Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vuan riittäkö tuo 1500 kappaletta männyntaimia alaoksien karsiutumiseen? Ehkä männyllä harvaan istutuksen avuksi tarvitaan sekaan luontaista kuusta tai koivua. Kylvössä ja luontaisessa uudistamisessa tarvittava männyn alkutiheys on helpompi saavuttaa, tehdään vain muokkaus kunnolla. Voi tehdä sekametsän myös Timpan tyylillä eli kuusen istutus ja männyn kylvö.

    Jätkä

    1500 tainta / ha riittäisi varsin hyvin, jos ruikkis siemeniä edes ihan pikkuisen kääntölaikkujen viereen syntyneeseen kivennäismaalaikkuun.  Taimikonperkaus sitten ajallaan, jossa pyrittäisiin tekemään ns täystiheä taimikko. Taimikonharvennuksessa sitten runkoluku ja – laatu huomioiden pannaan asiat kohdalleen.

    MUTTA: Pikkumoto kasvatushakkuisiin olisi varsin hyvä kone. EDIT Jos ainoa mittausväline on koneen leveys ja siitä kummallekin puolella arvio minimi puoli metriä, niin niillä eväillä ja tiedoilla pitää sellaiset kuskit pakottaa hakkuulle moottorisahan kanssa, että oppivat tekemään nelimetristä uraa ilman koneen leveyttä.

    Kun ”pienet” Motot ovat jopa alle kolmimetrisiä, ei niiden vaatima väylä pidä olla yli neljän metrin. Kun enskassa runkojen etäisyys toisistaan on n. kolme metriä, kone tarvitsee vain metrin enemmän.

    Näin ollen esim Sampolla hakattaessa voitaisiin aivan hyvin tehdä haamu-uraa ajourien väliin, jolta uralta rangat pystyy työntämään ajouraan nähden ajokoneen ulottuville. Hakkuu tehostuu ja laatu paranee, kun kone poimii puut paljon lähempää kuin isolla koneella.

    Ajatelkaapa Mopokuskit, että otetaan ajouralta ympyräkoeala, joka onkin vain puoli aaria. Keskipiste keskellä ajouraa. Runkolukutavoite 1200 kpl /ha. Säde 399 cm -alalle pitäisi jäädä kuusi runkoa. Ajouran reunapuiksi kummallekin puolelle kaksi puuta. ( lähes kahdeksan metrin matkalle) palstan sivualueelle kummallekin puolelle yksi runko ( 1 r)!  ONKO VAIKEAA? Ja huom! Koeala keskeltä ajouraa. Jos reunapuusto on liian tiheää, niin suosittelen optikolla ja järkilataamossa asiointia.

    Kasvatushakkuiden ajokone kuuluu olla keskiraskas kahdeksanpyöräinen kone, taikka sitten telakone, jossa kantavat telat – jopa kolmen akselin päällä.

    EDIT

    Lasse

    Jätkälle tiedoksi että pikku Sampolla hakataan AINA haamuura ajourien väliin.

    arto arto

    Voihan se moto olla kuin pien vaan. Kuka haluaa leikkiä . Mutta jollakin ne puut ajetaan sieltä metsästä. Nykyset isot ajukoneet leveillä teloilla menee pehmeästä paikasta ei uppoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos siemenpuiden avulla vältytään kylvöltä tai istutukselta, kuten tarkoitus on, säästö kattaa hyvinkin mahdollisen alemman kantohinnan ja vähän jää säästöönkin. Toinen strategia on jättää (koivun/männyn) siemenpuita ryhmiin, jolloin ne ovat samalla säästöpuut joita ei tarvitse poistaa. Toisaalta, jos laittaa säästöpuiden lisäksi myös hieman siemeniä, niin tulee kerralla valmista.

