Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuu ja juurikäävän torjunta

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 72)
  • Hankintahakkuu ja juurikäävän torjunta

    En löytänyt hakutoiminnolla, joten uusi keskustelu.

    Millä olette hankintahakkaajat/metsurit tehneet juurikäävän torjuntaa? Urea reppuruiskuun ja sillä kantokäsittelyt aina päivän päätteeksi?

    Valmisteita on ilmeisesti kahta, Rotstop ja urea. Biologinen Rotstop kuulostaisi vähän konstikkaalta käyttää, ei säily pitkään, pidettävä jääkaapissa ja sekoitettava uusi satsi päivittäin. Siksi ajattelin ureaa, jos kuidulla olisi enemmän menoa ja tulisi kesällä tehtyä enskaa.

    Mistä aineet?

  • Puuki

    Neulaisista/lehdistä ja myös risuista ne ravinteet irtoaakin suht. nopeasti tulevan puuston kasvuun. Ensin fosforia ja kaliumia ja typpeä  myöhemmin. Ei ne taimet yl. heti tarvitsekaan lisäravinteita ; vasta sitten kun kiertoajan kasvu on huipussaan. Silloin jotain vaikutusta on myös esim. ohuvien runkopuidenkin ravinteilla, myöhemmin kantojen hajoamistuotteilla.  Runkopuussa on  vähän pääravinteita verrattuna neulasiin ja oksiin mutta suhteessa  enemmän muita ravinteita.

    Hakkuutähteiden poisto esim. ensiharvennuksilta vaikuttaa ravinteiden kiertoon kahta kautta. Vähentää hakkuutähteissä olevien ravinteiden verran niitä ja heikentää samalla hajotustoimintaa maaperässä. Sama pätee osittain myös taimikkorisujen kohdalla.

    Jätkä

    En muista, mikä varuste oli vyöllä, kun sitä varten oli vyöhön asetettu kotelo, jossa olisi helppo kuljettaa sumutinpulloa, josta voisi tirskauttaa vaikka urealiuosta kannolle, joka sitä kaipaa. Puolen litran pullollinen varmaan riittäisi melko pitkään – veikkaan, että ainakin tankilliseen, jos muutakin poistuisi kuin vain kuusta.

    Ensiharvennuksessa kantokäsittelyn tekeminen lienee vain asennekysymys, niin pikku juttu se olisi, mutta RS- hommassa, jossa lähtee paljon kuusta, pitäisi mielestäni olla suihkupullon kanssa kulkija heti sahaajan takana – puuthan kaatuvat kaikki samaan suuntaan ja siivu on kapea, jolloin suihkutus olisi helppo homma.

    Pete

    Silloin kun tämä kemikalihysteria ei ollut vielä todellisuutta, niin raivaussahaan oli saatavilla kantosirppi, eli lisävaruste jolla sai ilmeisesti kohtuu vaivalla mcpa tai glyfosaattiliuoksen ruiskutetusta lehtipuun kannolle. Kantosirpistä löytyy kuvia googlettamalla. Jos purppuranahakka itiöistä saadaan kehitettyä kaupallinen tuote jolla vesominen voidaan estää, niin sitten toivottavasti saadaan kantosirppi tai vastaava takaisin markkinoille. Todennäköisesti harmaaorvakka (rotstop) ja purppuranahakkavalmiste voidaan sekoittaa samaan liukseen ja sitten olisi  biologinen luonnolle vaaraton litku tarjolla jolla voidaan raivauksen yhteydessä estää lehtipuiden vesominen ja juurikäävän leviäminen havupuiden kantoihin.

    Se levityslaite kuitenkin tarvitaan. Nykypäivänä ruisku voisi olla akkutoiminen ja vaikka sen verran älykäs ettei kantosirpissä ollutta mekaanista vipua enää tarvittaisi.

    Jätkä

    Raivurissa on mahdollista olla kahvalämmitys, jossa sähkö otetaan vauhtipyörän alta. Kesällä ei tarvita kahvoissa lisälämpöä, joten sähkö liikenisi pumppua käyttämään.

    Kantosirpissä tuo ”sirppi” käytti pumppua.

     

    Pete

    Kantosirpissä se ”sirppi” avasi venttiilin. Paine pumpattiin käsin kuten paineruiskuissa. Paineen pumppaaminen ei ole ongelma, mutta sen venttiilin avaamiseen olisi hyvä saada ”järkeä”.

    Jätkä

    Niinpä se taisi olla. Meillä oli käytössä systeemi, jossa venttiili avattiin vasemman käden peukaloliipaisimella. Siinä oli se heikkous, että suutin tiputteli kasvinsuojeluainetta välimatkoilla. Suihkutus oli terän alapintaan, josta levahti osa kannolle ja osa ympärille.

    Tankki oli sahan ripustuskoukun lenkin alapuolella, eli tasapainotettuna sinne.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Olen tässä jo muutaman päivän raivannut 11 vuotta sitten istutettua kuusentaimikkoa. Alueella on jonkinverran luont. syntynyttä mäntyä ja lehtipuita, jotka eivät vielä ole haitanneet kuusten kasvua. Taimikon pituus on jo 4-6 metriä, joten kasvu on suorastaan huippu hyvä. Taimikon tiheys on sitä luokkaa että seassa olevia ”räkämäntyjä” ja epäkurantteja kuusiakin saa poistella huoletta. Sekä tietenkin lähes kaikki lehtipuut poistan.
    Mutta kun rupesi nupissa pyörimään ajatus että olisiko pitänyt tämä savotta jättää syksyyn? Mahdollisen juurikääpä-, tai muun lahottajasienivaaran takia?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riippuu missä päin Suomea raivailet. Jos olet juurikäävän riskialueella, pieni riski on olemassa, että havupuihin tulee tartunta. Toisaalta lämpimällä ilmalla kannot kuivuvat varmaan nopeasti. Jos haluat olla satavarma, niin käsittelet havutainten kannot välittömästi kaatamisen jälkeen Rotstopilla tai urealla. Kts. myös ketju ”Havupuiden raivaus kesäaikaan”!

    Puuki

    Juurikääpäalue on jatkuvasti laajentunut. Sitä  mukaa kun talvikorjuukelit on huonontuneet ja sulan maan aikaiset hakkuut yleistyneet. Kesäaikaiset energiapuuhakkuut ilman kantokäsittelyjä ei ainakaan ole olleet ehkäisemässä juurikäävän leviämistä.

    Trivia

    Tuskin taimikoissa taudit leviävät kovin vilkkaasti. Kanto on pieni ja juuristo ei niin laaja-alainen vielä. Luulisin että löytyy raja-arvot siihen, miten isot kannot on käsiteltävä. Googlaamalla selviää.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 72)