Keskustelut Metsänhoito Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

  • Tämä aihe sisältää 384 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 384)
  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

  • Gla Gla

    ”Ehkä voisi Glalle vastata että nämä lähes kymmenkunta vuotta ilman aitojen kertaakaan tarkastusta on antanut hiukan etumatkaa pruuttatouhuajiin.”

    En ymmärrä. Kun alettiin aiheesta joskus keskustella, kävit 2-3 krt kuukaudessa tarkastamassa. Sittemmin sanoit vähentäneesi käyntejä. Nyt, vaikka alkuperäisestä keskustelusta on tuskin kymmentä vuotta, olet pärjännyt kymmenen vuotta ilman tarkastuskäyntejä. Viikoittain tosin käyt metsäpalstalla ”vain ulkoilemassa” tai sitten ajamassa hirviä naapuripitäjän puolelle.

    Minulla kun ulkoilu alkaa kotiovelta ilman automatkaa, tällaista synenergiaa en voi aitojen ylläpidossa hyödyntää.

    jees h-valta

    Noh, makuasia, minähän en viitsi kylää ristiinrastiin rampata vaan näen jotenkin lenkkeilyynkin omat kotipaikkakunnan metsät innoittavampina kunnon ylläpitoon. Harvemmin sitä naapurin metsään puitakaan lähdetään kaatamaan jos omassa niitä löytyy. Aika paljon vuosia kuitenkin mennyt ilman paimenvirtaa nauhoissa. Muutamat viimeiset istutukset on menneet ilman virrallista aitaa. Aidassa on joissain kohteissa vielä se hyvä puoli että näet heti autolta jos on aitaa jossain kohtaa repaleisena. Lähes jokailtainen tapa on kuitenkin tuo metsälenkki, ensin autolla paikalle ja siitä jalkaudutaan kierrokselle. Oli pimeää tahi valoisaa. Kesä tai talvi. Metsäluonto omassa metsässä vain vetää puoleensa ilman mitään syytäkään. Nuo pohjois-satakunnan kuviot sitten aivan oma juttunsa, siellä ei ole tullut käytyä viime vuonnakaan varmaan viittäkään kertaa. Nyt kävin hakkuun kesken ollessa morjestamassa motokuskia. Sieltä löytyy kyllä repaleista aitaa varmasti paljonkin. On sieltä joku pätkä tullut purettua poiskin.

    mehänpoika

    Tomperi viestiketjun otsikossa harvennusten, hirvien ja taimikonhoidon vaikutuksita puuston kasvuun ja hiilesidontaan:

    ”Nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa. Se on tosi mutta sillä on paaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienenemisenä…..”

    – En ymmärrä täysin Tomperin ajatuksen juoksua. Harvennuksilla ja taimikoiden hoidolla mielestäni pyritään pitemmässä juoksussa lisäämään metsien kasvua ja samalla hiilensidontaa. Tietysti toteutushetkellä ja muutamia vuosia senkin jälkeen lisäkasvu pysyy alemmalla tasolla, mutta ilman harvennuksia ja taimikoiden hoitoa alkaisivat luonnonpoistuma ja muut metsätuhot vähentää kasvua. Harvennuksilla ja taimikonhoidolla pyritään maksimoimaan tulot, ei niinkään kasvua.

    Sitävastoin hirvien vaikutus puuston lisäkasvuun suoraan on melko pientä. Ne vaikuttavat suoraan eniten metsänomistajan metsästään saamiin nettotuloihin vähentävästi. Kuitenkin pitkään tiheänä pidetyn hirvikannan (eli harjoitetun hirvipolitiikan) johdosta männyn sekä koivun taimikoihin kohdistuneet hirvituhot ovat aiheuttaneet voimakasta metsiemme kuusettumista.

    Nyt ilmastomuutoksen aikaan, eli ilmaston edelleen lämmitessä, nimenomaan kuusi on puulajeistamme hyvin altis mm. kuivuus-, hyönteis-, juurikääpä ym. tuhoille. Tätä on jo ollut tapahtumassa. Ilmaston lämmitessä lisääntyvät myös kuivakaudet ja myrskytuulet. Siten myös metsäpalot ja myrskytuhot ovat olleet lisääntymässä.

    Ehkä myös Tomperi tätä taustaa vasten ymmärtää, miten käy metsiemme lisäkasvulle ja hiilensidonnalle jos metsäntutkijoiden ennustukset kuusikoiden mahdollisesta kohtalosta toteutuvat vaikka lievemmässä muodossaan. Näitä tuholeimikoita tuntuu odottavan myös metsäteollisuus, koska ei suosiolla ole lähtenyt raakapuun hintaa nostamaan.

    Tomperi

    Mehänpoika, mie en ymmärrä miten hirvien syömällä puustoaineksella on merkitystä hiilen kiertoon.  Kun hirvi menee ja napsii sieltä täältä ,  vessakot pusikot säilyy täystiheänä jopa kajta runkoa joskus puu alkaa kasvaa.  Metsurit menee ja lyö tuhansilta

    hehtaareilta ns kaiken lehtipuun maahan, siinä meneee muutama vuosi ennenkuin kasvu ja hiilensidonta on samalla tasolla kuin ennen raivuuta,  sitä tarkoitin

    Metsuri motokuski

    Ilmeisesti tarkoittaa että puuston kasvu hidastuu kun latvus syödään. Sehän ei tietenkään ole koko totuus. Ilmeisesti mehänpoika vihaa hirviä yhtä paljon kuin minä susia. Silloin helposti syyllistytään ylilyönteihin.

    Gla Gla

    Ei, vain osatotuus. Toki hidastui senkin kuvion kasvu, joka uusintaviljeltiin muutaman vuoden heinittymisen jälkeen. Tai karut kasvupaikat, jotka viljellään kuuselle. Tai rehevät lahokuusikot kuuselle.

    jees h-valta

    Millainen ”totuus” sitten Metsuri motokuskille kelpaa? Minusta on usein niinkin että koko mänty tuhoutuu kun se paljaaksi syödään. Latvankin katkaisu tekee monen vuoden viiveen kasvuun verrattuna terveeseen taimeen.

    Visakallo Visakallo

    Tomperin olisi hyvä joskus vierailla sellaisilla hirvituhoalueilla, jossa tuhot aivan oikeasti pienentävät hiilensidontaa ja myös metsänomistajan rahapussin sisältöä. Eräs palstan kevytnimimerkeistä käänsi jokin aika sitten asian typerän lapselliseksi pilkaksi. Toivoisin, ettei ainakaan jatkossa sellaiseen kukaan lähtisi tietämättömyyden takia mukaan.

    Tomperi

    Ei kait yksittäisen  tai muutaman prosentin vikuuttaminen vuosittain voi näkyä millään muotoa valtakunnallisessa, kuviokohtaisessa , tila kohtaisessa hiilitaseessa?  Eihän  metsäautotien pituutta ja leveyttä, järven rantaviivan kohtaakaan mitata mikroskoopilla tai suurennuslasilla missä kohtaa se just tarkalleen on….

    Metsuri motokuski

    Kyllä jesse minulle totuus kelpaa. Kyse oli hiilensidonnasta ei puuston laadusta. Siinä taimikossa muutkin kasvit sitovat sitä hiiltä vaikka nyt se vesakko. Se että laatupuun kasvatus kärsii on tietenkin kiistaton.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 384)