Keskustelut Puukauppa Harvennusohje

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 164)
  • Harvennusohje

    Kyseessä on toinen harvennus ja pitäisi antaa ohje harvennuksen toteuttamiseen. Miltäs kuulostaa, kun ohje kuuluu, että kasvamaan jätetään puut, joiden suhteellinen arvokasvu on suurin?  Meneeköhän jakeluun?

    Tästähän minun talouteni näkökulmasta on kysymys.

  • Jätkä

    Ainakin tyvitukin latvapäässä lustot ovat ohuempia kuin tyvipäässä.

    Remie

    A.J käytännössä ovat latvassa paksummat , ja pehmeämmät . Tyvi kasvaa tiiviimpää puuta koska siihen kohdistuu alinomaan valtavia rasituksia. Lähden siitä että massan määrä on sama vaikka tyvessä vuosirengas on ohuempi. Sahatessa huomaa hyvin kuinka kolmas ja neljäs tukki menee vauhdilla lävitse sahasta mutta tyvi painaa rutosti enemmän. Toinen ilmiö on puun kutistuminen Tyvihän ei kutistu kuivuessaan juuri lainkaan mutta latvasta puu kuivuu hyvin runsaasti kasaan. Sahaus tapahtuukin juuri tästä syystä aina latva edellä jotta terä ei jumitu tyven sahausrailon sulkeutuessa. Jopa vannesaha saattaa jäädä jumiin niin että puu pitää katkasta terän edestä. Latva puu on nuorta ja männyllä erittäin kehittymätöntä ja pehmeää , myös laholle altista. Tyvi ja etenkin kanto säilyy maassa pitkään , terva kerääntyy kohti sydäntä ja pinta lahoaa pois jäljeljelle jää tervaskanto joka kestää lahoamista hyvin pitkään. Nuorelta männyltä tämä ominaisuus puuttuu kokonaan , 10 vuoden kuluttua kannon tilalla on vain 20 sentin reikä  maassa. Ei tervasta mitään tietoa.  Kuusen kantoja näkee tosi vanhoja ja kovia. Kuusi lahottaa kannosta kaikki ulokkeet ensimmäiseksi ja varsinainen kanto on kiusana miehen iän. Nuori puu on edullista kasvattaa kun sisältää vettä paljon , männyn tyvi ei sisällä juuri vettä lainkaan ja jo valmis sydän puu lähes vedetön ja kuiva , pysyy myös suorana ja on helppoa työstää, jonka tähden lienee niin suosittua kun huonoillakin työkaluilla saa huonokin puuseppä jotain tehtyä. Hyvä puuseppä saa kaikista puista ja kaikilla työkaluilla.

    Jätkä

    Olipahan uutta keksintöä tervaskannon synnystä. Tähän asti olen luullut, että tervaskannot syntyvät vain ja ainoastaan metsäpalossa, kun tyvessä olevat hartsit kuumentuvat tarpeeksi. Väitettiin, että ennen jopa tehtiin tervaskantoja sahaamalla esim honka pitkään kantoon ja sen kannon ympärille kuivaa tavaraa – jopa pilkkeitä, joita polttamalla kannosta muodostui tervaskanto. Aina sitä jotain uuttakin oppii, kun noita viisaita on vapaalla jalalla.

    Puuki

    Kuivatuoretiheys vaihtelee puun eri osissa moneen suuntaan. Eri puulajeilla vielä erilailla kullakin.   Jopa saman kasvupaikkatyypin,  saman lajin puut voi erota toisistaan siinä suhteessa vaikka olisivat saman kokoisia ja kasvaisivat suht. lähellä toisiaan. Silloin niiden kuivuminenkin tapahtuu vähän erilailla.

    Tilavuuskasvu (muotokasvu) vaihtelee myös puun iän ja vuoden pituuskasvun vaihtuessa. Ei puiden tilavuuksia kartionkaavalla voi laskea.

    Remie

    Jos jätkä sentään jättäisi ivailut sinne tuoppipöydän ympäristöön. Jokaisesta vanhasta metsästä löytyy tervaskantoja vaikka ei ole koskaan palanut. Juuriston hartsit kerääntyy tuohon kantoon , ei se sen kummempaa ole ,muuosa lahoaa pois. Nuoressa puussa on hartsia onnettoman vähän. Minulla on itse kaamia puita joista on tervaskannot jäljellä.

