› Keskustelut › Metsänomistus › Hakkuun hinta noin 3 euroa/kuutio

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 96)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

  • Hakkuun hinta noin 3 euroa/kuutio

    Sent on: 27.12.2015, 08:47

    Merkitty: 

    Esitän tässä vähän provokatiivisesti karkean laskelman motohakkuun hinnasta.
    Hakkuukoneen hinta 300000 euroa ja se kuoletetaan kuudessa vuodessa täysin, Ei siis jäännösarvoa, Korot ja kuoletukset tekevät tällöin noin 60000 euroa vuodessa.
    Kone viedään metsänlaitaan hakkaamaan päätehakkuuta varovaisesti edes 60000 kuutiota vuodessa. Tällöin pääomakustannus on noin yksi euro/kuutio.
    Erilaisissa laskelmissa polttoaine kulutukseksi on saatu päätehakkuulla noin 0,7 euroa/kuutio. Jos tähän osaan lisätään huollot ja muut käyttökustannukset, ollaan ehkä noin 0.8-0,9 euroa/kuutio.
    Kuskin osuus jää myös noin 1 euro/kuutio.
    1+1+1=3.
    Eli päätehakkuuta pitäisi pystyä ainakin omakustanteisesti tekemään jopa 3 euroa/hakattu kuutio.

    Tekijä
    TTL
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkäpätkä 7.4.2019, 12:47

    Minun tapauksessa koivu oli suht järeää, kyllä siitä järkiään vähintään 5 kolmosen kuitua tuli eikä tyvet meinaakkaan nousta klapikoneeseen jos ei lyhennä, ajomatkaa 100m. Hakkuu edullista, mutta ajo kallista

    isotee 8.4.2019, 23:16

    @Jappen suoritteilla ja uudella Scorpion Kingillä seuraavat tulokset:

    Lähtötiedot:

    Sieppaa-lahtotiedot

    Laskenta:

    Sieppaa-laskenta

    Disclaimer

    Laskelmassa käytetyt lähtötiedot perustuvat yleiseen vapaasti saatavilla olevaan tietoon ja aineistoihin. Laskelma ei edusta ketään yksittäistä urakoitsijaa muuten kuin @jappen hakkuusuoritteiden osalta. Lukija voi muutella lähtötiedot ja laskenta-aineiston itselleen sopivaksi parhaakseen katsomalla tavalla. Laskelman tarkoitus on toimia havainnollistavana esimerkkinä konekustannuslaskennan eräistä periaatteista. Laatija ei vastaa tulosten perusteella tehdyistä investointi- tai toiminnan lopettamispäätöksistä eikä menetetyistä yöunista, mahdollisesta depressiosta tai muista psykosomaattisista oireista. Johtopäätökset jätän kunkin lukijan itsensä tehtäväksi.

    Tolopainen 9.4.2019, 05:32

    Metsissä käytetään liian uutta ja kallista konekantaa. Sattaa tuo metsätalous kaatua siihen, että harvennuksia ei voi jatkossa enää koneilla tettää. Pitäisi saada halpaa työvoimaa ulkomailta tekemään harvennushakkuita. Ihmistyö on loppujen lopuksi kaikista halvinta. Riisikupillisella tekevät miljardit ihmiset päivän töitä monessa Aasian massa, eikä synny turhia hiilipäästöjä. Nykyinen tapa tehdä metsätyöt on kuitenkin kaikista kalleinta eikä siihen koskaan olisi ollut varaa sodanjälkeisessä Suomessa. Samoin kaikki muukin tapa tomia  on paljon kalliimpaa kuin miten ennen on tehty,  kun on toimittu hajautetusti. Kustannusten nosto on täysin keinotekoista, joudutaan maksamaan jopa tietokoneilla automaattisesti hoidettavista lainojen lyhennyksistä. Vaikka koneiden pitäisi laskea kustannuksia, näin ei tapahdukaan, koska yritysten pitää tehdä voittoja osakkeenomistajille. Kaikki automatisointi onkin melko hyödytöntä, kun omistajille pitää maksaa yhä suuremmat voitot. Metsäteollisuuden osingot ovat jo puolet siitä mitä ne maksavat puusta Suomessa. Tosin suuryhtiöt ovat klobaaleja ja toimivat niin monissa maissa, että maakohtaista tulostakaan ei voi enää laskea.

