Keskustelut Puukauppa Hattu kahdella lipalla

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 117)
  • Hattu kahdella lipalla

    Joskus kaukaa näkee asiat paremmin. Kävin metsäasioissa Virossa ensimmäisiä kertoja 2000-luvun aivan alkuvuosina. Ihmettelin suunnattomasti, miksi siellä myydän esimerkiksi harvennettua männikköä kiinteistönä noin 5-7 euroa kuutio. Siis metsää, mistä ei saa seuraavaan kymmeneen vuoteen juurikaan tuloja. Suomessa tuolloin vastaavien kohteiden hinnat olivat vähintään kaksinkertaisia.

    Tähän oltiin kuitenkin Virossa totuttu tuolloin jo vuosien ajan. Ja vaikka tiedonvälitys oli tuolloin jo avointa, niin hinnat pysyivät vuodesta toiseen ja ihmiset tottuivat tähän. Se oli maan tapa.

    Tällä hetkellä täytyy ihmetellä Suomen maan tapaa! Isossa kuvassa pyöreän puun hinnat ovat Suomessa kuin valtion säätelemät. Eivät tunne suhdanteita. Markkinoita yritetään hämmentää tarjoamalla mitä erikoisimpia ”etuja”. Storallahan oli esimerkiksi Lahden MM-hiihtojen aikaan ”kulta-asiakasetu”, että myydessään riittävän suuren harvennusleimikon saa yhden 17 euron lipun  aluekatsomoon.

    Nykyisessä huimassa markkinatilanteessa bonukset kaksinkertaistetaan eli hinta joustaa kuutiolta joitakin kymmeniä senttejä.

    Asian toinen puoli on, että uusimpien hintatietojen mukaan Virossa Paldiskin satamassa koivukuidun hinta on 80 euroa kuutio ja havukuidun hinta 70 euroa kuutio. Ja mihin muualle nämä erät menevät kuin Suomeen ja ehkä Ruotsiin. Tämä hintaräjähdys Virossa on aiheuttanut myös sen, että paikallinen Estonia Cell joutuu ostamaan vähän isomman koivukuidun (latva yli 10 cm) hintaa 87 euroa kuutio jaa haapakuidun jopa 78 euroa kuutio.

    Tukkien hinnathan ovat olleet jo pitkään yli 100 euroa kuutio ja nykyhinta mäntytukille noin 150 euroa sahalla.

    Onko mahdollista, että nyt Suomessa puukaupan suhteen elettäisiin tuota Viron noin 15 vuoden takaista aikaa ja on vain ajan kysymys milloin hinnoittelu vapautuu.

    Tarjontahan on tietysti osa dilemmaa. Kyllä Stora ja UPM rohkenevat ostamaan kuidun vaikka ilmaiseksi, jos antajia on!

    Nykyinen tilanne näyttää olevan Virossa se, että nuo harvennetut männiköt hinnoitellaan vähintään 50 euroa kuutio.

  • mehtäukko

    ”…Niin meinaat, että tuli ihan puskista..” Jovainin puskasta kyllä tulee toistuvasti näitä ”yllätyksiä”…

    Jovain

    Tuohon puunhintaan baltiassa. Baltiassa ei tehdä pystykauppaa, siitä poiketen mitä suomessa ja ruotsissa tehdään. Baltiassa ylemmät hinnat ovat puun toimittajien toimitushintoja tehtaan portille tai satamaan toimitettuna. Niin ovat suomessakin, mutta siitä poiketen, meillä puuhuolto toteutetaan ostopalveluina ja toteutetaan yhtiöiden metsäosastojen kautta. Kustannukset vähennetään puusta ja siitä vertailun alemmat hinnat. Toinen kysymys sitten on, mitä tarkoitetaan (meillä) vapailla markkinoilla.

    Puuki

    Tilastoidut hinnat on (tässä tapauksessa) joka maassa tienvarsihintoja ei tehdashintoja.  Eroja tullee sitten muista asioista johtuen.

    Korjuukulut esim. Baltian maissa ei voi  olla kovin paljon kalliimpia /yksikkö koska  palkkakulut on siellä matalammat kuin meillä.

    derHorst

    Kyllähän varmasti joka maassa on yksikkökuluissa eroja mm. puunkorjuuseen ja kuljetukseen liittyen. Väittäisin kuitenkin, että Suomessa ja Ruotsissa nuo ovat aika hyvin kilpailutettuja. Syitä alhaiseen puunhintaan hakisin puumarkkinoista. Kun Suomessa ei ole oikeuden päätöksellä osoitettua kartellia, niin ehkä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä tai kilpailun puutetta kuitenkin. Eli kuitupuun hinta ei nouse, kun sitä ei päästetä nousemaan, ja myyjät tyytyvät tähän.

    Yhtenä päivänä oli juttua mediassa polttoaineen (bensa, diesel) hinnoista, joka todettiin Suomessa verotus huomioon ottaen olevan Euroopan kalleinta. Syyksi todettiin vähäinen kilpailu, eli myyjäpuolen keskittyminen. Puumarkkinoilla toisinpäin eli ostajapuolen keskittyminen, mutta molemmissa pohjimmiltaan kilpailun puutteesta kyse. Suomessa sama toistuu maan tapana monessa muussakin: päivittäistavarakauppa, pankkipalvelut, elintarviketeollisuus ja jokainen itse pohtimalla jatkaa listaa. Suomessa on ollut pitkään tapana, että isojen rahojen toimialat pyrkivät keskittymään ja lopputulos on sen mukainen.

    Eipä tuohon auta kuin julkinen keskustelu raakapuun hinnoista ja myyjien asennemuutos  omien hintaodotusten asettamisen kautta. Ei myydä liian halvalla. Edunvalvonnan terästäytyminen ei taida olla se vaihtoehto, kun mhy-kenttä on ihan yhtä syvällä tuossa nykyisen puumarkkinan rakenteessa.

    Visakallo Visakallo

    Osa metsänomistaja voi näissä puun hinta-asioissa katsoa myös peiliin. Yhä vain on sellaisiakin puunmyyjiä, jotka eivät edes pyydä leimikoistaan kilpailevia tarjouksia. Se on kieltämättä aika uskomatonta.

    Apli

    Tämä on totta, huomaa sen omissakin metsänaapureissa ja tutuissa, varsinkin vanhempi kaarti helposti luottaa tutun ostomiehen tarjoukseen ja luulee sen olevan mailman paras(:

    Puuki

    ”S-E:lla tilauskirjat täynnä ja vuodesta odotetaan edellistä vuottakin parempaa tulosta” (ML-u).

    Kummasta laarista SE vetässee hinnat, jos tarjoaisi leimikkoa nyt heille ? Onko lippalakissa lippa takana vai edessä ?  Onko muuten SE:lla edelleen se jokin vuosi sitten uusattu kahden tukkihinnan käytäntö voimassa ?    Eräällä toisella ostajalla on ainakin vastaava tapa vielä voimassa.  Kerran neuvoin tuttua mo:a puukaupassa jossa hän hävisi 3 k€ , kun ei ottanut neuvoa kuuleviin korviinsa kilpailuttaa tukkileimikkoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Stora Enso ja UPM antaneet positiivisen tulosvaroituksen.

    Timppa

    Ei ole SE meidän kilpailutuksissa pärjännyt.  Näyttää nyt olevan vain yksi hinta tukille.

    TTL

    Tilanne on aivan käsittämätön. Saarenmaalla eräässä tarjouksessa koivukuidun kantohinta on yli 60 euroa kuutio. Tämä on siis kantohinta.

    Alue ei ole hakkuidenkaan kannalta Viron parasta eli jossakin maksetaan vielä enemmän.

    Puu viedään Romassaaren satamaan ja sieltä todennäköisesti Ruotsiin, voi mennä Suomeenkin. Vaikuttaa aika käsittämättömältä tarjota täällä reilua kahtakymppiä pitkäaikaisille luotettaville puunkasvattajille (tai ainakin omistajille) nykyisessä suhdanteessa.

    Tässäkin on taasen pakko lainata suurta viisasta Björn Wahlroosia. Kysyttäessä joitakin vuosia sitten Wahlroosilta, miksi Nordea ei ole lanseerannut indeksirahastoja, hänen vastauksensa oli, että eivät ihmiset sellaisia ole kyselleet. Haluavat (halusivat) sijoittaa korkeakuluisiin rahastoihin.

    Nyt on vähän saman asia kuitupuun kanssa: kahdellakympilläkin on saanut.

     

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 117)