    Timppa

    <div class=”region main”>
    <div class=”field field-name-field-summary field-type-text-long field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>

    Tervaskanto kehittyy männyn kuoren vaurioitumisen seurauksena.

    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”field field-name-ds-cts-block-14 field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-row-wrapper”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sadblob-loaded sadblob-empty” data-ad-position=”mobitop” data-ad-disabled=”true”>Mänty erittää vauriokohtiin runsaasti pihkaa estääkseen taudinaiheuttajien tunkeutumisen solukkoonsa. Usein pihkaa kertyy runsaasti puun tyvisolukoihin.</div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”field field-name-field-body field-type-text-long field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <p class=”leipa”>Varsinainen tervaskanto alkaa muodostua, kun puu myöhemmin kaatuu tai kaadetaan. Pihkan lisäksi soluseinämät erittävät vauriokohtaan erilaisia rasva- ja hartsihappoja, terpeenejä ja vahoja, jotka reagoivat keskenään. Tämän kemiallisen reaktion seurauksena pihka muuntuu kiinteämmäksi tervakseksi.

    Julkaistu Teide-lehdessä 5/2009
    </p>
    Vastaaja:

    Jaakko Kangasjärvi

    kasvifysiologian ja molekyylibiologian professori

    Helsingin yliopisto
    <div class=”group-inside-node-body field-group-html-element”>
    <div class=”field field-name-ds-cts-block-6 field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-row-wrapper”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sad-root-contentfeedhigh_0 sadblob-loaded” data-ad-position=”contentfeedhigh”>
    <div id=”aldente-contentfeedhigh_0″ class=”aldente-container”>
    <div class=”aldente-wrapper”>
    <div id=”contentfeedhigh_0″ class=”sad-position”>
    <div id=”div_utif_contentfeedhigh_0″><iframe id=”utif_contentfeedhigh_0_7ffe3a53-ecd1-445b-a394-516b60ead1cc” tabindex=”-1″ name=”utif_contentfeedhigh_0_7ffe3a53-ecd1-445b-a394-516b60ead1cc” width=”300px” height=”250px” frameborder=”0″ marginwidth=”0″ marginheight=”0″ scrolling=”no”></iframe></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”cts-info-text”>Sisältö jatkuu mainoksen alla</div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”group-inside-node-body field-group-html-element”>
    <div class=”field field-name-ds-cts-block-15 field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-row-wrapper”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sadblob-loaded sadblob-empty” data-ad-position=”mobicontentfeedhigh” data-ad-disabled=”true”></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”digilehdet-magazine-text-link”>Tilaa Tiede</div>
    <div class=”field field-name-field-cta-cts-ref field-type-taxonomy-term-reference field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sad-root-banner01_0 sadblob-loaded sadblob-empty” data-ad-position=”banner01″>
    <div id=”aldente-banner01_0″ class=”aldente-container”>
    <div class=”aldente-wrapper”>
    <div id=”banner01_0″ class=”sad-position”></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”field field-name-node-top-comments field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”view view-discussion-top-comments-article view-id-discussion_top_comments_article view-display-id-block view-dom-id-72f767d025ccaa3b5e566f17dc0cc048″>
    <div class=”view-empty”>
    <div class=”element-insivible”></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”field field-name-ds-cts-block-10 field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-row-wrapper multiple”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sad-root-rectangle1-1_0 sadblob-loaded” data-ad-position=”rectangle1-1″>
    <div id=”aldente-rectangle1-1_0″ class=”aldente-container”>
    <div class=”aldente-wrapper”>
    <div id=”rectangle1-1_0″ class=”sad-position”>
    <div id=”div_utif_rectangle1-1_0″><iframe id=”utif_rectangle1-1_0_5a5cbe87-4ef8-4b90-9308-be1edac5a3d9″ tabindex=”-1″ name=”utif_rectangle1-1_0_5a5cbe87-4ef8-4b90-9308-be1edac5a3d9″ width=”300px” height=”250px” frameborder=”0″ marginwidth=”0″ marginheight=”0″ scrolling=”no”></iframe></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sad-root-rectangle1-2_0 sadblob-loaded” data-ad-position=”rectangle1-2″>
    <div id=”aldente-rectangle1-2_0″ class=”aldente-container”>
    <div class=”aldente-wrapper”>
    <div id=”rectangle1-2_0″ class=”sad-position”>
    <div id=”div_utif_rectangle1-2_0″><iframe id=”utif_rectangle1-2_0_ac09c3d6-9295-40f0-a22d-8d7f56cff6f2″ tabindex=”-1″ name=”utif_rectangle1-2_0_ac09c3d6-9295-40f0-a22d-8d7f56cff6f2″ width=”300px” height=”250px” frameborder=”0″ marginwidth=”0″ marginheight=”0″ scrolling=”no”></iframe></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”region secondary stickied-processed”>
    <div class=”theiaStickySidebar”>
    <div class=”field field-name-magazine-cover field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”digilehdet-magazine-covers”>
    <div class=”magazine”>
    <div class=”sidebar_magazine_covers_image”></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>

