Keskustelut Metsänhoito Hakkuujälki

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 206)
  • Hakkuujälki

    Uudessa Metsälehdessä on oivallinen kirjoitus heikosta hakkuujäljesta ensiharvennuksilla. Heikon jäljen aiheuttaa liian isot koneet. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut ja osa täällä ymmärtänyt, osa naureskellut. No nyt jutussa asiantuntijat nostava aivan samoja ongelmakohtia esiin:

    Ajourat vievät neljänneksen pinta-alasta ja urien välistä ei voi juurikaan poistaa puita ettei mennä alarajoista läpi.

    Leveät suorat ajourat, tuulitunnelit.

    Tuleva tukki% kärsii.

    Liiallinen harvennus jotta saadaan ison koneen kuluja peittoon.

    Haaste lienee se, että kuka leikin maksaa

  • Nuakka

    Aamulla kävin katsomassa kakkosharvennusten aloitusta, Ponsse ajoi ensiharvennuksen uralla (telat päällä, ei tarvitse huolestua). Metri jäi puolelleen väliä reunapuihin. Kuski hieman ihmetteli urien leveyttä, ja suurin osa poistettavista puista oli  koukittava kuitenkin urien puolivälistä joka oli jäänyt harventamatta viimeksi. Tuon enskan jälkeen ei sitten olekaan ns. ulottuva, vakaa, ja taloudellisesti tuottava yleiskone hakannut meillä  ensiharvennuksia.

    sikari

    Vyöhyke harvennus. Mielestäni kehittämisen arvoinen idea. Kyllä tämä nykyinen 5 metriä leveine ajourineen ja isoine laanipaikkoineen osalta syö meiltä tuottavaa pinta-alaa sen mikä ilmaston lämmöstä on kasvussa hyödytty.

    nuori isäntä

    Näin. Nythän leikin maksaa metsänomistaja isona tuottamattomana pinta-alana ja heikentyneenä tukkisaantona.

    jees h-valta

    Kovasti minua on ihmetelty pienen korjuukoneen hinkusta. Kyllä se muuallakin nyt on huomattu kuinka järjetön metsän pinnan haaskaus tuo isot ajourat on. Minulla on nyt kymmnekunta hehtaaria aika vajaatuottoisuuden rajamailla häälyvää metsää. Kaksi harvennusta tehty ja ajourat kasvaa olemattomia pieniä näreitä. Ja ovat kuin valtateitä, aivan suhteettomia metsän kokonaisilmeessä.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Omat kokemukset eivät ole yhtä huonoja, kuin edellä  mielipiteet näyttävän päättelevän. Kuskista ja metsästä on lopputulos paljon kiinni. Luottokuskin jäljiltä metsä isolla koneella harvennettunakin tuottoisa. Urat vievät alansa, josta reunapuut kyllä puolet uskoakseni kasvussaan hyödyttää. Usein näkee hakkuu tehdyn pikkukoneella, mutta ajo isolla koneella, jolloin lopputulos ei välttämättä paras. Kysymykseen kuka leikin maksaa, kun pienempi tehoisilla vehkeillä kapeilla urilla taiteillaan on maanomistaja.

    Nuakka

    Ihan turhaa pelotella ettei harvennukset tule tehtyä jos niitä ei saa tehdä samalla koneella kuin aukkojakin. Kaikki on saatu harvennettua. Kysyntä luo tarjontaa. Leveän uran perustelu sillä että joutuu seuraavalla harvennuksella kuitenkin leventämään uraa ontuu, mitä haittaa jos joutuu tekemään muutaman tukin enemmän? No, ehkä nouseva polttoaineem hinta opettaa laskemaan kannattaako 50 litran puita tehdä 2000kg vai 500 kg kouralla? Ja nyt ei tarvitse kommentoida miten se yksi susipuu jää tekemättä ja soitetaan lavetti kun kukaan ei ilmoittanut siitä. Antaa jäädä, ottaa seuraavalla kerralla.

    jees h-valta

    Nuakka oikeassa, on aivan sama vaikka enskassa hiukan joku ylimääräinen vaikeanpaikan kasvaja jääkin. Tuo kouran painokin tosiaan olennainen asia. Pienissä koneissa riittää päivän ajoissa huomattavasti pienempi polttoainemäärä. Sillä alkaa näillä hinnoilla olla merkitystä. Onhan tuota jo isot firmat korostaneet ja niitä alarajoja puiden litrakoolle laitellaan. Ajattelematta lainkaan että ensiharvennuskin pitäisi tehdä mieluummin hiukan aiemmin kuin liika myöhään. Olen nyt tarkoituksella pyrkinyt saattamaan metsiäni omatoimisesti tehtäviksi pienemmällä koneella. Pyrin siihen hommaan lähivuosina.

    sikari

    Meillähän pitäisi olla harvennuksilla yksi selkeä peruste. Metsänhoito. Miksi me annamme sen urakoitsijoiden raiskattavaksi vain siksi, että heitä on kilpailetuttu niin tiukoille?

    mehtäukko

    Jees…” Minulla on nyt kymmnekunta hehtaaria aika vajaatuottoisuuden rajamailla häälyvää metsää. Kaksi harvennusta tehty ja ajourat kasvaa olemattomia pieniä näreitä.”

    Mistä on kysymys?

    ”Onhan tuota jo isot firmat korostaneet ja niitä alarajoja puiden litrakoolle laitellaan. Ajattelematta lainkaan että ensiharvennuskin pitäisi tehdä mieluummin hiukan aiemmin kuin liika myöhään.” Jees on aiemmin kehunut 50 litraisista räipistä, joilla pitäisi tienata tekijöiden ja hänen.

    Kyllä on metsätalouden alkeetkin hakusessa.

    Puuki

    Koneketjun koosta eh:lla ja ajourien aiheuttamasta tappiosta tulevaisuudessa on väitelty aina välillä vähintään  n. 10 vuoden ajan tällä palstallakin.   Korjuun kannattavuuteen ja tehokkuuteen vedoten on ollut useimmilla oletuksena , että iso kone pitää olla jotta kannattaa yleensä harvennukset tehdä.   Pienemmän koneketjun mahdollinen pieni lisäkulu/motin korjuu kutistuu nyt entisestään, kun mukut on nousseet ja noussevat koko ajan lisää.  Etuna metsälle ja mo:lle on yleensä parempi jäävän puuston tila seuraavaa harvennusta varten.  Enempi tai vähempi kuitenkin kiinni kuskeista kuin koneista, riippuen tapauksesta.     Hyvä tapa on esim. suunnitella korjuu-urat osin erilleen hakkuu-urista hyvin kantaville maille , jos korjuuolot sitä vaatii.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 206)