› Keskustelut › Metsänhoito › Hirveä tilanne!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 131)
1 2 3 4 … 12 13 14

  • Hirveä tilanne!

    Sent on: 2.3.2017, 11:01

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/Tiedostot2016/Hirvituhot_VMI-tulosten_perusteella.pdf

    https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    Yllä linkki erittäin ansiokkaaseen Luken hirvituhokatselmukseen, joka perustuu Valtakunnan  Metsien Inventointiin (VMI).

    Yhteenvedosta puuttuu kuitenkin loppuhuipennus!

    ”Hirvituhojen ala kaksinkertainen 1990 lukuun verrattuna, mutta ei enää lisäystä viime vuosina. Tuhot pääosin mäntytaimikoissa.”

    Tästä voisi saada käsityksen, että tilanteen paheneminen olisi pysähtynyt, niin ei kuitenkaan ole, sillä:

    Vuosittainen avohakkuuala on noin 130 000 ha.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/hakkuuaukko-j%C3%A4%C3%A4-heitteille-aiempaa-useammin-1.175031

    103 000 ha alalle tehdään metsänviljely, osa jää heitteille.

    Viljellystä alasta istutetaan noin 80 000 ha.

    Kuvat

    Istutetusta alasta 75% on kuusta, jolloin kuuselle viljellään  60 000 ha.

    http://www.puuntuottaja.com/kuusta-vai-koivua-rehevalle-maalle/

    Muulle kuin kuuselle uudistetaan noin 40 000 ha.

    Linkkin yläreunassa, Juha Matalan esityksen sivu 20: ”keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkotuhoa 2,5 ha alalla vuodessa”

    Hirviä on pyöreästi 100 000 ne aiheuttavat laatua alentavaa taimikkotuhoa  vuodessa 250 000 ha:lla.

    Tulevaisuudessa vuodessa syödään 6 vuoden männyn uudistusala! Vielä on vanhoja pöheikköjä tämän lisäski syötävänä, mutta tulevaisuus on tämä. Ennen vuottaa 2000 perustetut mäntytaimikot kasvavat hirvien ulottumattomiin ja siitä lähtien mäntytaimikkoala vähenee jyrkästi.  Vaikka  hirvimäärä pudotettaisiin 1/6 osaan, niin vielä syödään koko vuoden uudistusala.

    Eikä männyn uudistusalaa saada millään nousemaan, kun ne syödään heti. Omakohtaista kokemusta on. Kuusentaimet on tilattu kuviolle, johon ehdottomasti pitäisi istuttaa mäntyä.

    Jos joku perustaa suurnavetan, tekee eläintenhoitosuunnitelman, mutta unohtaa täysin rehuvarastot, ruokintalinjat ja koko ruokinnan, niin ei pidetä kovinkaan älykkäänä.

    Jos joku tekee hirvikannan hoitosuunnitelman, jossa ei sanallakaan mainita, miten hirvikarja ruokitaan, on kohtuutonta kyseenalaistaa suunnitelma??

    En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään,  suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla.

     

     

     

     

     

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter Planter 7.3.2017, 09:38

    Jos ei jaksa tulkita aloituksen käyriä ja pylväskuvia, niin tässä yksinkertaistettuna mistä on kysymys. Olettamuksena on,  että hirvikanta pysyisi likimain nykyisellä tasolla

    Metla ( nyk. Luonnonvarakeskus) metsien terveys:

    ”Hirvet aiheuttavat pahimpia tuhoja männyn- ja koivuntaimikoissa usein  keski- ja kevättalvella, mutta ne syövät sekä männyn että etenkin lehtipuuntaimia myös kesällä ja syksyllä. Toistuvat tuhot voivat tehdä taimikosta kehityskelvottoman. Hyvin sulavat lehtipuut ovat hirvelle parasta ravintoa. Määrän ratkaistessa on mänty kuitenkin tärkeintä talviravintoa, kun taas kesällä etusijalla on rauduskoivu.”

