo Visakallo

    Keskiarvo ei aina johda oikeisiin päätelmiin. Osa alueesta on kokonaan hirvistä vapaata ja paikoin hirvet ovat laumautuneet haittaavan isoiksi laumoiksi. Tässä tilanteessa on hankala toimia kaikkien mieliksi.

    Aletaan jo olla suorittavan kanssa samoilla aaltopituuksilla.

    kim1

    Ei se lohduta yhtään vaikka monin paikoin männyn ja koivun kasvatus onnistuukin vähin vaurioin,ja hyvällä tuurilla vaurioitta,jos siellä missä omat metsät sijaitsee männyn ja koivun kasvatus on miltei tuhoon tuomittua ilman aitausta tahi tricoa..Onhan aivan päivän selvää,kun esim.Hyrynsalmella yksittäisen metsätien varrella kasvaa enemmin männyntaimikoita kuin etelä-Pirkanmaalla kokonaisuudessaan n.100000ha maapinta-alalla.Elikkä puhutaan Urjala,Akaa,Valkeakoski alueesta.Tuskin Punkalaitumellakaan järin mäntyä ja koivua istutetaan…,niin eihän niitä taimikko tuhojen todennäisyyttä voi verrata keskenään..peurathan on sitä kautta ongelmallisia,ettei niihin mitkään raivaus opit päde koska niille kelpaa jo männyn taimet siinä vaiheessa,kun aukko ei ole kerinnyt vesoa laisinkaan..P.s.Muutama vuosi sitten erään suuren yhtiön metsäasiantuntian kanssa käytiin katsomassa leimikkoa,ja kun ilmoitin että meinaan männyllä uudistaa,niin spontaani toteamus oli siihen…,oletko hullu…

    mehänpoika

    Metsänomistajien muisti on tallella ja pitkä. Luottamus vuosittain anottaviin pyyntilupiin perustuvan hirvenmetsästyksen tuloksiin hirvikannan säätelyssä yhä harvempi metsänomistaja enää uskoo. Aika-ajoin saman taimikon kehityksen aikana hirvituhot muodostuvat kohtuuttomiksi.

    Hirvenmetsästäjät puolustautuvat kertomalla metsästyslain säädöksistä ja voimassa olevista hirvivahinkojen korvausohjeista. Vahinkoihin olisi muka mahdollisuus saada korvausta metsästäjien maksamista pyyntilupamaksuista.

    Pelkkään hirvivahinkojen korvausjärjestelmän olemassa oloon vedoten, metsissämme pidetään jatkuvasti ylisuurta hirvikantaa. Laskennallisesti nykyisen suuruista hirvikantaa ei voi kukaan järkisyillä perustella.

    Gla Gla

    Et sitten välittänyt vieläkään perustella, miten vaihtoehtosi toimisi.

     

    Visakallo Visakallo

    Minusta kaikkein yksinkertaisin ja halvin tapa sovittaa hirvikanta kaikille sopivan kokoiseksi, olisi nostaa vahingoista maksettavat korvaukset sille tasolle, että ne vastaisivat todellisia kustannuksia. Ei menisi kovinkaan kauan, kun kaikki olisivat tyytyväisiä, tai ainakin valittaminen vähenisi huomattavasti.

    Nuakka

    Eipä tarvitse miettiä onko männyntaimi varjossa vai ei, kun ei pahimmilla kohdilla ole sitä varjostajaakaan tullut 30 v aikana. Kuusella mennään ensi keväänkin istutukset meillä. Hirvenjälkiä ja havaintoja ollut enmätysmäärä tämä talvena.

    Gla Gla

    Visakallon korvauspolitiikka johtaisi hirvituhojen hyväksyttävyyden kasvuun. Sehän on selvää, ettei taimikkoon voi aiheutua esittämääsi  15 000 euron tuhoa millään tolkullisella korolla laskettuna.

    Mitä iloa on korvauksista, kun yritän kasvattaa koivua ja mäntyä lahokuusikon jälkeen?

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 435)