Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • mehänpoika

    Suorittava porras:
    ””Emme olisi todellakaan itse ymmärtäneet , että hirviä oli niin paljon. Parattu riistahallinto sen meille kertoi ja ohjeisti toiminnan tilanteen vaatimalla tavalla.””

    – Riistahallinto ei käytännössä ehtinyt tehdä mitään. Korvaamattomat vahingot maanteillä ja metsissä ehtivät jo tapahtua.

    Sama on saanut jatkua edelleen riistahallinnon myötävaikutuksella. Nytkin ollaan kasvattamassa hirvien talvikantaa riippumatta siitä, että toimenpide lisää samassa suhteessa hirvikolareita.

    Pitää visusti pitää mielessä, että hirvikolareissa loukkaantumiset ovat ainakin moraalisesti riistahallinnon ja hirviporukoiden vastuulla. Ne ovat siis liian tiheänä pidetyn hirvikannan aiheuttamia.

    Tästä vastuusta ei pääse riistahallinto, jos hirvestystä rajoitetaan pyyntiluvilla.

    jees h-valta

    On sitten suoraa tai väärää mutta eihän esim. autokoulu tai mikään taho oikeastaan ennakko-ohjaa tai edes vaarasta liiemmin varoita.
    On aika luonnollista että autoilijan varovaisuus juuri pitkillä suorilla ja hyvällä näkyväisyydellä herpaantuu ja kaasuakin saattaa painaa hiukan raskaammin. Kun se hirvi kuitenkin yllättäen siinä edessä on reakointiaika vie omansa ja jos sattuu niin että yhden jälkeen tuleekin vielä se toinenkin juuri kun huokaiset että sainpas väistettyä. Josta et vielä edes tiennyt mitään. Näitä varmaan tulevat elektroniset varoitusjärjestelmät tulevat vähentämään mutta silti eivät poista vaaraa kokonaan. Autolla on aina pysähtymismatkansa ja talveen menevä keli voi tehdä niistä jarrutus-ja väistöliikkeistä jopa viimeisen. Ihminenkin reakoi vaistonvaraisesti ja itse meinasin juuri viikonloppuna ajaa liukkaalta tieltä pöhelikköön niin pientä otusta kuin oravaa väistäessäni.
    Kun se singahti eteen niin väistö-ja jarrutusliike tuli alettua ja vasta sitten tajusi että ollaan jääkuuraisella pinnalla kesärenkailla.
    Molemmat selvisi ja ilman kolhujakin vielä. Orava ja minä. Autojen ei nykypäivänä ole väliä. Niitä valmistetaan uusia.

    suorittava porras suorittava porras

    …sillä samaisella suoralla muutama vuosi aiemmin…

    Ajelin pääsiäisen jälkeen aamuhämärissä töihin em tietä pitkin.Jotain tummaa liikkui oikealla puolellani etuviistossa läheistä junarataa kohti. HIRVI!! …kävi ajatuksena mielessä…tuleeko niitä vielä lisää ? ..ja vilkaisu toiselle puolelle tietä jarrutuksen ollessa jo käynnissä. Ei tullut , mutta samalla kummastelin , että miksi hirvessä ei ollut yhtään valkoista ! Vilkaisin uudelleen hahmon suuntaan ja näin KARHUN kömpivän läheiselle ratapenkereelle ylittääkseen junaradan ja hävitäkseen näkyvistä . Karhukolari oli kohdallani vain joistakin sekunneista kiinni .

    Jesselle totean , että on tainnut olla unessa autokoulun oppitunnilla. Minulle ainakin opetettiin ennakointia ja se , että valkohäntäpeuraa pienempiä elukoita ei kannata väistellä .

