Keskustelut Metsänhoito Hiilinielut

  • Tämä aihe sisältää 199 vastausta, 30 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 199)
  • Puuki

    Ojitetut metsämaat on yleensä CH4 nieluja eikä lähteitä.  Sitten kun niitä mennään ennallistamaan keinotekoisesti,niistä tulee CH4 lähteitä .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Peltoheitot kannattaa kyllä metsittää. Jos kuitenkin suo eli kosteikko on katsottu ilmastollisesti tai ravinteiden puolesta metsänkasvatuskelvottomaksi, se on sitä edelleen, eikä sitä pääsääntöisesti kannata yrittää enää metsäksi. Poikkeus tästä pääsäännöstä voisivat olla jotkut ravinne-epätasapainosta kärsivät suot, jotka elpyisivät tuhkalannoituksen avulla, mutta niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa.

    Puuki

    Lannoituskokeissa melkein puuton neva on saatu kasvamaan puuta tuhkalannoituksilla yhtä hyvin kuin tuorekangas.  Jos vesitalous on kunnossa  niin voi ravinneanalyysillä selvittää mahdolliset ravinnepuutokset tai- häiriön syyt.  Kovin karuja soita ei silti ehkä kannata lähteä metsittämään.

    Timppa

    Eli metsänkasvatuskelvottomat ojitetut suot, joita on 600 000 ha ja peltoheitot, kosteikot ja suot eivät ole metsämaata, kun siellä ei ole metsämaalle vaadittua metsänkasvua 1 m3/v.

    Niitä voinee kayttää paikkaamaan metsäkatoa.

    En lähtisi enää luonnontilaisia soita metsittämään.  Meillä nykyiset luonnontilaiset suot saavat kasvaakin sellaisina.

    Kyllä metsän  lisäkasvu pitää ottaa etusijassa nykyistä metsistä.  Kasvavat ne sitten kivennäismaalla tai soilla.

    Peltoheitot ja entiset turvetuotantoalueet tietenkin pitää metsittää.

    Ja tietysti lopettaa turhien liiklenneväylien rakentaminen.  Esimerkiksi tunnin junien radat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sen verran pitää korjata, että metsänkasvatuskelvottomiksi on luokiteltu entisiä ojitettuja soita, ei luonnontilaisia soita. Noita jälkimmäisiä ei enää ojiteta, uudisojitus on käytännössä loppunut, ainoastaan jossain kunnostusojituskohteiden yhteydessä voi uusia ojia syntyä. Metsäsertifioinnissa otetaan myös kielteinen kanta uudisojituksiin.

    Mettämakuri

    Mie ainakin näen  huonosti puuta tuottavan suon, ihan metsurin koulutuksella.

    Meillä päin turhaan ojitettuja rahkanevoja riittää, osa ojitettu 3 kertaan.

    Ojat kaivettiin vielä 2000 luvun puolella suoraan jokeen, luonnon puroon tai järveen. Nykyään jätetään edes näön vuoksi kaivuukatkoja.

    MaalaisSeppo

    Hiilinieluräknäilyssä on kai kaksi elementtiä, eli puuston määrän kasvu ja ns metsäkato. Metsäkadon merkitys on minulle epäselvä.

    Ojitettujen soiden yms kehityskelvottomien kehityskelpoisuus on kai määritetty puuntuotoksen kannattavuuden perusteella. Entäs, jos otettaisiin huomioon myös metsäkato? Kannattaisiko silloin osa kehityskelvottomista soista kunnostaa, niin, että siirtyisivät metsämaaksi vähentäen näin metsäkatoa? Valtiollahan kai näitä ojitettuja soita piisaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kehityskelvottomien soiden kunnostus on kallista puuhaa verrattuna saatavaan hyötyyn nähden. Laittaisin ne rahat mieluummin joutoalueiden metsitykseen.

    Metsäkadosta lasketaan käsittääkseni kasvihuonekaasujen inventaariossa vuosittainen laskennallinen hiilidioksidipäästö, joka on metsäpinta-alan aleneminen (hehtaaria) kerrottuna metsämaan keskimääräisellä hiilisisällöllä eli biomassalla. Lisää aiheesta kasvihuonekaasujen inventaarion raporteissa (Tilastokeskus).

    MaalaisSeppo

    Jos siis metsämaan keskim biomassa on esim 100 tn/ha hiilidoksidiksi laskettuna ja kehityskelvottomia maita siirtyisi metsäksi 5% em kehityskelvottomista soista eli 30000 ha tulisi tästä metsien hiilitaseeseen 3 milj tn. Kannattaisi ainakin pohtia, eikä suoralta kädeltä torjua.

    Puuki

    Entiset turvesuon pohjat metsittyy usein ihan itsestään koivulle ja muuttuu puun kasvultaan metsämaihin luettaviksi  kitumaiksi ja sitten metsämaiksi n. 5-10 vuoden sisään.  Siinä saadaan pääosin rakennusmaaksi muuttunutta  metsämaata korvattua mukavasti ja hiilinielua lisättyä.

    Melko pienellä panostuksella monista joutomaista tulisi ainakin kitumaita joissa vuosikasvu 0,1-1 m2 /ha . Jos hommalle löytyisi joku muu maksajakin kuin mo:t.  Rakennusliikkeet voisi ehkä kompensoida rak.maan lisäämisen tuomaa hävikkiä kasvattamalla muualla  metsämailla puita lisää.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 199)