Taimikkojen hiililähteitä/-nieluja aletaan tutkia (MU).

Hyvin tod. näk. onkin että taimikot ei ole hiililähteitä , ei ainakaan sitä 20 vuotta jota jossain on esitetty.  Avohakkuu ei lisää maaperän CO2-päästöjä välttämättä ollenkaan (erään tutkimuksen mukaan) .  Pintakasvillisuus rehevöityy käytännössä heti korjuun jälkeen ja sitä seuraa vesakon rehevöityminen ja kasvatettavien taimien vuosittain lisääntyvä kasvu.  Mitä rehevämpi kasvupaikka, sitä nopeammin kasvaa vesakkokin joka sitoo hiiltä aluksi paljon enemmän kuin se varsinainen taimikko.  Esim. kuusen istutustaimikossa tehty varhaisperkaus 6 v sitten , ja nyt on kantovesat jo liki saman pituisia kuin kasvatettavat kuuset.   Vesakon perkaus puolestaan lisää taimien vuosikasvua joka sekin lisää hiilensidontaa.

Linkistä.

Edes Ruukin tutkimusta Luke ei ollut halukas rahoittamaan. Erillisen budjettirahoituksen hankkeelle onnistuivat junailemaan yksittäiset kansanedustajat. Lisäksi tutkimusta ovat tukeneet turvemaakuntien toimijat. Maakunnat eivät halua, että niiden elämää säädellään puutteellisin tiedoin.

Maatalouden päästöiksi LUKE on laskenut 15 Mekv-tn/v eikä niitä laskelmia saisi vertaisarvioida uusilla tutkimuksilla, joka on tieteen perustehtävä.

Samassa lehdessä tutkimusjohtajat Asikainen ja Buchert vakuuttavat (MT mielipide), että Luke tekee kaikkensa jotta maatalous kukoistaisi maassamme. Lienee selvää että turvepeltojen päästöjen ollessa merkittävä osa maamme päästöistä, niiden määrä ja ominaispäästöt pitää selvittää ja niihin tutkimuksiin pitää rahoitus löytyä. Vaikka valtioneuvoston strategisen tutkimuksen varoista. Onnistui ojitetuissa suometsissä, joten onnistuu turvepelloillakin.

Se on selvää että keskustelua ei kannata pyrkiä rajoittamaan, se ampuu äkkiä somemyrskyn takaisin. Myös se on selvää että asiantuntija voi olla muukin asiaan perehtynyt henkilö kuin tutkija.

Hoitamaton taimikko on pitkään päästölähde. Mitä pidempään kilpaileva risukko saa kehittyä ,sitä enemmän päästöjä syntyy raivauksen yhteydessä ja raivausjätteen lahotessa. Taimien kehittyminen suuremmin hiiltä sitovaksi voi viivästyä kymmenen vuotta ja täysin hoitamattomana vielä enemmän.

Kun työt tehään metsissä ja taimikoissa oikeaan aikaan , eivät hiilen sitominen ja toiminnan aiheuttavat päästöt ole ongelma.

Hyvin tod. näk. onkin että taimikot ei ole hiililähteitä , ei ainakaan sitä 20 vuotta jota jossain on esitetty.

Samaa mieltä.

Sanoisin kyllä, että heinäinen pusikoitunut taimikko ei liene hiilipäästö, sillä kasvuahan niissä on silloin paljon enemmän kuin pelkässä istustaimikossa olisi ja perkauksen jälkeenkin lehtipuuvesakon ja heinikon juuristo säilyy elävänä hiilivarastona.

Kuivat kankaat on eri juttu.