    Jätkä

    Kaikki Etelä-Suomen metsät ovat palaneet aikojen saatossa useamman kerran.  monissa tosivanhoissa männyissä, jotka ovat vielä olleet elossa, on ollut jopa viisi eri aikaan syntynyttä palokoroa. Niistä tervaskannot ovat muodostuneet, kun puu on kuollut ja lahonnut päältä pois.

    Osa tietenkin syntyy tyvitervaksen takia, mutta ne kannot ovat tosimatalia.

    oksapuu

    Juuri tuossa raivailen metsää missä kaikkien männyntyvien ympäri ei tahdo kädet riittää…

    Joku on tuossa kasarin alkuvuosina tehnyt poimintahakkuun ja pitkällä laipalla. Aikamoisia tervaskantoja saanut aikaiseksi…

    Toiselta palstalta taas löysin ikivanhoja tervaskantoja joissa vieläkin näkyy ylä- ja alaloveus kirveellä. Ilmeisesti on ollut tarkoitus polttaa tervaa ja kolottu tukkimäntyjä pystyyn…

    Palokoroja ei ole kummassakaan…

    Remie

    Tai sitten on vaan justeerilla kaadettut puut. Pokasahalla ei saa nurin kuin 2×4 puita. Justeerilla kaatoi puun 1960 luvulla yhtä nopeasti kuin M-sahalla . Silloin ei sahalla karsittu. Kirveellä kaatoloven teko jäiseen männyntyveen ei ole lasten hommaa.

    Jätkä

    div class=”region main”>
    <div class=”field field-name-field-summary field-type-text-long field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>

    Tervaskanto kehittyy männyn kuoren vaurioitumisen seurauksena.

    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”field field-name-ds-cts-block-14 field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-row-wrapper”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sadblob-loaded sadblob-empty” data-ad-position=”mobitop” data-ad-disabled=”true”>Mänty erittää vauriokohtiin runsaasti pihkaa estääkseen taudinaiheuttajien tunkeutumisen solukkoonsa. Usein pihkaa kertyy runsaasti puun tyvisolukoihin.</div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”field field-name-field-body field-type-text-long field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <p class=”leipa”>Varsinainen tervaskanto alkaa muodostua, kun puu myöhemmin kaatuu tai kaadetaan. Pihkan lisäksi soluseinämät erittävät vauriokohtaan erilaisia rasva- ja hartsihappoja, terpeenejä ja vahoja, jotka reagoivat keskenään. Tämän kemiallisen reaktion seurauksena pihka muuntuu kiinteämmäksi tervakseksi.