    Metsuri motokuski 9.4.2019, 07:33

    On muuten aika totuuden mukaiset kustannukset. Sitä en katsonut mitenkä siirtokustannukset ja muut isännän kanssa jutustelut on huomioitu tuntituotoksissa. Ne missä itse olen ollut töissä niin ihan noinkaan hyviin tuntituotoksiin emme ole päässeet. No ovat olleet siinä 85€ luokkaa.

    A.Jalkanen 9.4.2019, 07:39

    Kaikki automatisointi onkin melko hyödytöntä, kun omistajille pitää maksaa yhä suuremmat voitot.

    Näinkin, mutta toisaalta automatisointi nostaa jäljelle jäävän työn tuottavuutta, ja sama BKT saadaan aikaan vähemmällä työvoimalla. Olisiko tästä apua, kun väestö Suomessa vanhenee, maahanmuuttoa ei haluta isosti kasvattaa ja lapsia ei synny?

    Tolopainen kuulostaa vähän samalta kuin Matti Hyryläinen kirjoituksessaan ”Kaikki työ ei ole arvokasta”. Suosittelen.

    https://kirjoituksiataloudesta.blogspot.com

    metsänkasvattaja 9.4.2019, 08:57

    varsinkin kuitupuusta maksettava  alehinta  johtuu  nimenomaan  ylihintaisista  koneista  ja  niden  kuluista  lisäksi  niitä  huonoja  palstoja  tulee  välillä  vastaan huonontaen lisää  kannattavuutta kun  alla  on  300-500  tuhannen  euron  kone

    isotee 9.4.2019, 09:03

    @Metsurimotokuski: Kiitoksia! Kyllä täällä laskea osataan, tulos on niin oikein kuin lähtötietojen perusteella on mahdollista.

    Vast.kysymyksiisi, siirtokustannuksia ym korvauksetonta ajankäyttöä/jutustelua ei ole tuossa laskelmassa huomioitu mitenkään. Laskelma on yhden koneen kustannuslaskelma esimerkkinä; käytännön tilanteessa pitää vielä huomioida yritystason muut asiat, esim. ajokone, siirtokalusto, mahd. hallitila ym, hallinnon kulut jne.

    Korostettakoon että kyseessä on nimenomaan kustannuslaskelma, ei tuloslaskelma. Esitetyt luvut ovat kuluja, kustannuksia, ei myyntiä. Puhuit 85 euron tuntituotoksesta; tarkoittaako tämä liikevaihtoa/tunti? Ko. 85 euron myyntitulolla per tunti esimerkkiponsseni tekee noin 26 eruroa tappiota/tunti. Jos haluaisin saada esim 15 % varovaisen katteen esimerkkikoneelleni, pitäisi liikevaihdon olla noin 131 euroa/h alv 0 (n. 5,25 e/m3 jos hakataan 55ooo m3/v)

    A.Jalkanen 9.4.2019, 09:03

    No ei johdu koneista, vaan siitä että kuitupuusta on ylitarjontaa. Selluteollisuuden voitoista voitaisiin hyvin jakaa isompi osuus alkutuottajille.

    sitolkka 9.4.2019, 09:38

    Tuppaa konehommissa olemaan kaikenlaista pientä remppaa ja säätöä ja varaosien/letkujen hakua. Tai huoltoukon odottelua tai lavettikyytiä pajalle. Kertyy vuodessa iso tuntimäärä, joka jää monelta laskematta.

    suorittava porras 9.4.2019, 09:57

    Jotta pajareissuilta vältytään ja puuta pystytään toimittamaan tehtaille urakkasopimuksessa mainitut määrät ,pakottavat pitämään konekannan suht tuoreena .

    ”isoteeltä” ihan käypäiset laskentapohjat konetyön kannattavuutta ajatellen.  Näitä laskentaperusteita oli runsaasti nähtävillä  joskus 30 vuotta sitten,mutta kilpailuaäännösten kiristymisen myötä niiden laajempi julkaiseminen lopetettiin. Liian moni on ollut sen jälkeen ”esson tietotoimiston”  informaation varassa .

    Kun metsät on hoidettu asianmukaisesti ,konemiehien pää pysyy isomman aikaa pinnalla ,kun pinnan alla. Huonosti hoidetut metsät ovat iso rasite koneyrittämiselle. Tuotantopanoksia on uhrattava monesti huomattavasti saatua korvausta enemmän valmistettua ja kuljetettua puukuutiometriä kohden. Tämä tarkoittaa lisäksi sitä ,että tämä toiminta kuormittaa myös luontoa enemmän ja kasvattaa tarpeettomasti tekemäämme hiilijalanjälkeä luonnossa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 96)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10