    Mäntytaimikolta kestää kasvaa noin 20 vuotta sellaiseen pituuteen,  että vihreitä alaoksia ei ole hirven ruoaksi.

    Ajatellaan nykyhetkestä 20 vuotta eteenpäin.
    Nykyiset taimikot ovat silloin kasvaneet hirvien ulottumattomiin.

    Nyt uudistetaan korkeintaan 40 000 ha vuodessa männylle + koivulle. 20 vuoden päästä ”syöntikelpoisia” taimikoita on 800 000 ha.

    Hirvien tuhoama taimikkoala on pysynyt viimeisimmissä valtion metsien inventoinneissa vakiona 1 000 000 hehtaarissa. Tulevaisuudessa kaikki mänty + koivu uudistustaimikot syödään.

    Ajatellaan aikaa taaksepäin.
    1970-luvulla uudistettiin metsää vuositasolla monina vuosina reilusti yli 200 000 hehtaaria, siitä 80 % männylle + koivulle. Hirville tuli ”syöntikelpoista” taimikkoa vähintää 160 000 ha vuodessa, nelinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

    Nämä taimikot olivat parhaassa ruokailukunnossa kymmenen vuoden kuluttua 1980-luvun alussa. Hirviä oli silloin suunnilleen sama määrä kuin nyt.

    Nämä 1970-luvulla perustetut taimikot ovat kasvaneet kokoon, jossa tehdään toista harvennusta. Metsälehdessä oli jokin aika sitten artikkeli,jossa kerrottiin, että sahoille alkaa tulla hirvituhon aikaansaamaa sekundaa tyvitukkia. Näin käy siitä huolimatta että 1970-luvulla laidunnuspaine oli vain 1/4 nykyisestä.

    Hirvikannan hoitosuunnitelmassa on todettu: ”Hirvikannan kehityksessä merkittävä käännekohta oli 1970- luvulla, jolloin omaksuttu uudenlainen verotusmalli ja runsaat ravintovarat johtivat kannan tuottavuuden nousuun ja hirvimäärän nopeaan kasvuun kokonaan uudelle tasolle.

    Sitä ei ole haluttu (tai älytty) kertoa, että runsaat ravintovarat ovat hiipuneet takaisin aikaan ennen hirvimäärän nopeaa nousua.

    Hirveä tilanne!

    ps. Hoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on myös ”lisätä hirven ja suurpetojen välisen vuorovaikutuksen huomioon ottamista.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2017, 09:52

    Hyvin kiteytetty; hirveää on kun hirviä on. Puun sisäisen laadun ongelmat ovat näkymätön uhka, joka realisoituu lähivuosina. (Lainasin tuosta pari lausetta Planterilta blogiini.)

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista

    Sivulta kun avaa kuvatiedoston

    Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf

    näkee että lähes kaikilla hirvitalousalueilla arvioitu todellinen tiheys on korkeampi kuin tavoitetiheys (mikä sekin on liian korkea)!

    Planter Planter 7.3.2017, 13:54

    Luken lukujen mukaan hirvimäärä on noussut kuudetta vuotta peräkkäin, excel taulukosta katsoen nyt 90 000. Ei kanta kutistunut, eikä lähestynyt 2000-luvun alhaisinta tasoaan, niinkuin Metsälehti kirjoitti. MOT

    Planter Planter 11.3.2017, 15:45

    Jos voitaisiin pitää se nokittelu vaikkapa siellä autokeskustelussa. Jätetään henkilökohtaisuudet ja kirjoitetaan asiasta.

