Keskustelut Metsänhoito Havupuiden raivaus kesäaikaan?

  • Tämä aihe sisältää 98 vastausta, 38 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten AvatarMaraKet toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 98)
  • Havupuiden raivaus kesäaikaan?

    Olen tässä jo muutaman päivän raivannut 11 vuotta sitten istutettua kuusentaimikkoa. Alueella on jonkinverran luont. syntynyttä mäntyä ja lehtipuita, jotka eivät vielä ole haitanneet kuusten kasvua. Taimikon pituus on jo 4-6 metriä, joten kasvu on suorastaan huippu hyvä. Taimikon tiheys on sitä luokkaa että seassa olevia ”räkämäntyjä” ja epäkurantteja kuusiakin saa poistella huoletta. Sekä tietenkin lähes kaikki lehtipuut poistan.
    Mutta kun rupesi nupissa pyörimään ajatus että olisiko pitänyt tämä savotta jättää syksyyn? Mahdollisen juurikääpä-, tai muun lahottajasienivaaran takia?

  • Panu Panu

    20% kuusimoteista (tai havupuumoteista) on aika paljon. Itse vaihdoin koivuun kun kuusikon päätehakkuussa lahoa oli 8% kuusimoteista.

    Toinen tapa laskea näitä %:ja on laho% runkoluvusta, joka voi olla korkeampi. Eihän se tietysti vielä paljon tukki%:iin vaikuta jos pienen lumpin joutuu joka puusta poistamaan. Seuraava kuusisukupolvi voi kyllä sitten olla aika heikossa hapessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näin se parviäly toimii! Havupuiden kasvattaminen harvemmassa olisi oikein kannatettava ehdotus. Kuusen istutustiheyttä voisi alentaa ja antaa lehtipuun tuoda taimikkoon tarpeellinen lisätiheys ja samalla lannoitus. Männyn kylvötuppaat voisi varmaan harventaa varhaishoidon yhteydessä turvallisemmin kuin taimikonhoidon yhteydessä. Konekylvö ei tuota kylvötuppaita vaan jälki muistuttaa enemmänkin hajakylvöä tai luontaista uudistamista. Männylläkin voisi liiallista tiheyttä alentaa jo varhaishoidon aikaan niin että taimikonhoidossa ei tarvitsisi poistaa niin paljon paksuja puita.

    Männyn energiaharvennuksessa olisi myös käytettävä kantokäsittelyä riskiaikana.

    Kuusikierron jälkeen on puulajin vaihto tai ainakin sekametsäisyyteen pyrkiminen aina suositeltavaa lahoisuudesta riippumatta. Parhaassa tapauksessa saa sekametsän alle terveen kuusialikasvoksen, josta voi aloittaa taas uuden kuusikierron.

    Gla Gla

    Pihkatappi puki sanoiksi sen ajatuksen, mitä yritin tavoitella. Kun hoidot tehdään ajallaan, ei kuusia ole tarvetta raivata kesällä. Suunnitelmallisesta toiminnasta on kyse ja jos rästejä syntyy, kyse on jostain muusta. Jostain sellaisesta, mitä ei kannata selitellä.

    Annelin kommentissa on myös hyvä pointti, ei tosin tämän keskustelun aiheeseen suoraan liittyen. Toisaalla tuon termin jo kirjoitinkin eli jaksollista kasvatusta osa kiertoajasta erirakenteisena. Vaatii käytännössä hieman enemmän raivausten suunnittelua juurikääpäriskin takia.

    aegolius

    Pieni googlaus hakusanoilla ”piri juurikääpä”. Löytyi tutkimustietoa, että kesäaikaisissa energiapuuhakkuissa (kanto 2-10 cm) noin 11 % havupuiden kannoista saa juurikääpätartunnan. Siitä voi jokainen lähteä tekemään omia riskiarvioitaan. Tämä koskettaa varmastikin tavanomaisia Etelä-Suomen itiöpainealueita.

    Apli

    Raivuuta aloittelin aamulla, pakkasta -4 hieno ilma, lumet melkein sulanut,  2 tankillista näin alkuun, ennakkoraivuuta tulevia hakkuita varten, sekametsää tämäkin.. Tästä se lähtee.. Metsäliiton hakkuu käynnissä lähes naapurilla, huomaa sahasuhdanteen kaikki havutukki otettu tarkkaan talteen…

    Metsänmies

    Muutamat metsäyhtiöt ovat jo ymmärtäneet sen, että kuusikot raivataan kasvatustiheyteen varhaisperkauksen yhteydessä. Myös sekaan jäävän lehtipuun(ensisijaisesti koivun) osuutta on lisätty (20%). Tämä on oikea menetelmä. Jos kaikki siirtyisivät vataavaan käytäntöön, juurikääpäongelma ainakin kuusikoissa vähentyisi merkittävästi.

    Visakallo Visakallo

    Tahtoo vain tulla aika etukasvuisia niistä lehtipuista, jotka jätetään kasvamaan jo varhaisperkauksen yhteydessä kuusien sekaan.

    pihkatappi pihkatappi

    Samaa mieltä tuossa etukasvuisuudesta, kun kuusikko perataan usein jo alle metrin mittaisena, lehtipuita ei voi jättää kuin omina ryhminä esim kosteikkoon tai ojan varteen. Myös ohje kaataa taimikonhoidon yhteydessä tarvittaessa jopa istutus kuusia tasaisen lehtipuu sekoituksen aikaansaamiseksi, lienee aluksi täysin tyrmätty aivopieru ja siitä sitten kuitenkin luontoväen ylistyksen kautta tullut työntekijän ohje. Siinähän sitä taas ollaan kaatamassa paksuja kuusia.

    Metsänmies

    Totta töriset, Visakallo. Mutta jos varhaisperkausta myöhästytetään hieman, ja jätetään sekaan vain sitä olematonta sihvelikköä, mitä kuusikon seassa yleensä on, ei tuo sippilehtipuu haittaa kuusen kasvua. Tietysti poistetaan kaikki kuusia isommat lehtipuut. Olen toiminut näin omilla mailla. Taimikot ovat hyvässä kunnossa, eikä seassa oleva koivu haittaa kuusen kasvua. Vasta varsinaisessa taimikonhoitovaiheessa valitaan sitten kasvatettavat koivut. Tuo sihvelikoivu ottaa vielä kuuset kiinni. Kun kuuset ovat saavuttaneet 6-7 metrin tason,koivu ei enää etuile merkittävästi pituuskasvussa.

    Jätkä

    Visakallo:”Tahtoo vain tulla aika etukasvuisia niistä lehtipuista, jotka jätetään kasvamaan jo varhaisperkauksen yhteydessä kuusien sekaan.”

    -Juuri noin! Jos normit kasvun suhteen ovat ennallaan, niin varhaisperkauksessa kaikki muut puut, varsinkin koivut ja haavat  – Pois.

    Pituusero pitäisi olla kahden metrin luokkaa, että koivu ei ryntää ylispuuksi. Kaikki muu taiteilu on ajan ja rahan haaskausta.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 98)