    Puuki

    Mä- siemenpuita voi jättää myös ryhmiin (riviryhmiin) niin, että niiden korjuu onnistuu paremmin koneilla samoilta urilta.   Taimia säästyy ja yp-poisto on tehokkaampaa muutenkin.  Suht. kapeita kaistaleita hakkaamalla myös  männiköitä voi uudistaa reunametsän avulla.  Uusi kaistale tehdään vasta kun entinen on taimettunut tai vähän myöhemminkin jos sopii myyntiohjelmaan esim. paremman kantohinnan  takia.

    Joka paikassa ei ole niitä pehmeita ja hankalia korjuuolosuhteita.  Jos taas on oikein pehmyttä ”velliä” puunkuljetusura , niin ei aina auta vaikka olisi kuinka leveät telat alla.

    suorittava porras suorittava porras

    Jätkälle tiedoksi ,että tänä päivänä enskat ja kakkosharvennukset ovat usein  yhtä kuviota. 10 ha ei ole harvinaisuus. Erilaista kantavuuttakin lohkoilla on . Ei ole muita vaihtoehtoja ,kun se 3,7 metriä leveä kone niihin hommiin. Erilliset ensiharvennukset alkavat olla harvinaisia. Samoin pienet motot ja niiden valmistajat. Voi jäädä harvennukset tekemättä ,jos jää sampoja vartoilemaan. Odotus palkitaan sitten kymmenen vuoden päästä ,kun tilalle tullaan uudemman kerran. Sitten on harvennus puuston osalta pilalla ,teollisuus saa haluamaansa kuitupuuta ja hakkuu tehdään tarkoitukseen sopivalla koneella.

    Vähän on ollut keskustelua isomman koneen eduista ajouria suunniteltaessa. Kuski on metriä korkeammalla verrattuna pikkukoneen kuljettajaan ja näkymät paljon paremmat. Tämä tietysti riippuu paljolti myös raivuuhenkilön työn jäljestä. Jalkamies ei puolestaan pärjää alkuunkaan ajourien suunnittelussa ,jos liikutaan hyvin raivatulla kohteella. Motosta näkee paremmin ja kauemmas.

    nuori isäntä

    Isot koneet leveillä teloilla muka kantaa paremmin. Mitä p-puhetta. Vähän, kun kääntää niin tela kairaa kuntasta läpi ja painuu siihen täyden kuorman kanssa. Sillä isolla koneella, kun ei voi tulla kuin täyden kuorman kanssa tienvarteen. Vuosi sitten yksi kuski selitti paljonko tielle pitää päivässä saada kuutioita, että ison koneen kulut saadaan katettua. Laskin, että väkisin on runnottava täydellä kuormalla aamusta iltaan.

    Isolla koneella harvat metsät, leveät urat ja urille möyritty pohja todella helposti.

    Puuki

    Moton kopista voi näkyä paremmin mutta jos vain sieltä katselee ja kurvailee palstalla, ei ajourasuunnittelusta ole silloin  kyse.

    Painava kone , vaikka kantavuuskin olis hyvä, voi tehdä pehmeämmille maille varsinkin maaperävaurioita.   Raskas massa vaikuttaa tiivistämällä maaperää suht. isolta alalta vaikka telat ei tekisikään maaperäpainumia tai muuta näkyvää pintavioitusta.

    Metsän kunto harvennuksen jälkeen on yksi tärkeä kriteeri puun myyjillekin. Nykyään se korostuu entisestään kun pakkaskelejä on vähemmän ja kesälläkin voi olla pitkiä sadekausia.

    Lyhyemmällä puomilla varustettu moto ja esim. haamu-uran teko auttaa näkemään paremmin harvennettavan metsänkin.  Näkemäraivauskin riittää silloin paremmin hyvään lopputulokseen .

    Visakallo Visakallo

    Jos menee pehmeällä maalla tekemään haamu-uria, kannattaa ostaa myös iso peili. Sieltä kun voi nähdä  myöhemmin syyllisen juuristovaurioihin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,022)