› Keskustelut › Metsänhoito › harvennukset

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 12 13 14 15

  • harvennukset

    Sent on: 15.2.2020, 07:32

    Merkitty: 

    metsälehdessä  oli  juttu  metsäkeskuksen  tekemästä tutkimuksesta  koskien  harvennettuja metsiä  sen  mukaan  vain  31 %  täytti   suositusmallit melko  suuri  lukema usein  0li  harvennettu  liian  harvaksi  luulisi  konemiesten tietävän vai  pääseekö  nykyisin konehommiin ihan ilman  mitään  koulutusta  nuo   liiaan  harvaksi  vedetyt  puustot  saattavat  mennä  täysin pilalle  kun  luonnonvoimat  kaatavat  lisää pitäisikö   puita jättää  tiukenpaan   nykyilmaston takia

    Tekijä
    metsänkasvattaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 17.2.2020, 17:33

    Pinta-paine ratkaisee. Ponsse skorpio on hyvä kone harvennuksille kunhan on oikeat telat alla. Leveillä teloilla päästään alhaiseen pinta paineeseen.

    Tuossa lähellä skorpio juuri hakkasi suonlaita harvennusta. Itse olin kyseisessä paikassa käynyt belaruksella reilu kymmenkunta vuotta sitten tuulenkaatoja hakemassa. Pois pääsin kaivinkoneen perässä ketjun nokassa. Skorpio oli ajanut samasta paikasta yli eikä mitään mainittavaa jälkeä tullut.

    Puuki 17.2.2020, 17:37

    Maaperäpainumia saattaa tulla, jos koneet on hyvin painavia lasteineen vaikka urat kantaisivatkin havutuksen avulla tai muutenkin silmämäärisesti arvioituna suht. hyvin.  Maa voi tiivistyä painon alla ja se heikentää veden virtausta maaperässä ja lisää pintavaluntaa märkien kelien aikaan. Riippuu mm.  maalajista , miten paljon sillä on vaikutusta puiden juuristoon ja ravinnepäästöihin pintaveden mukana.   Pelkästään paino/cm² ei ratkaise kuinka paljon koneen renkailla on vaikutusta maaperään.

    Jyrkät käännökset urilla on yleensä pahimpia särkemään puiden juuria vaikka urat olisi havutettukin.    Metsäperäkärryn pallorenkaat ei ole kovin pahoja särkemään pintamaata , jos maa ei ole liian pehmyttä ja kärryssä on telirengastus.   Pienehkö tr ja m-peräkärry painaa n. 4 + 4 t yhteensä kuorman kanssa.  Jos  renkaista laskee ilmanpaineet tavallista pienemmiksi, lisääntyy kantava pinta-ala jonkin verran tarvittaessa.

     

    suorittava porras suorittava porras 17.2.2020, 17:47

    Voisi pohtia vähän yksinkertaisempaakin mallia harvennusvoimakkuuden määrittämiseen. Yleensä käytetään kahta harvennuskertaa .  Enskassa tiheyteen 750-900 runkoa/ha ja toisessa harvennuksessa maaperästä riippuen tiheyten 350-450 runkoa/ha. Kaikki läpimitasta riippumatta . Olisi jokaisen oma asia , tekeekö homman oikeaan aikaan. Aika järjettömältä tuntuu jättää metsä odottelemaan päätehakkuuta esim. tiheydessä 550 runkoa/ ha , kun on ollut kiire harventaa kuvio liian aikaisin. Ennen päätehakkuuta palstaa ei enää varmuudella harvenneta. Tämä ei toki koske omatoimista metsänomistajaa. Hän saa touhuta palstalla vaikka joka päivä.

