Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 152)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Metät kunnossa!

    Melko mystinen tulokulma….😃

    mystinen_metsätyömies

    Hei mystinen…..puhutaan myrskyn jälkeisestä ajasta ja suoritetuista toimenpiteistä

    Ko palstalla ei hirvituhoja ole ollut ennen eikä jälkeen myrskyn. Ihan ”komiaa” räme mäntyä siinä nytkin kasvaa

    mehänpoika

    Tämän keskustelun otsikon alla hirven ruokailua esittävän kuvan jälkeen on uutinen Ruotsin hirviongelmasta:

    ””Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on arvioitu, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain 6,4 miljoonan kuution puuntuotoksen vähenemisen””, ”kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta.”

    ”Suomessa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta,  mutta tarvetta tutkimukselle Matalan mukaan olisi. Kahdennessatoista valtakunnan metsien inventoinnissa hirvien aiheuttamia puuston laatua alentavia tuhoja oli kaikkiaan 555 000 hehtaarin alalla. Niillä on väistämättä vaikutusta myös puiden kasvuun.” Ja uutinen jatkuu…

    Otsikoita jatkosta:

    ”Mittava vaikutus hiilinieluun”

    ”Puulajien monimuotoisuus kärsii”

    ”Yhteisvaikutukset arvaamattomat”

    Gla Gla

    ”No ruotsissa on huomattu että pitämällä hirvikantaa hyvällä tasolla, metsästä voi saada tuloja joka vuosi, eikä välttämättä tarvitse turmella luontoa hakkuilla.”

    Pyysin perustelemaan, enkä kirjoittelemaan kuvitelmiasi. Toivottavasti et sentään itse usko noihin juttuihisi. Tai varmaan joku kartano noinkin voi ajatella, mutta mitään yleistä ruotsalaista kantaa tuo ei edusta, metsäteollisuusmaassa.

    Se, että jossain joku asia on kuten on, ei tarkoita sitä, että asia olisi ok. Esimerkiksi Italiassa valtion velka. Tai ruotsalaisten mielestä suomalainen hirvieläinkanta. Pelkäävät valkohäntienkin leviävän sinne ja haluavat estää ensimmäisten loikkareiden pääsyn maahan ampumalla jokaisen, minkä kohtaavat. Sama, mikä meillä on villisian virallinen kohtalo. Todellisuudessa siitäkin moni toivoo lisäystä riistalajistoon, joten virallinen ohjeistus ei oikein toimi.

    mehänpoika

    Gla:lle! Kirjoita hakukenttään: Hirvet hotkivat hiilinielua. Sitten entteriä ja lue otsikon mukainen teksti. Tiedät sitten paremmin miten asiat ovat.

    Ihmettelen kovasti, missä viipyy MMM:n alullepanemat tutkimustulokset hirvieläinten vaikutuksista luonnon metsäluonnon monimuotoisuuteen, metsien hiilensidontaan sekä sen hiilidioksidipäästöihin.

    Vähäisiä eivät liene myöskään hirvieläinten tuottamat metaanipäästöt. Onhan hirviä Suomessa ainakin kesäaikaan lähes puolet lypsylehmien määrästä.

    Maidontuotanto sentään on välttämätöntä, toisinkuin ylisuuri hirvikanta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken tutkimukset ovat valmistuneet. Jos tuosta laskee hirvieläinten metsästyksen tuoman virkistysarvon, lihan arvon ja metsästystarvikkeiden myynnin yms. liikevaihdon tuloksi ja loput vaikutukset menoksi, niin miinuksen puolelle menee, raskaasti. Hirvieläimet hotkivat hiilinielun lisäksi metsien monimuotoisuutta, mutta sitä ei tiedetä mikä on niiden kokonaisvaikutus verrattuna metsänhoitoon.

    http://www.luke.fi/uutinen/hirvielainten-vaikutukset-yhteiskunnassa-ekosysteemien-avainlajeja-arvokasta-riistaa-ja-merkittavia-vahinkojen-aiheuttajia/

    mehänpoika

    Luken tutkimuksen anti: ”Hirvieläinten aiheuttamista vahingoista metsä- ja maataloudelle ei kattavaa tiuetoa.”

    Kyllä hirvien hyötyjen tutkimuksiin on aina löytynyt yhteiskunnalta varoja. Vaikka ja useita vuosikymmeniä sitten esim. oikeuskansleri vaati MMM:ta selvittämään hirvistä koituvat hyödyt ja haitat hirvipolitiikan toteuttamisen tueksi, mutta selvitys on edelleen tekemättä.

