Keskustelut Metsänhoito Havupuun kasvatus ilman harvennuksia

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 50)
  • Mikko Riikilä

     

    Tervehdys

    Juttu Ruotsin harventamatta kasvatettavista hirmumetsistä ilmestyi Metsälehti Makasiinin numerossa 5/2014. Ohessa linkki juttuun, joka kyllä taitaa olla maksumuurin takana.

    https://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/13-2014/121450.html

    Jutussa kuvatut kuusikot kasvoivat Göteborgin eteläpuolella lähellä meren rantaa. Puustot olivat noin 50 vuotiaita istutuskuusikoita, jotka oli taimikkona hoidettu ja sen jälkeen annettu olla. parhaissa oli närettä 1600 kiintoa hehtaarilla. Ainakin osin järkyttävää kasvua selittää se, että alueella sataa paljon enemmän kuin Suomessa ja myös typpilaskeuma oli meikäläistä runsaampi.

    Matkakumppaninani olleen prof Mielikäisen Karin mukaan Suomessa esimerkiksi Heinolan Nynäsissä on vajaat tuhat kuusirunkoa hehtaarilla saatu kasvamaan tukin mittoihin.

    riikilän mikko

     

    A.Jalkanen

    Kiitos taas Mikko!

    Metsälaki asettaa omat rajoitteensa kokeiluihin. Uudistusalalle pitäisi saada taimia tietty määrä tietyssä ajassa. Linkin taulukoista eli Metsähallituksen ohjeista näkee, että ensiharvennuksen jälkeen runkoluku pitäisi olla, alueesta ja puulajista riippuen, keskimäärin 1000 runkoa ja pohjapinta-ala 9.

    Homman voisi siis hoitaa vaikka niin, että istutustainten ja kasvatuskelpoisten luontaisten lehtipuiden yhteismäärä olisi aluksi lakirajan ylittävä, ja ensiharvennuksen sijasta tehtäisiin myöhäinen taimikonhoito, jossa runkoluku laskettaisiin sinne tuhannen paikkeille. Käytännössä turvallisempi ja tuottoisampi vaihtoehto saattaisi kuitenkin olla yhden harvennuksen taktiikka.

    http://www.metsa.fi/wp-content/uploads/2020/06/Metsanhoito-ohje_20200605.pdf

    Anton Chigurh

    Päätehakkautin 2007 isoisäni 1952 istuttaman koealan (10×100 metriä), johon hän istutti kuusentaimet 0,5 metrin välein. 200 tainta. 130 kiintoa. Luokkaa 150 runkoa tukkikokoa, osa yli kiinnon.

    Olen jatkanut tämän ylivoimaisen metodin kehittelyä. Korjuuteknisistä syistä olen päätynyt istuttamaan taimet metrin välein. Riviväleinä 5 tai 10 metriä.

    Apli

    Itse olen käyttänyt omissa kuusi/sekametsissä Annelin mainitsemaa yhden harvennuksen taktiikkaa, tosin ei myöhäistä taimikonhoitoa vaan myöhäinen ensiharvennus..

    Puuki

    Kuusikoissa lakiraja on 1200 kpl/ha (oli ainakin ennen) . Sen jos saa kasvatettua tai jonkin verran yli, niin tuotto on yleensä parempi muutenkin kuin täystiheän kuusikon kasvatuksessa.  Tuossa käytäväistutuksessa on lisäetuna taimikonhoidon helpottuminen, jos on käytettävissä esim. tr-murskain jolla ajella taimikoiden välit puhtaaksi.   Pähkäilin ja kirjottelin ylöskin niitä harvan istutuksen malleja n. 15 vuotta sitten ensikerran, kun mh-kulut alkoi erkaantua puun hinnan kehityksestä toiseen suuntaan kiihtyvällä vauhdilla.

    Parille kuviolle toteutin mutta ne on vielä taimikkoasteella.

    Planter

    Yhden harvennuksen menetelmä on ihan Tapion suosituksissakin:

    ”Yksi harvennus voi riittää kuusivaltaisissa metsissä, joissa lähtöpuusto ennen ensiharvennusta on tavallista harvempi, 1 200–1 400 puuta hehtaarilla, voi olla taloudellisesti perusteltua tehdä vain yksi harvennus kiertoajan aikana. yhden harvennuksen malli sopii erityisesti viljaville metsikkökuvioille, joissa korjuuvaurioista aiheutuvan lahon riski kiertoajan aikana halutaan minimoida. tällöin ensiharvennusta voidaan viivyttää 16–17 metrin valtapituuteen asti. ensiharvennus tehdään alaharvennuksena ja siinä jätetään 700–800 puuta hehtaarille.yhden harvennuksen mallia puoltaa paikkaansa etenkin, jos tyvilahon uhka on ilmeinen. puuston nopea järeytyminen ja lyhyt kiertoaika sekä puiden pieni sydänpuun osuus pienentänevät tuhoriskiä.”

    0-harvennusmenetelmääkin voisi kokeilla tai käyttää, jos metsä on tarkoitus säilyttää ylisukupolvisesti omalla suvulla. Jos metsä on tarkoitus myydä kun veto loppuu omasta vieteristä, on parempi, ettei myydessä löydy ainakaan isoja kokeilukuvioita, jotka voidaan pahimmillaan tulkita vajaatuottoisiksi.

    Visakallo

    Onko siitä olemassa näyttöä, että nykyaikainen puunkorjuu aiheuttaa kuusikoissa tyvilahoa?

    oksapuu

    Eiköhän näytöksi riitä omat silmät ja ainakin nämä etelän roudattomat talvet…

    Aina välillä käy mielessä kokeilla tuota 0-harvennus systeemiä täällä ihan etelässa. Vetelisi vaan raivurilla raskaalla kädellä ylimääräiset kenttään ja antaisi kasvaa…

    Joskus joutuu jättämään harvennuksilla kuvion osia harventamatta olosuhteiden pakosta. Näyttävät pysyvän pystyssä kun vierestä harvennettua myrskynpoikaset puuta kaataa…

    jees h-valta

    Kummeksun vain että miksi kohistaan kun vasta yksi vähän lumettomampi ja routakevyempi talvi nyt viime vuosilta. Edellistalvena minultakin korjattiin erittäin märältä turvepohjalta männikkö päältä. Kyllä nämä talvet vielä riittää, kuusikkoonkin. Hyvin on silloinen ylispuitten poistoalan kuusikkokin toipunut. Hyvin havutetut ajourat suojaa kyllä riittävästi. Joissain käännöksissä hiukan kuusten juuria murjoontui mutta ei kai se aivan koko metsälle katastrofi ole.

    A.Jalkanen

    Jos miettii miten pitkä on puusukupolven kiertoaika, ilmasto ehtii sinä aikana lämmetä paljonkin. Jatkuvapeitteistä menetelmää lauhat lumettomat ja roudattomat talvet rassaavat vielä pahemmin, kun harvennuksia pitäisi päästä tekemään.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 50)