Keskustelut Metsänhoito Hirveä tilanne!

Tämä aihe sisältää 131 vastausta, 20 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Visakallo 2 vuotta, 8 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 131)
  • Hirveä tilanne!

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/Tiedostot2016/Hirvituhot_VMI-tulosten_perusteella.pdf

    https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    Yllä linkki erittäin ansiokkaaseen Luken hirvituhokatselmukseen, joka perustuu Valtakunnan  Metsien Inventointiin (VMI).

    Yhteenvedosta puuttuu kuitenkin loppuhuipennus!

    ”Hirvituhojen ala kaksinkertainen 1990 lukuun verrattuna, mutta ei enää lisäystä viime vuosina. Tuhot pääosin mäntytaimikoissa.”

    Tästä voisi saada käsityksen, että tilanteen paheneminen olisi pysähtynyt, niin ei kuitenkaan ole, sillä:

    Vuosittainen avohakkuuala on noin 130 000 ha.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/hakkuuaukko-j%C3%A4%C3%A4-heitteille-aiempaa-useammin-1.175031

    103 000 ha alalle tehdään metsänviljely, osa jää heitteille.

    Viljellystä alasta istutetaan noin 80 000 ha.

    Kuvat

    Istutetusta alasta 75% on kuusta, jolloin kuuselle viljellään  60 000 ha.

    http://www.puuntuottaja.com/kuusta-vai-koivua-rehevalle-maalle/

    Muulle kuin kuuselle uudistetaan noin 40 000 ha.

    Linkkin yläreunassa, Juha Matalan esityksen sivu 20: ”keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkotuhoa 2,5 ha alalla vuodessa”

    Hirviä on pyöreästi 100 000 ne aiheuttavat laatua alentavaa taimikkotuhoa  vuodessa 250 000 ha:lla.

    Tulevaisuudessa vuodessa syödään 6 vuoden männyn uudistusala! Vielä on vanhoja pöheikköjä tämän lisäski syötävänä, mutta tulevaisuus on tämä. Ennen vuottaa 2000 perustetut mäntytaimikot kasvavat hirvien ulottumattomiin ja siitä lähtien mäntytaimikkoala vähenee jyrkästi.  Vaikka  hirvimäärä pudotettaisiin 1/6 osaan, niin vielä syödään koko vuoden uudistusala.

    Eikä männyn uudistusalaa saada millään nousemaan, kun ne syödään heti. Omakohtaista kokemusta on. Kuusentaimet on tilattu kuviolle, johon ehdottomasti pitäisi istuttaa mäntyä.

    Jos joku perustaa suurnavetan, tekee eläintenhoitosuunnitelman, mutta unohtaa täysin rehuvarastot, ruokintalinjat ja koko ruokinnan, niin ei pidetä kovinkaan älykkäänä.

    Jos joku tekee hirvikannan hoitosuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita, miten hirvikarja ruokitaan, on kohtuutonta kyseenalaistaa suunnitelma??

    En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään,  suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla.

     

     

     

     

     

  • puunhalaaja

    ”En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään,  suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla.”

    Selitysrepertuaarista ei taida puuttua enää kuin se ajatus, että itseasiassa taimikoita syökin sudet, joten susia pitää metsästää enemmän.

    Puuki

    Samalla  kun mäntytaimikoiden perustaminen on vähentynyt, on luonnollisesti lisääntynyt niiden vioittumisetkin.  Tällä menolla männyn viljely loppunee miltei kokonaan. Jäljelle jää  kesälaidunalueet ja luontaisesti syntyvät taimikot karuimmilla kasvupaikoilla.

    Kun hirviltä loppuu mieluisampi mäntyravinto, niin sitten ne syö talvella kuusentaimiakin.

    Hiipuava  innostus taimikonhoitoihin  saattaa auttaa  taimikkonsa hoitavia selviämään pienemmillä tuhoilla.  Mutta melkoista kansantaloudellista voimavarojen tuhlausta on jättää suuri osa taimikoista hoitamatta.

