Keskustelut Puukauppa hankintahakkuu

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 122)
  • hankintahakkuu

    Ostin 15ha metsäpalstan jossa paljon ensiharvennettavaa. Minkälaista tiliä tuosta voisi tehdä hankintakaupalla verrattuna siihen jos päästän moton irti? En elä metsästä, joten en tarvitse ns. Omalle työlle palkkaa, vaan teen puhtaasti harrastuksesta ja ilosta joten ainoastaan käteenjäävä raha merkitsee. Ajotyöstä joutuisin maksamaan muutaman satasan/100 kiintoa.

  • sikari

    Aloittajan tapauksessa sekään ei ole huono ratkaisu, kun menee ja ottaa taas lisää. Sehän on se optimi tilanne.

    Jätkä

    Niinhän se olisi, kertymä vain jää hieman pieneksi ja ajojälkiä tulee turhan paljon. Kuitenkaan sillä menetelmällä ei metsään tule juurikaan tuulikaatoja eikä lumituhoja.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Jätkä on asiasta perillä, itsearviointia täytyy tehdä. Itselläni ekat raivauksetkin meni vähän pieleen kun ei raaskinut niin komeita 2-metrisiä poistaa -tiheäksihän ne sitten jäi.

    Jos olisin ketjun aloittaja niin ottaisin tuosta 15 ha:sta ”parin rekallisen tavoitteen”. Vaikka se veroraja 120 kuutiota (tms.) Siinä se selviää että oliko sinun juttu, tietämättä miten pystymetsästä noihin hommiin lähdet.

    Loput sitten isommilla laitteilla jos siltä rupee tuntumaan. Ei ne sieltä karkaa ja 2v on mettän kasvussa lyhyt aika. Pilalle ei mene.

    Markus, reva-osaston isäntälinja-vastaava

    Tolopainen

    Rauhallisesti se on otettava. Älä hättäänny, sahaa rauhas. Lähin näre aina vuoros. Ja kun kaadat kato suunta tarkasti ja pidä se mielesäs  Älä sekoita täysiä ja tyhjiä bensakanistereita. Pidä täydet kanisterit ain erillään tyhjistä. Ja muist täyttää kaikki Kemera rätingit. Silviisii se hankintatyö sujjuu ja pidä mieli kepiän. Hyrräile vaik jottain ko sahhaat. Äläkä lähe kesken päivän savotalt, jos sie lähet ei tul hakkuust hittookaan.

    Mottimasa Mottimasa

    Kyllä nuo hankintahommat olisivat mukavia ja sielulle nautintoa tehä kun vain olisi aikaa, vaan kun menee 8 tuntia päivässä liukuhihnalla värkätessä aivan hukkaan. Menee nekin metsät moton jäljiltä harsintahakatun näköisiksi, joista itse saisi komean metsän.

    harrastelija harrastelija

    Hankintahakkuussa on montaa hyvää puolta. Kotikunnassa eräs toista sataa kiloa painava nuorehko mies aloitti laihdutuskuurin. Hän alkoi raivata pusikoita Kemera-vivulla. Ahkera ja kovaluontoinen kaveri piti kuurin visusti voimassa; -metsät tulivat kasvukubtoon ja kilot tippuivat!

    Puuki

    Itse tehden ei niin väliä vaikka hommassa kuluu paljon aikaa mutta jos ajatellaan, että harvennus halutaan tehdään manu-menetelmällä taloudellisesti kannattavasti, niin sopivan kokoisesta eh-harvennuksesta voi min.latvalpm:n nostaa vaikkapa 10 cm:iin. Työ nopeutuu huomattavasti ja oksaisin latvaosa jää lannoittamaan pystyyn jääviä puita.  Jos alueella on pikkutukin /parrun ostaja, niin hankintapuusta saa paremman hinnan kuin kuitupuusta. Lähikuljetus mielellään keskikokoisella tai pienellä metsäkoneella, jolloin liian leveät ajourat ei vähennä jäävän puuston kasvua 2. harvennukseen mennessä.

    Parempi työn jälki on se tärkein pointti manuhakkuussa, jos verrataan motohakkuuseen ensiharvennuksilla. Yleensä se on niin mutta ei välttämättä; riippuu metsästä ja koneen kuskin taidoista. Ja manullakin on saattanut hakkuukokemus väljähtyä käytön puutteessa tai sitä ei ole ollenkaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Noista enskan ajourista…

    Ajourat kannattaa tehdä alusta alkaen oikeaan paikkaan ja riittävän leveiksi myös tulevaa korjuukertaa varten . On syytä huomioda myös puiden läpimitan lisääntyminen kasvatuskierron aikana. Eli kasvuvaraakin on jätettävä.

    Monesti on käynyt niin , että toista harvennusta tehtäessä on joduttu poistamaan kokonainen rivi niitä parhaita uran varressa lihoneita puita , että kone mahtuu kulkemaan . Sitten ollaankin jo 5-6 metrin ajouraleveydessä . Jossakin tilanteen on pelastanut urien sijoittaminen kokonaan toiseen kohtaan . Aina se ei ole mahdollista . Kannattaakin paneutua sen ensimmäisen uraverkoston teossa siihen ,että vielä 20 vuoden kuluttuakin niitä pitkin mahtuu liikkumaan vaivatta leveillä(=kantavilla) teloilla varustettu ajokone .  Urien leveys tuleekin kalustoa ajatellen olla reilu 4 metriä ja mutkissa huomattavasti enemmän .  Kahdeksanpyöräinen merisillä teloilla varustettu ajokone täydellä kuormalla vaatii huomattavasti enemmän tilaa ,kun maataloustraktori tai minibrunetti .

    Puuki

    Se optimaalinen ajouraleveys riippuu mm. maastosta ja korjuuolosuhteista muutenkin.  Jos maapohja on hyvin kantavaa, niin että eh.n jälkeen tehtävän 2. harvennuksen ajourien paikkaa voi vaihtaa koska siinä tiheydessä ei ajourat enää aiheuta kasvutappiota toisin kuin liian leveät ahjourat eh:lla. Joskus kun isolla koneella on tehty ensiharvennus ja ajouraleveys on 5/5,5 m , niin kyllä siinä kasvu kärsii väkiselläkin. Keskimäärin kasvu tippuu 8 % normiajouravaikutuksen vuoksi 2.harvennukseen mennessä; eli 4/4,5 m ajouraleveydellä. Liian kapeiksi ajouria ei kuitenkaan kannata hakata vaan koneen leveyden mukaan tarpeeksi leveiksi.

    Manuhakkuulla on vielä se etu, että koko alalle saadaan helpommin jäävän puuston tasainen tiheys.

    MaalaisSeppo

    Itse olen manuhakkuuna tehnyt ensiharvennuksia ja energiapuuta. Tavoitteena ensiharvensiharvennuksilla on kasvattaa metsä koneelliseen harvennukseen paremmin sopivaksi. Yksi sellainen alue jo harvennettiin koneella ja hyvä tuli.

    Kyllä silmä ja mieli lepää, kun vertailee naapuripalstan koneellisesti korjattua enskametsää omaan manuharvennettuun.

    Hankintahakkuutahan saa tehdä ilman työosan veroa 125 m3. Eli kun vuodenvaihteen yli askaroi, 250 m3. Aikamoisen alueen siinä hoitaa. Ilmojen viilenemistä itse odottelen ja sitten hankintahakkuulle. Ensin energiapuuta ja myöhemmin muuta.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 122)