Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Tilley

    Ajourat tehdään ”isolla motolla” (joita niitäkin on erikokoisia, suomessa yleisimmät mallit keskikokoisia) 20 m välein, jolloin 10-11 m puomilla yltetään käsittelemään koko välialue. Nimenomaan ajouran viereen pitäisi jättää hieman enemmän puuta, koska ajouran vieressä on enemmän valoa ja kasvutilaa.

    ”Pikkukoneella” työ ei valitettavasti ole taloudellisesti niin kannattavaa. Motokuskin palkka on yllättävän iso osa konekuluja. Pienellä koneella työ sujuu hitaammin, kun nosturin ulottuma ja voima ovat pienempiä. Tämä asia on todistettu käytännössä monta kertaa. Metsänomistajalle maksettavaa osuutta harvennuspuista pitäisi siten alentaa jos työskenneltäisiin pikkukoneella.

    A.Jalkanen

    Eikö pikkumoton pienempi pääomakulu kompensoi alemman tuottavuuden? Ajouria joutuu tekemään pienelle koneelle tiuhempaan mutta urasyvyys ja uran leveys ovat hieman pienemmät?

    petep

    Mitenhän se tähän alkuperäiseen kysymykseen taas liittyy että miten se kannattaa motoyrittäjän kannalta? Eiköhän siellä toisen metsässä touhuta sillä mallilla mitä metsänomistaja haluaa.

    Puuki

    Pikku-/ keskikokoinen moto on paras nimenomaan ensiharvennuksilla .  Parempi näkyvyys valinnassa ja  kapeammat ajourat ei aiheuta kasvutappioita.  2-harvennuksista lähtien ei normiajourien leveys vähennä jäävien puiden kasvua & metsän tuottoa  mutta pienilpm:ssa tiheämmissä metsissä vähentää.  Helposti käy niin, että pitkällä puomilla puitaessa urien varteen jää harvempi tiheys koska käsittelyalaa pitää olla, ja keskeltä uraväliä vastaavasti tihemmäksi.  Eniten vaikuttaa korjuun onnistumiseen kuitenkin motokuskin a-taito ja leimikon olosuhteet .     –  Sampoa odotellessa e-puuleimikkoon …

    purutpois

    Pikemminkin kannattaisi olla kiinnostunut ajokoneen koosta se määrää ajouraleveyden. Mutta joka tapauksessa mieluiten kerralla sellaiset riittävän leveät ja suorat urat joita ei välttämättä tarvitse leventää kakkos harvennuksessa. Noin saa kakkosharvennukaessa jäämään parhaan mahdollisen jälen kun uran varresta ei tarvitse mahtumisen puolesta välttämättä poistaa niitä parhaiten kasvaneita puita vaan voi jättää ne turpoamaan päätehakkuuseen. Myöskään hyvän jäljen kannalta uran laitaa ei kannata jättää tiheämmäksi koska korjuuvaurioita syntyy paljon enempi  kun nostellaan kourakasoja ahtaista väleistä. Ja näkyväisyys kärsii kauempien puiden valintaan jos uran reuna tiheä. Semmosta ihmistä ei olekkaan joka niiden puiden ja oksien läpi näkisi.

    Puuki

    Metsän parhaan tuoton kannaltahan juuri ne uran varret pitäisi jättää tiheämmäksi kuin keskialueet eh:ssa mutta melko mahdotonta se on nykyään.  Kuului enempi manuhakkuu-aikakaudelle se.    Mitä isommat koneet  sitä kauempaa yltää noukkia puita ja sitä enempi vaatii käsittelytilaakin. Tuo tietysti totta että molemmat koneet pitää olla suunnilleen samaa kokoluokkaa jotta ajouran leveyden voisi tehdä tavallista vähän kapeammaksi.       5-5,5 m ajourat on jo yleensä liikaa eh-metsissä . Vaikka siihen on jo jouduttukin monessa tapauksessa.    2.  harvennuksessa voi jo ajaa vaikka kokonaan uudet ajourat , ( jos muuten maasto antaa myöten) eri kohtiin ilman että metsän  kasvu ja tuotto kärsii.

    Kokoojauran tekeminen kantavimmalle kohdalle ja pistourien käyttö esim. vain motolle lisää leimikon korjuun onnistumista haastavissa kohteissa.  Silloin voi pääajoura(t) olla leveämpi(ä)  kuin mitä motolle on tarvis.