    Julkaistu Teide-lehdessä 5/2009
    </p>
    Vastaaja:

    Jaakko Kangasjärvi

    kasvifysiologian ja molekyylibiologian professori

    Helsingin yliopisto
    <div class=”group-inside-node-body field-group-html-element”>
    <div class=”field field-name-ds-cts-block-6 field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-row-wrapper”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sad-root-contentfeedhigh_0 sadblob-loaded” data-ad-position=”contentfeedhigh”>
    <div id=”aldente-contentfeedhigh_0″ class=”aldente-container”>
    <div class=”aldente-wrapper”>
    <div id=”contentfeedhigh_0″ class=”sad-position”>
    <div id=”div_utif_contentfeedhigh_0″><iframe id=”utif_contentfeedhigh_0_7ffe3a53-ecd1-445b-a394-516b60ead1cc” tabindex=”-1″ name=”utif_contentfeedhigh_0_7ffe3a53-ecd1-445b-a394-516b60ead1cc” width=”300px” height=”250px” frameborder=”0″ marginwidth=”0″ marginheight=”0″ scrolling=”no”></iframe></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”cts-info-text”>Sisältö jatkuu mainoksen alla</div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”group-inside-node-body field-group-html-element”>
    <div class=”field field-name-ds-cts-block-15 field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-row-wrapper”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sadblob-loaded sadblob-empty” data-ad-position=”mobicontentfeedhigh” data-ad-disabled=”true”></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”digilehdet-magazine-text-link”>Tilaa Tiede</div>
    <div class=”field field-name-field-cta-cts-ref field-type-taxonomy-term-reference field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sad-root-banner01_0 sadblob-loaded sadblob-empty” data-ad-position=”banner01″>
    <div id=”aldente-banner01_0″ class=”aldente-container”>
    <div class=”aldente-wrapper”>
    <div id=”banner01_0″ class=”sad-position”></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”field field-name-node-top-comments field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”view view-discussion-top-comments-article view-id-discussion_top_comments_article view-display-id-block view-dom-id-72f767d025ccaa3b5e566f17dc0cc048″>
    <div class=”view-empty”>
    <div class=”element-insivible”></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”field field-name-ds-cts-block-10 field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”cts-row-wrapper multiple”>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sad-root-rectangle1-1_0 sadblob-loaded” data-ad-position=”rectangle1-1″>
    <div id=”aldente-rectangle1-1_0″ class=”aldente-container”>
    <div class=”aldente-wrapper”>
    <div id=”rectangle1-1_0″ class=”sad-position”>
    <div id=”div_utif_rectangle1-1_0″><iframe id=”utif_rectangle1-1_0_5a5cbe87-4ef8-4b90-9308-be1edac5a3d9″ tabindex=”-1″ name=”utif_rectangle1-1_0_5a5cbe87-4ef8-4b90-9308-be1edac5a3d9″ width=”300px” height=”250px” frameborder=”0″ marginwidth=”0″ marginheight=”0″ scrolling=”no”></iframe></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”cts-wrapper loadAds-processed sad-root-rectangle1-2_0 sadblob-loaded” data-ad-position=”rectangle1-2″>
    <div id=”aldente-rectangle1-2_0″ class=”aldente-container”>
    <div class=”aldente-wrapper”>
    <div id=”rectangle1-2_0″ class=”sad-position”>
    <div id=”div_utif_rectangle1-2_0″><iframe id=”utif_rectangle1-2_0_ac09c3d6-9295-40f0-a22d-8d7f56cff6f2″ tabindex=”-1″ name=”utif_rectangle1-2_0_ac09c3d6-9295-40f0-a22d-8d7f56cff6f2″ width=”300px” height=”250px” frameborder=”0″ marginwidth=”0″ marginheight=”0″ scrolling=”no”></iframe></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    <div class=”region secondary stickied-processed”>
    <div class=”theiaStickySidebar”>
    <div class=”field field-name-magazine-cover field-type-ds field-label-hidden view-mode-full”>
    <div class=”field-items”>
    <div class=”field-item even”>
    <div class=”digilehdet-magazine-covers”>
    <div class=”magazine”>
    <div class=”sidebar_magazine_covers_image”></div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>

    Tuossaopa eräs ”tieteellinen selvitys”.  Jos tuo pitää paikkansa, niin ninulle on luennoilla aiheesta kerrottu sitten väärää tietoa.  Tosin tieteen nimissä voidaan kyllä esittää aikalailla tuubaakin.

    Pokasahalla ( Kaarisahalla) saa kyllä sen kokoisen puun poikki, joka mahtuu terän ja kaaren väliin. Puupokasahalla se väli on useinkin aikalailla pienempi.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 164)