› Keskustelut › Metsänhoito › harvennukset

Esillä 8 vastausta, 141 - 148 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 13 14 15

  • harvennukset

    Sent on: 15.2.2020, 07:32

    Merkitty: 

    metsälehdessä  oli  juttu  metsäkeskuksen  tekemästä tutkimuksesta  koskien  harvennettuja metsiä  sen  mukaan  vain  31 %  täytti   suositusmallit melko  suuri  lukema usein  0li  harvennettu  liian  harvaksi  luulisi  konemiesten tietävän vai  pääseekö  nykyisin konehommiin ihan ilman  mitään  koulutusta  nuo   liiaan  harvaksi  vedetyt  puustot  saattavat  mennä  täysin pilalle  kun  luonnonvoimat  kaatavat  lisää pitäisikö   puita jättää  tiukenpaan   nykyilmaston takia

    Tekijä
    metsänkasvattaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 18.2.2020, 12:06

    Joskus MH:lla peiteltiin keväällä pinojen yläosia muovikalvoilla. Myös myrkytettiin sekä kuitu – että tukkivarastoja.

    Pari metsuria kiersi moottori-selkäruiskujen kanssa varastoilta seuraaville. Katselin aurinkoisella kelillä, kuinka hyvin meni sumu pinon läpi.

    Jotain rajoituksia taisi olla, esim sellainen, että Mänttään meneviä ei saanut ruiskuttaa, koska siellä tehtiin elintarvikkeiden kanssa käytettäviä paperilaatuja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2020, 12:34

    Puuki, Fingerporikamaa! Löi pitkään tyhjää… no se ei sinällään ole uutta.

    Per Ä Reikäs 18.2.2020, 17:30

    Silmä katsoo paremmin kuin ohjeet

    jees h-valta 18.2.2020, 19:33

    Itsensä kehuminen ei kyllä mielestäni ole taitolaji joten jääköön sellaisten tehtäväksi jotka tarvii sitä pönkää itsetuntonsa ja econsa huippukunnossa pitämiseen. Pelmuan aivan varmasti omissa metsissäni nyt kun mahdollisuus on ja työnjälki on asiaankuuluvaa ja minun vaiheistuksellani viritettyä. Kaunista metsää tulee jo pelkällä ennakkoraivauksella mutta onhan siellä ryhmiä jotka vaativat vielä konetyön perään. Nyt en tavallaan tee omaa kasvattamaani vaan ostopalstan minun aikanani kasvamaa taimikosta nuoreksi metsäksi varttunutta. Joka on saanut kyllä kasvaa hiukan liian villinä ja vapaana mutta nyt aletaan kasvaa hyvässä kurissa ja tuottoa tulee ensiharvennukselta koska tavaraa toki on erittäin runsaasti. Niinkuin nyt kuitenkin sopii vielä tässä vaiheessa tullakkin. Ja lannoitukseen menee huikea määrä alamittaista (siis rinnankork. noin 6cm. tai alle.) Tulee paikoin siltikin matoksi moton alle ja olenkin paljolti koittanut sijoitella ryönää pahempiin painumakohtiin. On joskus päätehakkuukin tehty sulalla pohjalla. Konetyön jäljet näkee maastossa kyllä vieläkin paikoitellen.

    jees h-valta 18.2.2020, 20:00

    Katotaan jätkä kuka saa sen kaupan vielä kannattamaan. Kyllä homma on päätetty joten saat syksyllä avajaiskaffet jos käyt jaksolla siellä Sairaalantien varressa. Pyydä pieni lomasaitti kylille. Todennäköinen osoite tulee olemaan liikekeskus. Mutta se on täysin auki vielä, meinaan se paikka. Parasta haetaan!

    husse 18.2.2020, 20:12

    Hyväksi havaittu temppu saada kertymää jo aiemmin harvennetuilta kuvioilta: Tehdään uudet ajourat vastakarvaan vanhoihin ajouriin nähden. Tällä keinolla saa harvennettua jo harvasta metsästä motteja.

     

    suorittava porras suorittava porras 18.2.2020, 20:24

    Ei onnistu joka paikassa hussen kikka. Oli pakko tehdä urat kapoiselle palstalle ristiin edellisiin verrattuna. Silti saalis jäi puoleen arviosta ja sekin koostui aluskasvoskepeistä. Edeltävä kollega oli putsannut pöydän tai puusto on ollut niukka jo alusta alkaen.

    Toisn ristiinhän ne urat on pakko vetää , kun edellisen korjuukerran pienten koneiden urat on kapeita. Levene kuuteen metriin , jos puurivin ottaa pois uran reunasta. Siis reilusti ristiin , jos maasto antaa myöden.

    Puuki 19.2.2020, 11:16

    ”Itseäni en kehu” (- vaan kehuipa kuitenkin. )

    Mittään ei haittaa vaikka 2. harvennuksessa joutuu ajouraa tekemään eri suuntiin kuin eh:ssa on tehty, jos tekee harvennuksen hyvin.

    Jotkut firmat (tai jokin firma) on tutkineet käytäväharvennusta eh;n korjuukulujen laskemiseksi. Hyvä menetelmä kuulemma olisi, mutta ei ole sitä mo:n kannalta. Mo:lle kun on siinä eh-vaiheessa varsinkin tärkeämpää se jäävän puuston tilanne kuin yhtiön halvat korjuukulut.

    Kun nyt turpeen käytön vähetessä energiapuun käyttö ja hankinta lisääntyy, niin konehemmojenkin pitäisi ehkä ottaa se huomioon ja hankkia sopivia ep-korjuuseen käypiä kouria kättöönsä.  Niitäkin varmaan löytyy jo lujemmasta teräksestä tehtyjä ja paremmiksi kehitettyjä kuin entiset  prototyypit.

Esillä 8 vastausta, 141 - 148 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 13 14 15