Keskustelut Metsänhoito Hakkuut liian voimakkaita

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 121)
  • Hakkuut liian voimakkaita

    mikäli uskomme tutkijoita ja miksemme uskoisi;
    ”Mehtätalon ja Pukkalan mukaan kasvun hyytymiseen vaikuttavat myös aikaistuneet päätehakkuut ja voimaperäisemmät harvennushakkuut. Mehtätalon arvion mukaan harvennuksissa metsästä poistuu nyt noin kolmannes puista, kun aikaisemmin se oli jopa puolta vähemmän. Väistämättä, kun päätehakkuita aikaistetaan ja voimistetaan harvennuksia, kasvu pienenee, hän sanoo.”
    Metsälehden asiantuntijat ovat toista mieltä.  Kasvu vain paranee heidän mukaansa jos harvennetaan voimakkaasti. Ja usein.

    niin tämä viite on ylen artikkelista mutta sehän  ei pidä paikkaansa tietenkään, vai mitä ?

  • Husq165R

    Tapaan kymmeniä metsänomistajia ja alan toimijoita vuosittain. Nyt tiedän jo 2, jotka ovat maininneet aavistushakkuut. Molemmat tällä keskustelupalstalla.

    Jos noilla aavistushakkuilla tarkoitetaan sitä, että kun jossain ministeriössä joku paperi rapsahtaa, niin aukoksi menee. Firmojen metsissä syy keskenkasvuisena hakkaamiseen voi olla joku muukin kuin pelko.

    Metsuri motokuski

    Kyllä niitä aavistushakkuita tekevät jo nyt aika monet tahot. Varsinkin isot yhtiöt ja instituutiot. Ei ehkä yksityiset metsänomistajat.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Tornator tosiaan täälläkin 300 litraista aukoksi hakkuutti, motokuskikin hämmästeli litrametsän päätehakkuuta.

    mehtäukko

    Kun noin on tapahtunut jo enempi vähempi pitkänkin aikaa, tällaisilta tahoilta olisi poistettava lailla metsän hankkimiseen liittyvät vero-edut yksityiseen metsänomistajaan nähden.

     

    Apli

    Kannatan samaa kun mehtäukko, kun laki aikaan vapautettiin että kaikenkokoisia metsiä saa avohakata niin nythän se on nähty kuka ja mitkä tahot sitä käyttää hyväkseen, ja jatkossa varmasti tahti vaan kiihtyy, isot kuitupuu investoinnit pitää siitä huolen ja energia-alan tilanne… Kuitupuuta tarvitaan todella paljon lisää jatkossa jos ei paperitehtaita ajeta alas, storan oulun lisäys ja kemin uusi sellutehdas näkyy jo nyt ostoissa mutta ei hinnassa..

    mehtäukko

    Uutiset -osastolta: ”Kaavoituksen osalta päätelmässä todetaan, että voimaloiden välke- ja maisemavaikutusten lieventämiseksi on suositeltavaa ohjata kaavassa talousmetsien hoitoa jatkuvapeitteiseksi. Metsänhoitotoimenpiteet tuulivoimaloiden ympäristössä tulee suunnitella jatkossa tarkasti. Laajoja avohakkuita on hyvä välttää ja hakkuut on hyvä suunnitella niin, että esimerkiksi arvoalueisiin kuuluvien peltoalueiden ja teiden reunoille jätetään suojapuustoa, joka peittää tuulivoimaloiden suuntaan avautuvia näkymiä.”

    Sitä Elyn puolelta puututaan tällaisellakin ”suosituksella” mo ammatin harjoittamiseen! Ei ole kurmuuttamiselle loppua näkyvissä, kele. Ei Mynämäki ole merestä kaukana.Sinne 100 km päähän ulapalle kun  ankkuroi ropelit, ei välky kenellekään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Heh heh. Jos tuulivoimala on vaikka 150 metriä napakorkeudeltaan niin ei siinä metsän käsittely vaikuta sitä eikä tätä.

    mehtäukko

    Kun kaikenlainen tieto ja paskan hajukin kulkee langattomasti, eikö sähkövirran siirtoa saa kehitettyä samoin? Johtokatujen aukaisu on jo barbaarin vanhan aikaista!

    Timppa

    Forest.fi-sivulta Etelä-Suomen metsien ikärakenne:

    VMI 1951-53 101-120-vuotiaat 4,8 %, 121-140-vuotiaat1,6 % ja 141+ 0,8 % .  Siis yli 100-vuotiaita 7,2 %

    VMI 1971-76 101-120-vuotiaat 6 %, 121-140-vuotiaat 2,1 % ja 141+ 0,8 %.  Siis yli 100-vuotiaita 8,9 %

    VMI 2004-2008 101-120-vuotiaat 6,7 %, 121-140-vuotiaat 3,3 % ja 141+1,8 %.  Siis yli 100-vuotiaita 11,8 %.

    VMI 2015-19 101-120 5,5 %, 121-140 2,4 % ja 141+ 1,4%.  Siis yli 100-vuotiaita 9,3 %.

    Siis verrattuna VMI 1951-53:een yli 100-vuotiaiden metsien osuus on lisääntynyt 30 %:lla.  n

    Edelleen tuolta sivulta:

    VMI 1951-53 alle 20-vuotiaita metsiä 5,3 % VMI 1971-76 17,1 %, VMI 2004-08  20,2 %  ja VMI 2015-19 18,6 %.

    Koska metsien pinta-ala on pienehtynyt muuhun käyttöön oton vuoksi ja puumääträ lisääntynyt, niin hehtaaria kohden on keskimäärin enemmän puuta.  Tilaston mukaan uudistushakkuut (alle 20-vuotiaat metsät) ovat n 1 % vuodessa ja jopa vähentyneet viimeisen VMI:n mukaan.  Itse luulisin, että uudistushakkuualojen keskihakkuut/ha ovat nousseet.

    Näistähän ei yhden luvun perusteella voi kovin tarkkoja johtopäätöksiä tehdä.  Luulisin, että metsäyhtiöillä on kalikan tarkka tieto eri hakkuutapojen hehtaarikertymistä,  Antavatko tutkijoille on eri asia.

    Samanlainen  havainto meilläkin on Tornatorista.  Hakkasi pienikokoista metsäänsä.

    Veli-Jussi Jalkanen

    Ylitiheys on maan märkyyden (ojien perkauksia ei tehdä) kanssa suurin kasvatusmetsän kasvun heikentäjä. Muita ovat yläharvennus eli parhaiden puiden poisto, väärä puulaji, boorin puute ja vajaatuottoisiksi rappeutuneiden metsien seisottaminen.

    Kun hyväkasvuinen ja järeä kasvatusmetsä (300-400 r/ha) sulkeutuu, kasvu hidastuu nopeasti. Silloin on järkevää tehdä ns. ”suoperharvennus”, jossa jätetään vain 200 parasta r/ha. Ne ottavat vielä kovan kasvuspurtin ja tulevat yllättävän nopeasti luokkaan 2 m3:n puiksi, joissa lähes kaikki kasvu on tukkikasvua. Halpa kuitupuu kutistuu yhteen pieneen latvapölliin. Tätä keskimäärin 7 m puuvälein olevaa metsää voi kasvattaa vielä vuosikymmeniä ja kasvuakin tulee mukavasti (8-12 m3/ha/v) jos on osattu pitää latvukset pitkinä ja ojat kunnossa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 121)