    Itse olen tunnistanut kaksi pahaa ongelmaa. Hirvikannan säätelyjärjestelmän toimimattomuus ja hirvien  talviruokavarojen hupeneminen. Niiden ratkaisemiseen kaipaan asiallisia kommentteja. Linkissä pari sivua uudesta paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäsenlehdestä. Kyllä tämä on oikea ongelma lounaisessa Suomessa.

    http://aijaa.com/2RkNLJ

     

    harrastelija harrastelija 11.3.2017, 19:09

    Toteutuneista hirvivahingoista löytyy varmastikin kartta siitä, että missä niitä hirvivahinkoja on. Hirvien vähentämistä voitaisiin kohdentaa näille alueille. Tuskinpa esim. Kuhmossa vahinkoja on, koska hirvikanta on metsästyksen alarajoissa. Sitten on nämä lähinnä Etelä-Suomessa olevat ongelmat hirvitiheyden laskussa. Onhan päivän selvää, että hirvitiheys tulisi laskea kpl/metsämaa eikä peltoaavikoita oteta mukaan.

    Kainuussa peltoalat ovat pieniä ja osa on metsitetty tai vesakoitunut, joten niillä on hirville luonnon mukaista ruokaa. Hirvilaskennassa ne voi olla mukana. Suurin ongelma kokonaisuudessaan tuntuu olevan se, ettei kaatolupia saa riittävästi. Vastuussa on lupien myöntäjät. Täälläpäin kyllä käytetään kaikki sallitut luvat ja vähän ylikin. Osa metsästysseuroista ilmoittaa hirvikannan suuremmaksi, että lupamäärät nousisivat.

    suorittava porras suorittava porras 11.3.2017, 19:30

    Lupia on saatu viimeisen 30 vuoden aikana riittävästi lukuunottamatta vuosia 96-99.Pari vuotta sitten kuitenkin todettiin , että pieni jarrutus on paikallaan , mikäli metsästystä halutaan jatkaa seuraavina vuosina . Silloin alueen hirvikanta oli tipahtanut alle 2/1000 lukemiin . Nyt ollaan 3/1000 tasolla eikä yhdenkään yhteisluvan osakasseuran tarvitse pitää sapattivuosia .

    Planter Planter 11.3.2017, 19:36

    Kaatotilastot varmaan pitävät paikkansa, niistä on helppo verrata.

    Kuhmossa (KA3) on kaadettu 0,5 / 1000 ha.

    Varsinais-Suomessa (VS3)  yli 3 / 1000 ha ja puolet pinta-alasta peltoa. Metsäpinta-alaa kohti kaadettu  6-7 / 1000 ha ja kanta vaan kasvaa.

    oksapuu 11.3.2017, 19:37

    Niin…

    Jos yhteiskunnan sietämiskynnys ylittyy hirvivahinkojen/onnettomuuksien suhteen pitää SRVA-porukat laittaa töihin…

    Todennäköisesti pelkkä hirvilupien lisääminen riittää…

    Planter Planter 11.3.2017, 20:10

    Havainnollistetaan vielä tilannetta.

    On neliömäinen metsäalue 3,2 km x 3,2 km. (1000 ha)

    Siitä ammutaan 6-7 hirveä,  jäljelle jää enemmän, ainakin 10.  Yritän kasvattaa siinä muutaman hehtaarin taimikkoa, parasta ruokamaata hirville.

    Riistaneuvoston puheenjohtaja sanoi lehtihaastattelussa näin: ”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”

     

    suorittava porras suorittava porras 11.3.2017, 21:23

    Digiloikka onnistui yli odotusten .

    ”Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa käyttäen Oma riista – palvelun kautta syksyn 2016 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Sähköistä palvelua käytti peräti 87% hirviseurueista, vain 680 seuruetta palautti perinteisen paperisen hirvitietolomakkeen. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5202 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5032 seuruetta eli 97% seurueista. Edellisenä vuonna, jolloin saalisilmoitus ja havaintokortti olivat vielä erillisiä noin 85% seurueista ilmoitti hirvihavaintonsa.

    Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaatioon koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.”

     

    Nyt metsästäjiä on kehotettu hakemaan runsammin lupia alueille , joilla vahinkoja esiintyy. Onhan kaikki vahingot saatettu viranomaisten tietoon ?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 131)
1 2 3 4 … 12 13 14