    Ennakointia on sekin , että käyttää talvirenkaita olosuhteiden niin vaatiessa. Olisi varmasti ollut totisempi paikka , jos se tielle tunkeva elävä olisikin ollut hirvi ja joka olisi tehnyt ”bambit” liukkaalla ajoradalla.

    jees h-valta

    Autokoulusta on kyllä jo senverran aikaa etten rupea sen sisällöstä kinaamaan mutta kunnioitan elämää enkä voi mitään sille että jopa linnun iskeytyminen yllättäin autoon pilaa totaalisesti päiväni.
    Sitäkin sattuu ylen harvoin, ehkä kerran kolmessa vuodessa.
    Olen nytkin tyytyväinen että orava sai jatkaa matkaansa. Jos en olisi väistänyt se olisi jäänyt suoraan pyörän alle. Koska se pysäsi ajoradalle tiesin tarkalleen sen paikan ja onneksi se ei tehnyt takaisin paluuta vaikka rintamasuunta jo kääntyikin takaisin päin auton tajutessaan. Ehdin ohi.
    Renkaat joo kyllä mutta ei puolesta syksyä ole oikein vielä kerinnyt mieleen kun tiesi ettei täällä Satakunnassa talvi jatku kuin yhden viikonlopun. Pitää sitä tienpitäjääkin ajatella. On ne asfaltit senverran raiskattuja aina keväällä.

    suorittava porras suorittava porras

    No , en minäkään aivan tunteeton ole eläinten kohdalla. Jarrutan ja väistän mikäli se on turvallista. Jos peruutuspeilistä näkee lukea takana tulevan automerkin (esim. SISU ), ei tule mieleenkään jarrutella.

    Talvirenkaat on täällä ainakin ”must”! Siitä oli osoituksena työmatkani varrella (sillä samalla pitkällä suoralla , kun edellä) varhain perjantai aamuna ojanpohjalla lojunut auto. Talvi oli yllättänyt. Oli nipin napin välttynyt törmäämästä liittymään .Kaksi metriä korkea penger oli puolen metrin päässä keulan edessä. Lunta oli tuolloin tiellä noin 10 cm……vaikkei tämä nyt millään muotoa hirvikannan säätelyjärjestelmään kuulukaan. Yhtä vähän , kuin pyyntiluvista luopuminen.

    jees h-valta

    Toki pitkässä maassa on monipuoliset kelit. Pitäisikin porrastaa hiukan noita pakkoja eri puolilla maata. Ja talvinopeusrajoitukset myös porrastetusti ylhäältä alaspäin. Pyyntiluvista lupuminen voitaisiin myös porrastaa niin että pahimmat metsätuhoalueet ensin ja siinähän sitten varmaan tultaisiinkin ylhäältä myös alapäin.

    mehänpoika

    Hirvenmetsästyksen hirvilaskentoihin, pyyntilupien anomiseen ja metsästyksessä uros-naarassuhteen hoitamiseen uhrataan paljon aikaa ja vaivaa. Siinä sivussa, hirvenkiilto silmässä, jäi hoitamatta hirviporukan tulevaisuus, eli ei huolehdittu riittävästi nuoren sukupolven kouluttamisesta hirvimiehiksi. Nyt, tosin liian myöhään, on herätty, mutta riittävästi nuoria miehiä ei enää ole saatu mukaan toimintaan.

    Sanoisin, että pyyntiluvallinen hirvenmetsästys on ollut syynä nykyiseen hirvimiesten ukkoutumiseen, mikä näkyy hirvimiesten korkeana keski-ikänä.

    mehänpoika

    Hirvenmetsästäjien mielestä nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvikannan säätelyjärjestelmä on paras mahdollinen Suomen olosuhteissa. Takaahan se hyvän hirvikannan tuoton ja runsaat saaliit vuodesta toiseen.

    Valitteluja on viime vuosina kuulunut eniten hirviporukoiden korkeasta keski-iästä. Hirviporukoihin on ollut vaikea saada mukaan nuorempia metsästäjiä. Toinen metsästystä haittaava asia on ollut se, kun kaikki metsänomistajat eivät halua vuokrata maataan hirvenmetsästykseen. Myös EU:n tiukkaan suojellut sudet ovat paikoin olleet haittaamassa koirien avulla tapahtuvaa hirvenmetsästystä.

