Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
<p>Näköjään sitten halla-aho teki halla-ahot ja väisti vastuun. Parempi olla überbesserwisser-räksyttäjä ilman epäonnistumisen pelkoa vaikka puhehenkilönä.</p><p> </p><p> </p>
Pitäisikö velvoittaa metsänomistaja hoitamaan esim. metsän uudistamiset,taimikonhoidot,harvennushakkuut ja päätehakkuut ennenkuin yhteiskunnan varoja käytetään esim. toimeentulotuen tai asumistuen maksamiseen? Voitaisiinko myös vaatia esim. syrjäseuduilla sijaitsevien kiinteistöjen jätejärjestelmien päivittämiset sekä energiatodistukset niiden osalta? Mikäli eivät täyty ,niin asioihin puututaan ja tästä työn touhua ihmisille… Tämä voisi palauttaa pärkööntyneet tilat yhtenäisiksi ,jolloin nämä sukkanauhapalstat yhdistyisivät- nythän on semmoisia kilometrienkin pituisia kiinteistöjä joilla leveyttä parikymmentä metriä. Verrokkina voidaan tarkastella entisiä manttaalitiloja. Niissä riittäisi työtä ja touhua päivittäin tehtäväksi metsänomistajalle. Tuskin olisi enää aikaa pohtia maailman murheita?
”Pitäisikö velvoittaa metsänomistaja hoitamaan esim. metsän uudistamiset, taimikonhoidot, harvennushakkuut ja päätehakkuut ennenkuin yhteiskunnan varoja käytetään esim. toimeentulotuen tai asumistuen maksamiseen?”
Lakisääteiset velvoitteet periaatteessa kyllä, muut hoidot ei. Ketään ei voi pakottaa hakkaamaan metsää, jokainen voi sen antaa olla ja keskittyä oleskeluun vanhassa metsässä, vaikka ei sitä virallisesti olisikaan suojellut.
Käytännössä byrokratiasta tulisi aika raskas, jos Kela joutuisi pyytämään esim. Metsäkeskukselta selvitystä siitä, onko tuen saajan metsät riittävän hyvin hoidettuja.
”Tämä voisi palauttaa pärkööntyneet tilat yhtenäisiksi ,jolloin nämä sukkanauhapalstat yhdistyisivät- nythän on semmoisia kilometrienkin pituisia kiinteistöjä joilla leveyttä parikymmentä metriä.”
En tiedä, miten tilojen yhdistäminen tai muut rakennetta selkeyttävät järjestelyt hoituu. Niissä tilanteissa normaalien lohkomis- yms. kulujen leikkaaminen voisi olla hyvä juttu. Toisaalta jos onnistuu ostamaan naapurista palstan, ei tilan yhdistäminen tuo mitään hyötyä verrattuna kahteen erilliseen tilaan. Vain jos tehdään vaihtokauppoja, jossa saan nykyisen tilan naapuristani lisää maata ja annan jossain muualla olevan tilan vastineeksi sen naapurille, silloin hyöty on todellinen.
Mielikuva siitä että metsänomistaja vetää lonkkaa yhteiskunnan etuuksilla ja metsät on riukuuntuneita pusikoita – varmaan ihan realiteettipohjaa löytyy. Metsävarat ja hoitorästit hoituu muutamalla klikkauksella. Yrittäjä on yrittäjä sanan varsinaisessa merkityksessä. Eihän esim. motokuskiyrittäjä voi vetää lonkkaa nauttien toimeentulo- ja asumistukea. Metsätilojen koot suuriksi sen takia että esim. 20metrinen sukkanauhapalsta on todella hankala hoitaa ja kyseisillä palstoilla tulee kasvutappioita kierron aikana. Tieurat vievät kasvavaa metsäpohjaa kohtuuttomasti.
Voisiko ajatella asiaa myös niin että alkoholisoituneet työtävieroksuvat sijoitettaisiin keväisin hyvän koivikon reunaan keräämään koivunmahlaa. Tästä voisi valmistaa alkoholia jota kitata päivästä toiseen. Viipaleparakki ja nötköttiä palanpainikkeeksi? Niin,ja ylijäämänhän voisi lempata kovalla habituksella kaupattavaksi.
Mikäli hoitotyöt velvoitettaisiin tekemään aikatauluissa tämä nostaisi metsien tuottoa. Kustannukset nousisivat ja palstat tulisivat myyntiin. Tämä mahdollistaisi isojen manttaalitilojen perustamisen ja näpertely loppuisi. Aktiivinen hoito uudistuksineen eli tehometsätalous olisi uutta huomista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään