Hankintahakkuu ja juurikäävän torjunta

Tämä aihe sisältää 103 vastausta, 30 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 kuukautta, 3 viikkoa sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 103)

1 2 3 … 5 6 7 … 9 10 11

Hankintahakkuu ja juurikäävän torjunta

Sent on: 1.6.2017, 08:34
Merkitty: juurikääpä torjunta tyvilaho

En löytänyt hakutoiminnolla, joten uusi keskustelu.

Millä olette hankintahakkaajat/metsurit tehneet juurikäävän torjuntaa? Urea reppuruiskuun ja sillä kantokäsittelyt aina päivän päätteeksi?

Valmisteita on ilmeisesti kahta, Rotstop ja urea. Biologinen Rotstop kuulostaisi vähän konstikkaalta käyttää, ei säily pitkään, pidettävä jääkaapissa ja sekoitettava uusi satsi päivittäin. Siksi ajattelin ureaa, jos kuidulla olisi enemmän menoa ja tulisi kesällä tehtyä enskaa.

Mistä aineet?

Tekijä
Trivia

Theme Metsänhoito

Visakallo 16.6.2017, 17:05

Mistähän koivikon aliskasvoksesta Jesse puhuu? Lähettämässäni kuvassa on todellakin muutama kuusi koivukuvion reunassa. Se on kyllä melko luonnollista, koska siementäviä kuusia on aivan lähellä. Jessellä tulee kyllä työmaata riittämään, jos aikoo pitää parin hehtaarin koivikkonsa kuusista täysin vapaana. Jos sattuukin kunnollinen kuusen siemenvuosi, niin niitähän sitten on helposti kymmenentuhatta kpl hehtaarilla!

jees h-valta 16.6.2017, 20:59

Alkaa olla aika fanaattisia lausuntoja kun muka 40-50 vuottakin säilyy lahoavissa kannoissa. Mutua ja vahvaa sellaista. Ei kait lakia olisi höllennetty ellei jotain tutkittua tietoakin pohjiksi ollut. Mikään ikiaikainen riesa ei sentään tuokaan ole joten uskoisin kyllä aivan terveen metsän jälkeeni jättäväni. Huomattavasti terveemmän kuin kuusta uudelleen riskillä istuttavat. Joita sentään on mielettömästi paljon enemmän kuin niitä jotka edes ymmärtävät kuusikierron katkaista välillä.

Gla 16.6.2017, 22:00

Sanoo hän, joka kieltäytyy lukemasta alaa käsittelevää, tutkimustietoon perustuvaa kirjallisuutta.

Visakallo 16.6.2017, 22:05

Ei se lahoava kanto niin ongelma olekaan Jesse, vaan ne aliskasvos kuuset, joihin tauti voi siirtyä. Sinähän tosin innokkaana raivaussahamiehenä pidät ne kokonaan poissa.

jees h-valta 16.6.2017, 23:12

Ajatus olisi kun ei siihen kyllä sitä alikasvosta tarvita. Koivu on istutettu kuitenkin suosituksen mukaisesti. Ei tarvitse täydennyspuustoakaan. Ja ollaan kuitenkin rantamaisemassa jossa siemennystä ei tule kuin korkeintaan yhdestä suunnasta. Yksi suunta aukeaa järvelle, kaksi suuntaa männiköihin ja vain oma yksi vierikuvio on isoa kuusikkoa.

Gla 17.6.2017, 05:06

Luontainen uudistumien ei ole loogista. Joskus taimia tulee, joskus taas ei. Etukäteen tuloksen ennustaminen ei aina onnistu. Mutta annetaan asian olla. Tässäkin asiassa puoli vuotta hautumisaikaa tekee tehtävänsä ja mieli muuttuu, kunhan ei liikaa painosteta. Muuten täytyy periaatteen vuoksi vastustaa, ettei joutuisi itselleen tunnustamaan omaa ajattelemattomuuttaan.

Svedu Petteri 17.6.2017, 10:19

Voi olla helpoin, jotta kaattaa ja käsittelee kannon heti 10-20 puulle. Sen jälkeen tekee ne. Sitten taas uusi satsi. Helppo liikkua aineiden ja sahan kanssa, kun vain kaatelee. Kattaa keskittyä isompii puihin. Tiheiköt pakkasten tultua.

Toinen asia on sitten se, että mihin puut, jos tekee vähän kertanaan kesällä? Hakkeeksi?

http://www.jl-tuotteet.fi

Petkeles 17.6.2017, 10:45

Ai että mua risoo nämä arjen sankarit, joille faktojen jälkeinen aika on arkipäivää!

Lue nyt jesse ees tuosta METLAn esitelmästä juurikäävän säilymisestä yli 40 vuotta: https://www.nordgen.org/ngdoc/forest/Temadager/2011_Piri.pdf

Täällä pohjolan luonnossa kaikki ottaa aikansa. Toinen legenda on näiden risuja maahan mättävien kommentti siitä, miten jäävä taimikkopuusto saa siitä ravinteet. Tosiasiassa riukupuuston typen mineralisaatio ehtii tapahtua vasta päätehakkuuta lähestyttäessä, jos ehtii edes silloin tapahtua.

Jätkä 17.6.2017, 11:39

Jo aikoinaan Evolla MH Raatikainen luennoi siitä, kuinka metsään jäävästä tavarasta on hyötyä kasvaville puille vain neulasista ja lehdistä, sekä ohuehkoista oksista ja niiden kuoresta. Runkopuun hän opetti hajoavan ravinteiksi niin hitaasti, että siitä ei ole mainittavaa hyötyä.

Juurikääpä elää niin pitkään maassa, että hyvin kasvava rauduskoivu ehtii tulemaan vaneritehtaalle ennen kuin saastunut maasto on puhdistunut.

Panu 17.6.2017, 12:17

Kokeilin tuota tapaa, jossa ensin kaadan useamman puun ja sitten käsittelen kannot. Jos ja kun mukana on pienempiä kantoja niin ne ovat melko vaikeasti löydettävissä risujen keskeltä ja alta siinä vaiheessa kun niitä pitäisi alkaa käsittelemään. Päädyin siihen, että helpointa on käsitellä kanto välittömästi kaadon jälkeen. Näin myös varmistan sen, että kaikki kannot tulee käsiteltyä.