Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

  • Tämä aihe sisältää 436 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 viikkoa sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • suorittava porras suorittava porras

    Kukahan ne korvaukset tulevaisuudessa maksaa? Paikallinen työkykyinen väki pakenee nykytilanteessa asutuskeskuksiin ,jos pystyy. Laman aikana muidenkin on priorisoitava harrastuksiaan . Lopuksi ollaan petojen armoilla ja niiltä tuskin rahaa löytyy. Siinä tilanteessa on jäljellä vain muistot siitä ,että hirvikantaa edes yritettiin rajoittaa ja pahimmista vahingoista vähän maksettiinkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korvausten tason nosto on kaksiteräinen miekka. Ei ole järkevää sekään että talvilaidunalueella karulla maalla sijaitseva männyn taimikko syödään vajaatuottoiseksi (aiheutetaan metsäkatoa), kuten Metsälehden videon esimerkissä (Riikilä ja Lehtomäki), ja korvausta saa uudistamiskustannusten verran. Talvilaidunongelma pitäisi ratkaista niin että taimikoita ei syötäisi, toisin sanoen suojata ne. Tämä on todennäköisesti metsästäjille hyväksyttävämpi vaihtoehto kuin se toinen, jossa ht-alueen hirvikantaa alennetaan kauttaaltaan.

    Metsuri motokuski

    Olen samaa mieltä. Korvausten maksaminen ei voi olla peruste liian suurelle hirvieläinkannalle.

    Visakallo Visakallo

    Piti nauttia todella hyvästä raivauskelistä, joten perustelut aamulliseen mielipiteeseeni hirvivahinkokorvausten nostamisesta tulevat vasta nyt.

    Ensinnäkin, hirvikarjan omistaa Suomen valtio. Toisekseen, Suomessa on melko vahva omistajan vastuu, sekä myös omaisuuden suoja. Jostain syystä nämä eivät päde juuri lainkaan hirvikarjan osalta. Omistaja on ulkoistanut vastuunsa karjansa aiheuttamista vahingoista metsästäjille ja metsänomistajille. Metsästäjiltä kerätään kaatolupamaksut, joista vain 10% käytetään hirvivahinkokorvauksiin. Suomen valtio toimii hirviasioissa kuin feodalistinen siirtomaaherra pahimmillaan. Valtiohan on ulkoistanut hirvien aiheuttamat liikennevahingotkin kokonaan autoilijoille ja vakuutusyhtiöille.  Jos lainsäädäntö muutettaisiin niin, että omistajan vastuu toteutuisi täysimääräisesti, valtion ei olisi enää intressiä sallia sitä määrää metsä- ja liikennevahinkoja kuin tähän asti.  Metsästäjiltä perittävät lupamaksut ja autojen vakuutusmaksut voisivat ajanoloon jopa pienentyä. Minä en ole koskaan oikein uskonut aatteisiin, mutta rahan ohjaavaan voimaan uskon lujasti.

    Puu Hastelija

    Mielestäni sopiva hirvitiheys olisi 2. Toinen Ähtärissä ja toinen Korkeasaaressa. Molemmat uroksia, jotta eivät niin helposti lisäänny, jos molemmat sattuisivat karkaamaan.

    Tähän tavoitteeseen päästäisiin myöntämällä 3 kaatolupaa (mahdollistaa 6 vasaa)/ jokainen metsästysseuran 1000ha. Niin monena vuotena kuin tarpeen. Kaikille seuroille. Hakivat lupia tai eivät.

    Aina löytyy näitä suorittavien säätelemiä seuroja, joissa ei ammuta kuin toinen vasoista, 1 vasaisia ei ammuta lainkaan (koska voi olla tuottava naaras,  jolta jo ammuttu toinen vasa), aletaan laskea piikkejä marraskuulle asti ja siitä eteenpäin ei ammuta lainkaan sarvettomia.

    Näkeehän sen tämän hetken kaatotilastoistakin. Tavoite on kasvattaa kantaa. Uroksia ammutaan selvästi enemmän kuin naaraita.

    suorittava porras suorittava porras

    Löytyy myös seuroja ,jotka noudattavat pyyntiluvan ehtoja. Kaatui pari naarasta ja kuusi vasaa ,joista kaksi samaan kasaan.

    ..mutta vastaavasti seura toisaalla ,jolla vasoja jäi pystyyn ja kaatoivat neljä urosta ja yhden niistä käyttämällä vasoihin tarkoitettu pyyntilupa. Pyyntilupaehtojen mukainen kiintiö oli vain kolme aikuista hirveä , kaksi naarasta ja yksi uros.

    Miksi sitten uroksia kaatuu enemmän? Kun vasoja ei saada jotkut käyttävät luvan urokseen ja jättävät naaraat  kasvattamaan vasoja tulevaksi kaudeksi. Mitä pienemmäksi hirvikanta alenee , sitä korkeampi on naaraiden määrä uroksiin verrattuna. Nyt on käyty ennätysalhaalla.

    Puu Hastelija

    ”Luken kanta-arvio 1.3.2024: hirviä viime vuotta enemmän”. Hirviä oli 84 000, eli 6 % edellistä vuotta enemmän.

    Nostetaan tämä nyt uudelleen esiin. Talvehtiva kanta vähintään riittävästi,  naaraat ylipainossa ja vasatuotto kasvussa. Johtuu maksimaaliseen lihantuotantoon tähtäävästä toiminnasta.

    Makarov

    <p>Hirviin pitäs voida käyttää samaa keinoa mitä Suorittava ehdotti susille. Eli aina kun se uhkaa elinkeinoa sen voisi poistaa ilman erillistä lupaa. Saatas samalla tuo hirvikanta siihen likelle 2 yksilöä mikä olisi sopiva määrä puuntuottajalle. Pyynti pitäisi vapauttaa niin maanomistajat voisivat huolehtia itse ongelma hirvistä.</p>

    Gla Gla

    Kysyin jo mehänpojalta, mutta kun en saanut vastausta kysyn sinultakin, miten veikkaat hirvien vähentämisen maanomistajilta onnistuvan ja miten se vaikuttaa metsästysseurojen toimintaan?

    Puu Hastelijan/suorittavan kommenttiin täydennyksenä. Ampumatta jää myös silloin, kun lupaehdoissa on määritely luvalliset yksilöt sarvipiikkien määrään perustuvasti. Jos ajatellaan, että hirvistä puolet on aikuisia, puolet vasoja. Aikuisista puolet on sarvipäitä eli neljännes kaikista hirvistä.  Tätä ryhmää kun aletaan pilkkomaan kolmeen osaan piikkien mukaan, jahdataan hirviä, joita on alle 10% kannasta. Ei ihme, jos ei hirviä löydy.

    suorittava porras suorittava porras

    Piikkirajoituksia ei ole ollut käytössä kymmeneen vuoteen. Niihin jouduttiin turvautumaan silloin , koska tehometsästys ”laidasta nurin”- periaatteella oli johtanut hirvikannan rakenteen vinoutumiseen. Rakenne on pidettävä sopivana , jotta kannan kehitys on edes jotenkin ennustettavissa.

    Kannan kehitystä naarasvoittoiseksi voimakkaan verotuksen seurauksena ei ole pystytty estämään ja tuskin koskaan pystytäänkään. Lopputulos on tähän asti ollut kaksi naarasta urosta kohti kannan ollessa alimmillaan ja muutama vuosi myöhemmin ollaankin jo helisemässä yllättävän suureksi kehittyneen hirvimäärän kanssa. Voi jopa sanoa että kyseessä on vakiintunut ilmiö.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 435)