Keskustelut Metsänhoito harvennukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 148)
  • harvennukset

    Merkitty: 

    metsälehdessä  oli  juttu  metsäkeskuksen  tekemästä tutkimuksesta  koskien  harvennettuja metsiä  sen  mukaan  vain  31 %  täytti   suositusmallit melko  suuri  lukema usein  0li  harvennettu  liian  harvaksi  luulisi  konemiesten tietävän vai  pääseekö  nykyisin konehommiin ihan ilman  mitään  koulutusta  nuo   liiaan  harvaksi  vedetyt  puustot  saattavat  mennä  täysin pilalle  kun  luonnonvoimat  kaatavat  lisää pitäisikö   puita jättää  tiukenpaan   nykyilmaston takia

  • Tikkula

    Ja myös ahneet motokuskit, firmat ovat syyllisiä tähän. Suorittavalle turhaan nillität ja syytät aina mo.jaa. Myin eh.n jonka olin juuri edeltä raivasin. Oli a.taitoinen kuski, jolle sanoin että kuvion yhtä reunaa ei huoli juuri harventaa, aja ajoura läpi. Oli tehnht leveen ajouran ja harventanut ne vähät isommat raudukset pois ja jättänyt tosi harvakseltaan räkä hieksiä jäljelle. Ei huoli reunaa harventaa ennen päätehakkuuta. Ja huomiona että bos rinnan kaksi puuta niin jostain syystä se isompi oli lähtenyt. Suht tasainen ja sileä pohja , piti tehdä 6m ura välillä kun ei saanut konetta mahtumaan siihen 4m välikköön. Olin kyllä hiukka pettynyt kuskin työnlaatuun, olisi varmaan pystynyt parempaankin.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Olisiko myös metsänhoidon tason laskulla osuutta asiaan. Ennen istutettiin ,sitten raivattiin , nyt monasti kaikki rääseikkö on kehityskelpoista monimuotoisen metsän alkua. Edellä kuvissa riistapöheikköä , joissa luonnonvoimat suorittaneet raivauksenkin lailansa. Metsänhoidon kulut kasvavat ja puunhinta ei pysy perässä, joten jatkossakin rääseikkökuvioita energiapuun kasvavaa kysyntää odottamassa piisaa.

    Jätkä

    Taisi aikaisemmat julistukset olla vain haaveita. Tosin keljuttaa työn tekijöiden puolesta, kun tuollaisia rääseikköjä joutuu tekemään täysin sopimattomilla koneilla. Raivaus-saha olisi oikea vehje ja sekin olisi pitänyt käydä tuolla jo vähintään 15 vuotta sitten.

    Metsien väärinkäyttöä on antaa niiden risukoitua.

    mehtäukko

    Kun männikkö on taiteiden sääntöjen mukaan perustettu, sieltä taatusti löytyy parru. Latva lpm 100-150, pit. 315- . Jos arvioita ei sitten olisikaan, luulot ovat vahvat!

    Planter Planter

    Tämä on aika kummallinen juttu.

    Ennätyshakkuut olivat vuonna 2018, voisi ajatella, että silloin on tehty ylipitkiä päiviä ja haalittu mukaan kokematontakin porukkaa. Se selittäisi osaltaan harvennusten laadun äkkinäisen heikkenemisen. Silloin suositusten mukaisesti oli käsitelty kuitenkin 53 prosenttia tarkastetuista kohteista.

    Viime vuonna 2019 hakkuut vähenivät, mutta korjuujälki huononi, metsänhoitosuositusten mukaista oli enää 31 prosentilla tarkastetuista kohteista.

    ”Olisiko myös metsänhoidon tason laskulla osuutta asiaan”

    Ei metsänhoidon taso yhdessä vuodessa romahda noin paljoa, jotain hyvin kummallista tässä on. Ei selitykseksi käy, että lähetää ryteikkökuvia, ei ryteikkömäärä vuodessa pompaa kymmeniä prosentteja ylöspäin. Ei kenelläkään meillä pastalaisella ole tuollaisia ”viljelmiä”, ehkä ostaessa joku on tullut, mutta se on hoidettu heti. Olisko peräti metsäkeskuksen tarkastuksessa mennyt jokin vikaan.

    mehtäukko

    Sekin on mahdollista. Tulkinta sinnepäin, mittaukset noin ja tallennus sitä sun tätä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilmiön ymmärtämiseksi pitäisi olla pitempi kuin kahden vuoden tilasto käytössä ja katsoa toistuvatko ongelmat aina samoilla alueilla. Vuonna 2019 hyvää/suositusten mukaista oli 31 %, vuonna 2018 suositusten mukaista 50 %, vuonna 2017 37 %, vuonna 2016 60 %.

    Linkissä on linkki korjuujäljestä maakunnittain vuonna 2018, jossa syyt on eritelty tarkemmin.

    http://www.metsakeskus.fi/tiedotteet/kasvatushakkuiden-korjuujalki-parani-edellisvuodesta

     

    Perko

    Noissa metsäkeskuksen tarkastuksissa oli  huomauttamista istutusmetsissä,   eri-ikämetsissä kaakossa lähes kaik oli kunnossa.

    Kaksinkertainen metsätohtori E.L. sanoi :” raivaussahalla on tehty Suomen metsiin suurimmat haitat”.  Jos on himo parsia  jo alkuaan väärin tehtyä niin eipä siitä loppua näy eikä  taloudellista tuloakaan juuri tule. Tien vierustat täyttyy polttorangasta ja sellupuusta, mutta työtähän on riittänyt!

    Metsänmies

    Netsäkupsa:”Vähin harvennuskertymä josta olen kuullut, on 12 m3 / ha ja kuvio oli kuulema 10 ha.” Mikähän tuollaisen hakkuun tarkoitus on ollut? Jos on ollut sippipuuta, olisi kannattanut ajaa raivaussahalla vaan liiat pois. Jos ollut järeämpää, ei poistuma ole ollut kuin kymmeniä runkoja hehtaarilla . Jo pelkiltä urilta pitäisi lähteä enemmän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuinka niin kaksinkertainen metsätohtori? Minä tiedän vain kaksi, jotka ovat väitelleet kahteen kertaan: Risto Jalkanen ja Lauri Vaara.

    Jatkuvan kasvatuksen osalta tilastot ovat vielä epäluotettavat, kun aineistoa on kovin vähän. Hakkuut eivät vielä tilastoidu oikein, vaan osa jatkuvista hakkuista tilastoituu harvennushakkuina.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 148)