Keskustelut Metsänhoito Hiilinielut

  • Tämä aihe sisältää 199 vastausta, 30 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 199)
  • Puuki

    Kevyt muokatut pellot eivät kestä sateita. Sen näytti hyvin tämä kevät. Kevyt muokatuilla vesi makasi pinnalla monta viikkoa.

    Oliko vieressä vertailukohtaa ? Eli kynnettyä saman maalajin ja (sala)ojitettua(?)  peltoa samalla kasvipeitteellä.   Savipelloilla pinnan liettyminen voi  estää veden imeytymisen  olipa pelto kynnetty tai ei.  Ilman korkea kosteuspit.  vähentää myös norm. haihtumista.

    Puun kasvu on kiihtynyt n. 30 % ~ viimm. 30 vuoden aikana. Vesakon kasvu varsinkin näyttää olevan hurjaa.  Kun mänty- tai kuusitaimikko on esim. 2-3 m pitkää huitelee kantovesat jo 5-6 m korkeudessa ellei ole varhaisperkausta tehty.  Siinä sitä ehtii kertyä lisää taimikkoon hiilinieluakin jota ei lasketa mukaan hiilinieluvertailuihin  vaikka niiden vaikutus on selvä.

    Tolopainen

    Valhepropakanda kiinnostaa ihmisiä. Jos järjestettäisiin luentotilaisuus alkuräjähdyksestä ja suhteellisuusteoriasta. Tulisiko sinne 100000 ihmistä kuten tulee kuuntelemaan saarnoja vanhoista legendoista, joilla ei ole mitään totuusarvoa. Tai kuuntelemaan jotain kitaran rämpytystä ja riekkumista. Ihmisten käyttäytymistä hallitsee tunne ei järki.

     

    mehänpoika

    ”Metsämaan hiilinieluja voidaan tutkimuksen mukaan vahvistaa kolmella tavalla: nielun trendiä vahvistamalla, hakkuiden nieluvaikutusta pienentämällä tai hakkuita vähentämällä. Trendin vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. metsäkadon hillitseminen, maaperän hiilen vapautumisen hidastaminen erityisesti turvemailla ja lyhyellä aikavälillä lannoittaminen.  …”

    Mitähän Suomen olosuhteissa ovat tutkimuksessa mainitut ”metsäkadot”? Sisältyykö siihen metsämaan ottaminen muuhun käyttöön, esim rakennusmaaksi ja pysyväisluontoiset metsätuhot kuten hirvivahingot? Hirvielämethän pitävät käytännössä noin 200 000 hehtaaria jatkuvasti metsätalouskäytön ulkopuolella (VMI:n mukaan).

    Kurki

    Tällaisen vastauksen sain LUKElta.

    Valtakunnan metsien  inventoinnissa mitataan koealoihin kuuluvat vähintään 1,3 metrin mittaiset puut – ja ne ovat sitten mukana puuston tilavuuden ja kasvun laskennassa.

    Kun sitten istutusala raivataan kasvatustiheyteen, niin raivausjätteestä suuri osa on runkopuukariketta yli 1,3 m puut, josta tulee päästö n. +8 milj.CO2-tn/v.

    Kurki

    Metsäkadoksi kutsutaan metsän hakkaamista, kun tilalle raivataan peltoja tai rakennetaan. Sen päästöt lasketaan hieman eri tavoin kun metsäteollisuuden hakkuista syntyvä metsänielun pieneneminen.

    https://yle.fi/uutiset/3-11827740

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hirvituho ei siirrä metsämaata toiseen maankäyttöluokkaan eli ei ole metsäkatoa.

    Kurjen linkittämässä jutussa puhutaan metsäkadosta nykyisen Lulucf-asetuksen puitteissa. Laskenta muuttunee seuraavalle kaudelle. Metsää hävittävä rakentaminen voitaisiin kompensoida metsittämällä toisaalla, mutta kohteiden löytäminen on haasteellista kun meillä on jo lähes kaikkialla metsää.

     

    Haba Haba

    Meillä on aivan riittävästi metsitettävää peltoa jotka pidetään peltona vain tukien takia.

    Kurki

    Luetaanko suo metsämaaksi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    • maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt
    • http://www.stat.fi/tup/khkinv/index.html
    • metsä ja suo kuuluvat metsämaahan, silloin kun niiden kasvu ylittää metsän määritelmään vaaditun tason
    Kurki

    metsä ja suo kuuluvat metsämaahan, silloin kun niiden kasvu ylittää metsän määritelmään vaaditun tason

    Eli metsänkasvatuskelvottomat ojitetut suot, joita on 600 000 ha ja peltoheitot, kosteikot ja suot eivät ole metsämaata, kun siellä ei ole metsämaalle vaadittua metsänkasvua 1 m3/v.

    Niitä voinee kayttää paikkaamaan metsäkatoa.

    https://www.stat.fi/meta/luokitukset/maankaytto/001-2000-05-01/f11.html

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 199)