    Tosin selvitystä ei tarvittaisi, jos hirvikantaa olisi kehitetty ja hoidettu metsänhoidon sekä luonnonhoidon vaatimusten mukaisesti. Nyt on liian myöhäistä. Paskat on jo housussa. Metsät ovat jo kuusettuneet ja pysyvät kuusivaltaisina useita vuosikymmeniä vaikka hirvet metsästettäisiin hyvinkin vähiin. Koivun ja männyn luontainenkin uudistaminen, ilman kuusen istutuksella varmistamista, tulisi tehdä riskivapaaksi.

    Nykytilanteen ymmärtää hyvin, kun MMM:n johtaville paikoille on kelpuutettu jo hyvin pitkään yksinomaan hirviasioissa ”samoin ajattelijoita”. Henkilöt ovat vielä presidentin nimittämiä. Hallitukset vaihtuu, mutta virkamieskoneisto säilyy. Samoin hirvipolitiikka säilyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sitä voi kysyä, vaikuttaisiko hirvieläinpolitiikkaan mitään vaikka kaikille vaikutuksille olisi hintalappu.

    suorittava porras suorittava porras

    Ajatelkaapa , että ei olisi metsästäjiä rajoittamassa VAPAAEHTOISESTI  hirvikannan kasvua. Kuka sitten hoitaisi homman.

    Hirvikanta on lähtenyt aikanaan kasvamaan ihmisen oman toiminnan tuloksena. Ilman nykymuotoista metsätaloutta ei täällä olisi hirviäkään. On vain tyydyttävä tilanteeseen, jossa luonto myös ottaa eikä pelkästään anna . Ihminen saa kuitenkin isomman osan .

    Paljon myös arvostellaan metsästäjiä siitä, että auttavat riistaeläimiä selviytymään talven yli niitä ruokkimalla. Sitä samaa tekevät henkilöt ,jotka pitävät linnuille ruokinta-automaatteja. Siinäkin autetaan luonnoneläviä  . Saman tekee tietämättään myös taimikonhoitoon leväperäisesti suhtautuva kansanosa. Pitävät ”ruokinta-automaattia”(=risukkoa) taimikossaan  juuri silloin ,kun vahinkojen mahdollisuus on suurin. Jos puolet varhaisperkauksista jää tekemättä ,on turha valittaa hirvivahingoista. Puutteet taimikonhoidossa ovat paljon suurempi uhka hiilinielun kehittymiselle, verrattuna sorkkaeläinen tekosiin. Ylimääräisten risujen syöminen voi pikemminkin olla myönteistä uudistusalan taimikon kannalta.

    Puuki

    Ei hirvieläimistä ole mitään haittaa metsälle , jos esim. aletaan aitaamaan mä-/rako-taimikot kunnolla ja/tai istutetaan vain  isoja n. 4 -5 m pitkiä taimia. Kustannukset hoidetaan kaatolupavaroista. Kansantaloudellinen säästö olisi huomattava.

    Kuivahkojen kankaiden kuusettaminen vähentää kiertoajan tuloa n. 30 % vs männyn kasvatus .  Lisäksi tulee juurikääpäkuusikoiden lisäämisen haitat.  Myös näkymättömät , (mä)puiden sisäiset viat ja metsän kasvun hidastumien (–> tukkipuun arvon väheneminen) viljelypuiden vaihtumisesta luont. synt. muihin puulajeihin  tulisi laskea mukaan kok.kuluihin.   Ei niitä tavan metsässä kulkija aina  huomaa , että paljon muitakin haittoja  on kuin näkyvät taimikoissa.

    Jostain ne hirvieläimet ravintonsa hakee ; jos ei ole mä-taimikossa syötävää, ne alkaa syödä jotain muuta.  Talvella kuitenkin enimmäkseen puiden taimia, kun juuri muuta ravintoa ei ole.    Jotain voi vaikuttaa esim. talvisilla e-harvennuksilla männiköissä mutta se vaatisi yl. laajempien alueiden hakkuiden suunnittelua kuin yhden mo:n tilalla.   Vaikka kaikki varhaisperkaukset tehtäisiin, ei vaikutus syönnöksiin olisi kuin paikallinen. Vesakot kasvaa nykyään nopeasti takasin (kantovesa n. 1 m /v) eikä joka vuosi voi tehdä perkaustakaan.  Sekin on tietysti jotain  yhden mo:n kannalta katsottuna, jos hirvet siirtyy naapurin taimikkoon.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 152)