    Metsäkupsa

    Isolla koneella harvennukset tiloillani tehdään, parasta aikaakin koivikon toistaharvennusta, jossa alla täydellinen kuusentaimikko. Kaksivaihekasvatus kuviolla tavoitteena, iso moto kannattelee koivua sen maahan kaatuessa, jolloin isku kuusentaimiin vähenee.

    Purut pois edellä jo asiaa sivuaa, kerralla riittävät ajourat, palvelevat seuraavissakin harvennuksissa. En ole huomannut aloittajan esiin tuomia ongelmia isoilla koneilla, harvennusjälki on pitkälti kuskista kiinni. Pääomakulukaan ei ole metsänomistajan murhe pystykaupoissa, pikkuhäkkyrät hankinta ja korjuupalvelun raippametsiin sopivat parhaiten.

    mehtäukko

    JHH :n esittämä, että ”isoilla motoilla tulee isot ajojäljet,jää puita keskelle,otetaan parhailta kohdin…”. Tätä on vatvottu ennenkin. Kyllä pikku kone joka ei pysy pystyssä jos toinen töppönen on kannon päällä haroo ne otollisimmat. Turilaita väistellään kun eivät mene kourasta läpi ja 6-7 metrin tehollisella ulottumalla uria on metsä täynnä. Pyörien alla on pintapainetta ja juurenniskat murtuvat. Telat ja kunnollinen havutus jota myöten myös puut ajetaan, toimii.

    Eihän tarkoituskaan ole saada puita harvennuksissa tasavälein.Laatu ratkaisee ja paikkaansa sopivin puulaji.

    suorittava porras

    Jos on kyse pienehköstä harvennuksesta ,kannattaa pikkukoneet unohtaa. Tilan sillä hetkellä korjuukelpoiset leimikot enskoista pienirunkoisiin päätehakkuisiin tehdään yhdellä kertaa ja yhdellä koneella.

    Pienuus ei tee autuaaksi , kuten edellä todettiin. Isommalla tehdään ,mitä halutaan , mutta pienemmillä , mihin kyetään.Nyt kannattaakin virittää ajatusmaailmansa siihen asentoon , että noin 3,7 metriä leveä hakkuukone varustettuna metrin levyisillä teloilla joka nurkastaan , tekaisee leimikon kun leimikon ja samaa kokoluokkaa oleva ajokone hilaa puut tien varteen.

    Jos enskan ajourien leveys hirvittää , kannattaa muistaa , että puut kasvavat rutkasti paksuutta tyveltään seuraavaan hakkuuseen mennessä . Kamppeiden pitää sillonkin mahtua kulkemaan samaa uraa eikä tela voi tuolloinkaan kulkea puolta metriä lähempää puun tyveä.

    Toki vastaankin voi väittää , mutta itsellä kokemuksia kaikista kokoluokista.Jos maasto on vähänkin haastavampi , jää moni kohta pienemmältä koneelta tekemättä.

    Harhaluulo , että isolla koneella keskialue jäisi harventamatta johtuu korkeinaan siitä , että palsta on unohdettu raivata. Onneksi nykyään on suositeltavaa jättää riistapuskia. Huonosti raivatuille kohteille niitä on ilo jättää ja säästöpuskista ei voi valittaa.

    nuori isäntä

    Jaahas…

    Isot koneet harvennuksilla on lähes aina katastrofi. Koneen pääoma- ja muuttuvatkulut ovat niin isoja, että harvennuksilla leimikko harvennetaan harvaksi, ihan lakirajoille asti. Yleensä myös ne parhaimmat puut kaatuvat ja kasvuun jätetään ne heikkolaatuisimmat. Tämä koska puuta on saatava tienvarteen jotta urakoitsijalle jää kulujen jälkeen yhtään mitään. Isot koneet vaativat isot kääntöalat ja urat. Iso ajokone möyrii täydellä kuormalla maan ja juuret rikki. Ison koneen jälkeen harvennus näyttää kuin sodanjäljiltä. Siinä iso syy myös miksi hakkuita halutaan rajoittaa. Jälki on niin rumaa.

    Myöskään suorat ajourat eivät ole tae onneen. Leveällä ja suoralla ajouralla tehdään metsään tuulitunneli. Konemiehet eivät uria tehdessään enää perehdy maastoon ja sen olosuhteisiin vaan runnovat menemään miten sattuu. Ei ole aikaa ja varaa tutustua maastoon.

     

    Jos haluaa harvennuksille kunnon jäljen ja kasvavan ja laadukkaan metsän niin ei liian isoa konetta. Lisäksi sellainen joka tulee pikkukengissä koneen hyttiin eikä sieltä suostu tulemaan alas metsään, kannattaa ajaa koneineen pois metsästä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,022)