    Tuon linkitetyn tutkimuksen mukaan hirvien määrä pitäisi tiputtaa n. 1 kpl/ 1000 ha tiheyteen, jotta taimikkotuhot ~ puolittuisi nykyisistä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puulajien suhdeluku uudistusaloilla pitäisi kai olla suunnilleen toisin päin, eli kuusta/koivua 40 prosentille ja mäntyä loput, ottaen huomioon kasvupaikkojen jakauman Suomessa, joka kai painottuu karumpaan eli männyn kasvupaikkoja on pinta-alasta enemmän kuin muiden?

    Visakallo Visakallo

    Planter: ”En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään,  suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla”.

    Näinhän se on, että ne ovat ravintoketjun huipulla, joilla on tehokkaimmat aseet. Minulle on ollut todellinen yllätys joidenkin palstan hirvenmetsästäjien asenteet ja selitykset. Meillä oman kylän hirvimiehet ja -naiset ovat aivan toista maata. Eivät ole koskaan mitään selitelleet. Hirvistä henki pois ja sillä hyvä, on heidän toimintaperiaatteensa, mutta kun lupia ja lisälupia on käytettävissä aivan liian vähän, niin minkäs teet.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Puunhalaaja:

    ”Selitysrepertuaarista ei taida puuttua enää kuin se ajatus, että itseasiassa taimikoita syökin sudet, joten susia pitää metsästää enemmän.”

    Ei minulle asti ole kukaan kertonut että sudet söisivät, mutta jopa Metsäkeskuksen miehet väittivät että metso ja muut kanalinnut, kun puhuin siitä että hirvet syö mäntyä kesälläkin.

    Ei oikein auttanut kun sanoin että ne on lainannu sitten hirven kalosseja. Ei myöskään se että olin itse nähnyt pari kertaa sen syöntitapahtuman. Minä en ilmeisestikkään erota metsoa ja hirveä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo Visakallo

    Se on kuule Taneli niin, että vainoharhaisiahan me vain ollaan.

    Visakallo Visakallo

    Olisikohan joidenkin palstalaistenkin jo syytä havahtua.  Metsäsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies nimittäin toteteaa Jahti 1/2017 lehdessä, josta myös lainaus Metsälehti Makasiinissa 2/2017:

    ”Suomalaisen hirvilupamaksujärjestelmän keskeinen vaikutin on lupamaksujen kohdentaminen hirvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Nyt maksuja kerätään, mutta rahat eivät kohdennu riittävässä määrin metsänomistajille.”

    Onko mannerlaatat alkaneet hirviasioissa liikkua jo Metsästäjäliitossakin?

    Planter Planter

    Metsästäjäliitossa on huomattavasti fiksumpaa porukkaa kuin riistahallinnossa. Ilmeisesti  lukivat ”suuren puhalluksen” sanoman ja pelaavat nyt korttinsa niin, että mustapekka jää riistahallinon kouraan ja oma kilpi tulee kiiltävämmäksi.

    Toisaalta riistahallinnossa on vaikea paikka, teet niin tai näin aina käy huonosti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Melkein voitaisiin lopettaa hirvilupamaksut ja hirvivahinkojen korvaukset, ellei viimeisin uudistus tuo parannusta korvaustasoihin. Nythän valtaosa lupamaksuvaroista menee ”hirvikannan hoitoon”, mitä se sitten tarkoittaneekin. Vastineeksi ilmaisista luvista metsästäjiltä voitaisiin vaatia tuhojen estämistä: metsästäjille toimitettaisiin ajantasainen tieto tuhoista ja metsästysvuokrasopimuksiin lisättäisiin pykälä, että tuhoja ei saa tulla.

    Puuki

    Tuhojen syntymisen ehkäisy tulisi varmaan halvemmaksi, kuin niiden korvaaminen. Ainakin jos korvaukset maksettaisiin todellisen haitan mukaan. Siihen esim.  -70-luvun alun n. 1 kpl/ 1000 ha tiheyteen kun ei päästäne kuitenkaan.

    Talvilaitumet on yleensä tiedossa ja niiden vahinkoherkkien taimikoiden aitaaminen ym. suojaaminen voisi olla kannattavaa.  Samoilla taimikoillahan ne hirvet ainakin oman kokemuksen mukaan vierailee useana vuonna peräkkäin ja metsän arvonlaskeminen paljastuu osin vasta vuosikymmenten kuluttua.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 131)