Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kokoomuksen hallitusaikana rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy, leikkaavat tukia ja ansiosidonnaista, noh siitä seuraa että sossun luukulla on lisää porukkaa, yksi käsi ottaa toinen antaa, lopputulos valtion kannalta sama.. Leikkaisivat yritystukia, mutta eivät! Tämänkin hallituksen aikaan hyvin koulutettua porukkaa karkaa maasta, samoin kasvaa velka, ensiavussa potilasjonot.. Poliisille jaetaan avokätisesti rahaa kuten aina, puolustusvoimat saa ennätysrahoituksen, Nato Suomi ei ole halpa yhdistelmä!
Yritystuista puheenollen. Supersaastuttaja Finnair saa valtiontukea 98 € /lento ja lisäksi polttoaineesta ei tarvitse maksaa alvia. Junaliikenne saa tukea 4 € / matka. Siispä pääkaupungista pääsee Kuopioon 60:llä eurolla, mutta lentäen pääset samalla rahalla Keski-Eurooppaan.
Tolopainen: ”kenelle valtiot muuten maksaisivat velkansa, kertokaa se taho.”
Valtiot maksavat velkansa velanantajille aina kutakin velkapaperia uusittaessa. Suomen kaltaisessa maassa se valitettavasti tapahtuu ottamalla vastaava määrä uutta velkaa joko samalta tai joltain toiselta velanantajalta. Velanantajat ovat kansainvälisiä pankkeja ja muita rahalaitoksia, jotka taas hankkivat lainattavat rahat toisilta rahalaitoksilta, yrityksiltä ja yksityisiltä ihmisiltä. Velkaruletti ei ole suoraan ongelma Suomelle, mutta luottoluokituksen heikentyessä ja uusien velkapapereiden kallistuessa ongelmia alkaa syntyä. Suomen luottoluokitus on ollut toistaiseksi melko hyvä, mutta mennyt kehitys ei ole tae tulevasta.
Maksimi velkamäärä on sen verran minkä markkinoilta edes jollain ehdoilla saa. Kreikalla tuli seinä vastaan muistaakseni siinä vaiheessa kun velka oli bruttokansantuotteeseen nähden kaksinkertainen. Suomella on toki siihen vielä matkaa, mutta vaarana on, että samaan aikaan velkaantumisen kanssa alkanut lama laskee bruttokansantuotetta, ja tämän johdosta luottoluokitus voi pudota hyvinkin nopeasti ja rahansaanti markkinoilta loppua. Loppuvuodesta 1992 oltiin jo hyvin lähellä sitä tilannetta.
Tilannetta pahentaa myös se, että suomalaisten nettovarallisuus on nykyisin ylivoimaisesti Pohjoismaiden heikoin. Olemme nyt siinä suhteessa lähempänä Baltian maita kuin muita Pohjoismaita.
Suomen poliitikot yrittivät vielä 90-luvulla hoitaa myös rahapolitiikkaa, vaikka insinööri Viinanen ja maisteri Aho eivät siitä mitään ymmärtäneet. Talouden hoitaminen 90-luvulla olisi ollut maailman yksinkertaisin asia. Olisi annettu markan heiketä ja Viinanen olisi vain mennyt Suomen pankkiin ja pyytänyt laittamaan setelipainon käymään laakerit punaisena. Taloushan kaatui liian korkeisiin korkoihin ja lainahanojen sulkeutumisen, kaikki oli omia päätöksiä ei ulkoisia.
Suomen julkinen talous on vielä 100mrd€ ylijäämäinen, koska eläkevarat ovat julkista varallisuutta. Visakallon velkaantumisraja 500mrd€ saavutettaisiin vasta 60v päästä, jos velkaa otetaan 10mrd€ vuodessa ja sitä otetaankin ainakin seuraavat 20v.Velkaantuminen loppuu vasta kun isot ikäluokat on mullan alla ja se kestää pitkään.
Visa on oikea suomalaisten varallisuuden heikkous on johtanut siihen että paljon yrityksiä on ostettu täältä pois ulkomaiseen omistukseen ja tahti vaan kiihtyy jatkossa, myös metsäomaisuutta on siirtynyt pois suomalaisten omistuksesta. Myös esim suomalainen yliopistokoulutus on suht heikko tasoista, johtaa myös siihen että parhaat hakeutuu maasta pois. Hyvä on että pääomaveroa ei nosteta näin metsänomistajan kannalta.
Tolopaisen muistin aikajana on nyt vähän mennyt mutkalle. Kyllähän se oli Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto, sekä ministerit Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa, jotka olivat Suomessa vahvan markan arkkitehtejä. Ministeri Iiro Viinanen toimi lähinnä vakaan markan saattohoitajana.
Kalevi Sorsa julisti 1986 hallitukseen pääsyn ehdoksi vakaan markan politiikan seuraamisen. Vuoden 1987 hallitus sitoutui noudattamaan tätä linjausta kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien johdolla keskustan jäädessä devalvaatiopolitiikan kannattajaksi ja siten oppositioon. Suomen poliittisen johdon ja asiantuntijoiden valitsemasta vahvan markan politiikasta on jälkikäteen ollut hyvin vaikeaa löytää positiivisia arvioita. Kyse oli selkeästi poliittisesta päätöksestä, jolla ajetaan jonkin ryhmän etuja. Wikipedia
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään