Keskustelut Puukauppa hankintakauppa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 453)
  • hankintakauppa

    Millä selittyy, että kuusitukista maksetaan hankintana vähämmän kuin pystykauppapäätehakkuulla? Joo, toki on puuyhtiöille logistisesti helpompaa pitää korjuuketju omissa näpeissä, mutta ei sen nyt pitäisi noin rajuna hintavaikutuksena näkyä. Kuulostaisi kilpailuoikeuden näkökulmasta kestämättömältä.

  • uudehko metsänomistaja

    Ei kyse välttämättä ole laadussa. Kyse on siinä, että pystykaupassa ostaja kykenee tekemään puusta itselleen parhaiten tuottavaa tavaraa. Jos ostajan etu on tuottaa propseja, niitä syntyy ja reilusti. Tällöin useimmiten tukkisaanto ei ole ostajalle mitenkään tärkeää tai oleellista. Ja päin vastoin tukkia haluava ostaja tekee tukkia, propsin määrällä ei ole niin väliä. Vaikka myyjällä olisi käytössään hakkuuryhmä, joka normaalisti kelpaa ostajille, eli takee töitä oston piikkin, niin hankintana tuloksen väitetään olevan niin huonoa, että hinta putoaa väkisinkin.

    Suomen puun hankinnasta puuttuu yksi porras. Itsenäiset ammattimaiset yrittäjät, jotka ostavat puut pystyyn, tekevät työt ja toimittavat puut lopuksi lähialueen tehtaalle. Systeemin haitaksi sanotaan ylimääräista välikättä hankintaketjussa. Etuna on kuitenkin se, että tälläinen toimija kykenee toimittamaan kaiken hakkaamansa puutavaran juuri sopivaan  lähellä sijaitsevaan jalostukseen, eli puu toimitetaan aina paikalliselle käyttäjälle sopivana.

    Pienehkö ostaja, vaikkakin ostaisi pystyyn, olisi myyjälle joustavampi ostaja kuin joku kolmesta suuresta ostajasta. Toisaalta, mikäli tälläinen yritys saavuttaisi merkittävän aseman jollakin alueella, olisi suurten yhtiöiden ostajien vaikeaa kieltäytyä ostoista laatuun vedoton.

     

     

     

    Jätkä

    kim1:”Jokseenkin potaskaa mitä hankinta hakkuun laadusta kirjoitatte,itsellä hankinta tukkia …,siis tukin osuutta mennyt tehdas mittaukseen 800 kiintoa,niistä ainoastaan muutama tukki pölkky mennyt raakkin latvalenkouden takia,enkä nyt kuitenkaan varman päälle ole pelannut,elikkä suosiolla nippanappa tapauksia kuiduksi tehnyt…”

    – Jos yksi metsänomistaja on onnistunut tekemään ihan hyviäkin tukkeja ja oikean pituisia, niin sekö tekee kaikkien hankintahakkaajien tukeista hyvälaatuisia?

    uudehko metsänomistaja:Ei kyse välttämättä ole laadusta. Kyse on siitä, että pystykaupassa ostaja kykenee tekemään puusta itselleen parhaiten tuottavaa tavaraa.

    Kyse on nimenomaa laadusta. Mitat eivät täsmää, monivääryyttä on, jopa lahovikoja on peitelty. Yleisin vika kuitenkin on mittaraakki, eli latva on liian ohut. Vaikka sanotaan, että minimiläpimitta on täytyttävä joka puolelta, niin silti yritetään.

    metsuri mopokuski:”Ehkä tuon neuvon takia hankintahakkuu onkin hinnoiteltu niin kalliiksi ettei se kannata. Pieni ongelma yksittäiselle myyjälle, mutta suuri ongelma yhtiölle jolla on tuhansia asiakkaita.”

    Höphöpö.

    mehtäukko

    Uudehko laittaa tuolla mutkia suoraksi tukin ja kuidun suhteen. Ja ”puuttuva toimija” se vasta pommi on. Niitä on ollutkin ja nuri mennessään mo pyyhkii enää leppiin näppejään.

    harrastelija harrastelija

    Tuohon aloitukseen viitaten, niin jo 90-luvulla tökkäsin siihen, että päätehakkuun pystyhinta oli parempi kuin hankintatukin hinta. eli päätehakkuuta ei kannattanut tehdä hankintana! Toinen juttu oli harvennuksessa tuleet tukit, jos niiden hinta on päätehakkuun tukin kanssa samoja, niin silloinhan siinä jää tekijällekin jotain. Tein hankintana myös simenpuita, koska niiden keräily konetyönä ei kannattanut pienen määrän vuoksi.

    Vielä 80-luvulla naapurin isäntä noitui manutekijöitään! Kaverit oli vetäneet tukkipuuta kuitupinoon, koska kuutiohinta teosta oli parempi! Tosin ammattimiehillä ei ollut tukistakaan tullut raakkeja.

    Jovain

    Uuudehko metsänomistaja tarjoilee ratkaisuksi itsenäisiä ammattimaisia yrittäjiä ja pitää haittapuolena ylimääräistä välikättä hankintaketjussa. Näin varmaan onkin, mutta toisaalta riippumattomat urakoitsijat myös riittäisivät tällä hetkellä.

    Ylimääräinen välikäsi on jo olemassa, eli Metsänhoitoyhdistys, jos nyt metsänomistajien omaa organisaatiota voidaan pitää ylimääräisenä. Tällä hetkellä kuitenkin pidetään ja se tulee vastapuolen edunvalvonnasta, metsätalouteen kohdistuvista toimenpiteistä ja metsäomaisuuden kansallistamisesta.

    Ongelma ei suinkaan ole väliportaat, vaan se että väliportaita ei hyväksytä. Teollisuus monopolisoi puukaupan ja korjuun ja kohdistaa vastapuoleen toimia, jotka invalidisoivat metsänomistajien toiminnan. Mm. metsänomistajien motomittaa ei hyväksytä ja esim. hankinnasta maksetaan alempaa hintaa. Tukin hankintahinnasta metsänomistajat maksavat vielä korjuun kustannukset, jotka veroseuraamukset huomioon ottaen on ”kymppi” pois jokaisesta tukkikuution hinnasta.

    mehtäukko

    Mitä toimintoja klusteri on invalidisoinut, ettei mo voi toimia??

    Jovain

    Se ei ole ongelma, jos Jovain jumittaa, mutta se, että mehtäukko invalidisoi itseään, on pidettävä jo ongelmana.

    Tolopainen

    Jos lasketaan runkohinta, sehä on aina hankintakaupassa korkeampi kuin pystykaupassa. Lisäksi se on verotuksellisesti edullisempaa, kuin pystykauppa.

    ollikolli

    Kyseessä maan tapa jossa korjuu on ostajan monopolisoima. Mikään ei estäisi motomitan hyväksymistä hankintakaupassa paitsi ostajien haluttomuus. Kun metsänomistajat alistuvat tähän niin eihän muutosta ole luvassa. Hankintaketjun edut menevät ostajalle, miksi mo hyväksyvät tämän mukisematta? Jovain on harvoja jotka ovat todella ymmärtäneet mistä kysymys, turha mollata miestä sen takia

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jätkä: ”Tukin teko on ammattilaisen hommia ja hyvien tukkien teko on hyvän ammattitaidon omaavan henkilön hommia.”
    Minäkin sitten lukeudun tuohon ”Hyvän ammattitaidon” omaavien porukkaan. Olen tehnyt kelvollista tukkia hankintana, vanhan mittauslain aikana, kun käytettiin jalkoja ja tuumia. Silloin suurin ongelma oli keskimitan saaminen kohdalleen, täkäläisistä lyhyistä rungoista. Olen tehnyt pieniä eriä hankintatukkeja myös viime vuosina, viimeksi viime syksynä. Ostomiehen mukaan raakkiprosenttini tehdasmitassa on ollut pienempi kuin motolla hakatuissa keskimäärin. Niiden erien suurin ongelma on tietysti ollut logistinen eli pienet erät ja se on näkynyt ymmärrettävästi hinnoissa.
    Kyllä suurin syy hankinnan heikkoon hintaan on halu pitää hakkuutoiminta omissa käsissä. Onhan tuo sama epäsuhta näkyvissä kuitupuunkin hinnoittelussa, vaikka siellä ei laatukaan ole niin tarkkaa. Jopa päinvastoin moottorisahalla tehty koivukuitu hieskoivikoista on paljonkin motolla tehtyä laadukkaanpaa.
    Tosin olen aiheuttanut harmaita hiuksia myös sirkkelisahureille, kun olen sitten niistä, myyntitukeista raakkaamistani, toivonut saavani edes seinälautaa.
    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 453)