    Kun luetteloa haitoista hirvenmetsästyksen pyyntilupiin perustuvasta hirvikannan säätelyjärjestelmästä eivät hirvimiehet luonnollisestikaan ryhdy tekemään, aloitan valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta 100/2005 löytyvillä asioilla.

    VTV arvosteli kertomuksessaan voimakkaasti juuri nykyistä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmää, joka ei sen mielestä toimi riittävän hyvin. Sen mielestä ko. järjestelmä johtaa aika-ajoin liian korkeaan hirvikantaan ja siitä johtuviin kohtuuttoman suuriin vahinkoihin liikenteessä sekä myös metsissä.

    Pyyntilupajärjestelmän (säilynee uudessa hirvikannan hoitosuunnitelmassa) haittoja:
    – johtaa aika-ajoin liian suureen hirvikantaan ja hirvivahinkoihin
    – maanteiden hirvikolareiden määrä korreloi hirvien määrän kanssa
    – VMI:n tilastojen mukaan hirvituhojen määrät taimikoissa ovat olleet jatkuvassa kasvussa
    – hirven yhteiskuntataloudelliset kustannukset 135 – 170 milj. euroa
    – hirvi on yhteiskuntataloudellisesti lähinnä rasite
    – pyyntilupajärjestelmän tuottama suuri hirvisaalis hankaloitti varsinkin maattomien metsästäjien pääsyä hirviporukoihin
    – metsien kuusettuminen, koska joudutaan istuttamaan lähinnä kuusen taimia
    – kuusen juurikääpäalueita joudutaan istuttamaan kuusikoiksi
    – hirvivahinkojen estämiseksi joudutaan käyttämään kalliita aitaamisia teiden varressa, erikoisviljelmillä, lentokentillä ja metsissäkin

    mehänpoika

    Hirvien pyyntilupajärjestelmä säilyttää runsaan hirvikannan, joka takaa metsästäjille runsaat saaliit tulevaisuudessa. Kuitenkin runsas hirvikanta tekee kohtuullista hirvikantaa enemmän vahinkoa teillä, metsissä ja pelloilla. Kohtuullinen hirvikanta voisi olla sellainen, mikä jäisi metsästyskauden aikana tapahtuvan metsästyksen jälkeen jäljelle, kun metsästystä ei olisi rajoitettu pyyntiluvilla tai muillakaan rajoitteilla.

    Nykyisin voimassaoleva hirvien pyyntilupajärjestelmä runsaine hirvineen vaikeuttaa ja heikentää alkutuotantoamme, eli puuraaka-aineen ja maatalouden tuotantoa. Näillä on runsaasti kielteisiä kerrannaivaikutuksia talouselämään. Tuotanto ja sen laatu vähenevät, mutta kustannuspanostukset eivät ainakaan pienene, päinvastoin.

    Nämä vaikuttavat tuotannpon kannattavuuteen hiekentävästi, mikä on nostamassa tuottajan odotuksia tuotteen hinnan kohottamiseksi. Kustannuksilla on taipumus siirtyä myös tuotantokustannuksiin, joten ne vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn negatiivisesti.

    Maantieliikenteessä pyyntilupajärjestelmän runsaine hirvineen heikentää kansalaisten liikenneturvallisuutta. Ainakin hämärän sekä pimeän aikaan hirvikolarin pelko aiheuttaa tressiä ja tarkkaavaisuuden herpaantumista auton kuljettajilla, mikä myös voi heikentää liikenneturvallisuutta.

    Metsuri motokuski

    Mielenkiintoinen uusi aloitus. Ihan kuin olisin joskus lukenut saman tekstin toisenkin kerran, ehkä useammankin kerran. 🙂

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 435)