Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Rane

    Hyvän ja huonon harvennusjäljen saa tehtyä kaiken kokoisilla koneilla.Itselläkin on tällä hetkellä Foxi tekokoneena ja kieltämättä homma on helppoa ja lokoisaa verrattuna traktoriharvesteriin.

    Kun puhutaan noista leveistä teloista niin on muistettava että ne alkaa olla pakolliset.Entinen ”kymppitonnin”-kokoluokan ajokone painoi kuorman kanssa vähemmän kuin esim. nykyaikainen Skorpion-moto.Mitä olen kesän myrskytuhosavotoita seurannut niin ei ajokoneen Kopa-telatkaan auta,puut jää ajamatta tai sitten jälki on hirmuista.

    ate

    Mikä on liian iso ja mikä liian pieni kone? Minusta nämä ”tavalliset yleiskoneet” ovat aivan kelpo koneita harvennuksille ja niilläkin tehdään hyvää ja jopa erinomaista jälkeä kun: Puikoissa on ammattitaitoinen kuski, ollaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, niin maaston kantavuuden, kuin puustonkin suhteen. Turha on koneen kokoa syytellä, jos joku em. tekijöistä sakkaa.

    Totta on, että pienenpi kone puikkelehtii ketterämmin, mutta entäs se ajokone, jonka pitäisi ajaa samaa uraa useammankin kerran? Iso kone tuo enemmän puita kerrallaan, mutta kun pienemmällä pitää ajaa useamman kerran, niin riittääkö maaston kantavuus sitten enää? Harvennukselle ottaisin mieluummin vähän isomman hakkuukoneen, koska voimakkaalla nosturilla saadaan saadaan ne ”ongelmapuutkin” nätisti kaatumaan ja kannateltua sinne minne halutaan. Voimaa ja ulottuvuutta on nosturissa harvoin liikaa hankalissa paikoissa.

    Harvennustiheyteen on helppo vaikuttaa kirjaamalla asia kauppakirjaan. Omalla kohdalla ensimmäisellä tarkastuskäynnillä on aina kuskin kanssa tarkasteltu harvennustiheyttäkin ja yleensä se on kuski, joka kysyy, että miltä näyttää?

    Visakallo Visakallo

    Jos ensiharvennus on tehty jollain pienellä traktorimotolla, monesti 2. harvennuksessa täysverisen moton tarvitseekin vain joka toista vanhaa uraa, ja metsä jää silti aivan kelvolliseen kuntoon. Urien leveydestä valitetaan monesti aivan turhaan. Kaikkein kalleimmaksi metsänomistajalle tulee liian kapeista urista aiheutuneet juuristo- ja runkovauriot.

    Kurki

    Isolla koneella harvennukset tiloillani tehdään, parasta aikaakin koivikon toistaharvennusta, jossa alla täydellinen kuusentaimikko.

    Ison koneen kaatopää n.1,5 tn on jo niin raskas, että pienemmän puun voi siirtää ylispuuhakkusssa pystyssä kaadettavaksi vaikka ajouralle tai sellaiseen rakoon taimikossa, jossa tekee vähiten vahinkoa.

    Voisikohan tuota hakkupäätä kehittää niin, että se roikkuisi enemmän esim n. 5m ja että saisi yläreunasta kiinni puuhun, niin voisi siirtää pystyssä suurempiakin puita?

    suorittava porras suorittava porras

    Kun syöttää runkoa nopeasti pystyssä kaatosahauksen jälkeen kolmisen metriä , kukee puolen motin puu ja vähän isompikin pystyssä haluttuun paikkaan. Tämä onnistuu jo keskiraskaalla.

    Puuki

    Ajourien vaikutusta jäävän puuston kasvuun ensiharvennuksilla on tutkittu mittauksin ja päädytty siihen, että E-Suomalaisessa kuusikossa jo 4 m ajourat aiheuttaa n. 15 motin kasvutappion seur. harvennukseen (15 v . päästä) mennessä. Oletuksena tutkimuksessa oli, että koko alan tiheys pysyi samana ja urille puitiin suurin osa hakkuutähteistä.  Käytännössä kun uran reunat tulee puitua harvemmiksi kuin keskikohdat, korostuu puuston epätasaisuus ja se lisää kasvutappiota. Reunapuiden kasvu lisääntyy huomattavasti enemmän kuin urien väliin keskiosiin jäävien puiden .     Kuten aiemmin on todettu, niin 2. harvennuksessa ei ole enää normiurilla vaikutusta jäävän puuston kasvuun muuten kuin mahdollisten juuri-ja puustovaurioiden takia.   Kun nykyään urien leveys voi isolla koneella olla 5 – 5,5 m , niin on selvää että kasvutappio eh-kokoisissa metsissä on tuota tutkimuksen aikaista suurempi.

    Leimikoiden urasuunnittelu on usein ihan alkutekijöissään tai puuttuu kokonaan koska ei ole aikaa /taitoa niitä suunnitella paremmin.   Hyvissä talvikorjuuolosuhteissa urat on helppo suunnitella toimiviksi, mutta nykyään on entistä enemmän kelirikko-ja kesäkorjuuolosuhteita.

    Isot koneet sopii kyllä hyvin esim. ylispuiden poistoon ja sitä parempi mitä ulottuvampia ja isompi kone, jos maasto vain kestää.  Samoin jk:n hakkuissa.  Mutta ensiharvennukset on erikseen ja niissäkin mm. puulaji ja puiden koko vaikuttaa siihen miten paljon kasvutappioita tulee ja mikä olisi sopiva korjuuketju.  Ei pienemmälle koneillekaan tarvitse eikä kannata tehdä niitä liian kapeita uria jotka lisää vaurioita.  Riittävän leveä ura voi olla esim, 3-3,5 m  jollekin harvennusmotoketjulle.

     

    purutpois

    Niin kasvutappio tutkimuksessa kuutioita puuhan osaa ottaa tilan hyödykseen paksuuskasvussa joten ehkä euromääräinen saanto 2harvennuksessa sama tai suurempi normi 4-5m uralla toteutettuna koska tukki% korkeampi järeämpien runkojen takia.

    Puuki

    Niinpä, reunapuiden ja siinä 3 m päähän asti uralta kasvu paranee ja tukki% myös mutta väleissä kasvavat kärsii vastaavasti molemmissa.  Reunavaikutus ei riitä korvaamaan kasvutappiota.  Paras saanto ja lopputulos 2. harvennuksessa olisi , jos ei olis tarvinnut tehdä eh:ssa ajouria ollenkaan.       Osin siksi kiertoajan pitusella pätkällä paras tuotto tulisi n. 1200- 1500 kpl/ha (puulajista ja kasvupaikasta riippuen) taimitiheydellä kasvatettuna ja aluksi kapeilla ajourilla.

    nuori isäntä

    Puukin kanssa samaa mieltä. Uria ei suunnitella. Runnotaan meneen mistä vaan. Ei ole aikaa tai varaa. Isolla koneella menee harvaksi, ellei huomauteta, jos huomautetaan niin sitten mutistaan kopissa ja jälki entistäkin heikompaa.

    Täälä päin on isännät silloin tällöin ajaneet koneet pois ensiharvennuksilta, kun sinne ollaan tultu liian isoilla koneilla. Ompa noita pysyviä pääsykieltojakin kuulemma jaeltu joillekin urakoitsijoille.

    Tilley

    Kurki: tämäntyyppisiä koneita haet? Näillä pystyy nostamaan isonkin puun haluttuun paikkaan. Koneen massa 50 tn.  IMPEX Hannibal T50 MY 2017 official video – YouTube

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 1,022)