    Puuki 17.2.2020, 18:00

    Pohjapinta-ala korreloi kuitenkin paremmin metsän kasvukykyyn kuin pelkkä runkoluku. Jossain harv. metsissä esim. voi olla vaikka keskilpm 13 cm tai  19 cm, silloin jäävän puuston suositeltu kpl-määrien ero on n. 40 % .

    kim1 17.2.2020, 18:04

    Jätkä: Vähän tuntuu siltä että tällä palstalla on sellaisia henkilöitä jotka eivät pärjäisi metsätaitokilpailussa lasten,saatikka nuorten sarjoissa…,no en itsekään ikinä nuorten sarjaa voittanut…,johtuikohan se siintä että nuorten sarjan voittajalla ,myöskin isä ja pappa oli mukana….,heh…,joskus taisi olla kisat teilläkin päin…p.s. Sukulais miehen metsää joskus harvennettiin….,niin moto vissiin vähän yliharvensi…,olisko osa pitänyt jättää siemenpuu asentoon..,no moto tekee mitä haluaa…,varsinkin kun omistaja asuu Kirkkonummella…,mutta kun selvisi että omistaja on MTI…,niin kyllä innokkaasti täydennys istutettiin…,ja jonkinlaiset rahalliset korvaukset päälle…,kuinka olisi käynyt Matti meikäläiselle.?

    Tavan mies 17.2.2020, 18:05

    Lainaus metsuri-motokuskilta.

    Pinta-paine ratkaisee. Ponsse skorpio on hyvä kone harvennuksille kunhan on oikeat telat alla. Leveillä teloilla päästään alhaiseen pinta paineeseen.

    Tuossa se ongelman ydin taitaa olla. Aina kerrotaan juttuja motosta mutta kun ne vauriot tekee ajokone jolla ne puut saadaan pois metsästä. Skorpion perässä on pakko olla järeä ajokone että se ehtii ajaa hakatut puut. Aukolla ihan ok, mutta kun mennään harvennukselle  tulee niitä katkeilevia havutuksia vaikka näkyviä paimumia ei jää.

    Kumikettu 17.2.2020, 18:09

    Ikätoveri kim1, en tiedä vielä, kannattaako, mutta poistan ja kuuntelen sitten makuja. Tuossa tilalla on nyt vähän eri tavoin käsiteltyjä tilkkuja, mutta tuon hehtaarin teen nyt näin. Laatu on huonompaa kuin muualla keskimäärin. Kahta latvaa poikaoksaa koroa mutkaa. Jätän laadukkaimmat pystyyn ja katson, mitä tapahtuu. Jätän alueen reunoille, pellon laitaan, pari riviä täystiheäksi siinä toivossa, että kirjanpainaja harhautuisi ja tuuli vaimenisi edes hieman. Siellä jo sitten valo mahtuu taikojansa tekemään. Kyseessä on kolmesta saarakkeesta koostuva pellonmetsitys, 45*350 m, jota halkoo pituussuunnassa kaksi ojaa n. 230 m:n matkalla suo-osuudella. Sieltä tullaan ylös kohtuujyrkkää mäkeä ja ylhäällä palsta jatkuu. Poikittaisia ajouria ei voi juuri tehdä.

    Metsuri motokuski 17.2.2020, 18:36

    Ymmärtääkseni tavan mies että sinä olit huolissasi skorpionin painosta johon vastasin. Ilman muuta ajokone ne urat tekee ja sen vuoksi niisäkin käytetään kantavia teloja. Tottahan se on että metsäkoneiden painot ovat lisääntyneet huimasti vuosien aikana, mutta onhan hakkuutavatkin muuttuneet paljon josta täälläkin on kirjoiteltu.

    kim1 17.2.2020, 19:22

    Kumikettu: kiitos selvennyksestä…p.s.kirjanpainaja tuhot…Orimattila…Päijät-Häme..?

    Kumikettu 17.2.2020, 19:32

    Kim, ei kun Simpele/Parikkala. Veera ja Asta teki selvää vuosikymmen sitten ja siinä vanavedessä tulivat kirjanpainajatuhot. Viime vuodet on tilanne ollut normalisoitumassa, mutta kanta aaltoilee ja selvästi elää vahvana. Tuollakin tilalla iskee heti vähänkin paksumpaan latvukseen, jonka olen jättänyt lannoitteeksi lahoamaan maata vasten. Leudot talvet ja kostean lämpimät kesät eivät paranna tilannetta. Nyt vuoden sisällä ainoastaan viime kesän koleus on pelastanut jonkun verran.

    Melkein voisi edeltä käsin sanoa, etteivät seudun kuusikot kestä paljon yli viittä vuosikymmentä kasvatusta.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 12 13 14 15