Luontoradio (11 min) tarkkailemassa hirviä:

https://areena.yle.fi/1-68816829

En tiedä hiilinieluista, mutta eilen näytti kieltämättä aika pahalta, kun kävin tarkastamassa, mitä muutaman vuoden ikäisille kylvömännikön taimille talven jäljiltä kuuluu. Taimet olivat kyllä tallessa, mutta lähes koko alue oli kuin se olisi niitetty niittokoneella  n. 25 cm sänkeen! Alueella ei ollut vieraillut mikään pyörillä kulkeva kone, vaan neljällä sorkalla varustetut männynlatvanielut. Olivat ruokailleet lumen päällä näkyneet latvat tasakorkeuteen. Jos jotain myönteistä asiassa etsii, niin ainakin sen, että taimikko on nyt kauttaaltaan paskalla lannoitettu, ja etten onneksi ollut istuttanut ko. aluetta, vaan kylvänyt sen!

Ajatelkaa positiivisesti . Luontainen hirvikanta olisi keskimäärin kuusinkertainen nykyiseen verrattuna ,jos tilanteeseen ei olisi puututtu. Vaihteluväli 7-50 hirveä tuhannella hehtaarilla. Nyt hirviä esiintyy korkeintaan puolet tuosta minimimäärästä. Tämä ei tietysti Visan mieltä lämmitä. Pahemminkin voisi olla. Tuota luontaista minmimäärää oltiin lähellä yli 20 vuotta sitten. Luontainen tila lähenee tästä eteenpäin sitä mukaa ,kun metsästäjät vähenee tai metsästys käy muuten mahdottomaksi.

Kernaasti . Puolet uudistusaloista on jo nyt huonossa kunnossa eikä osa aukoista uudistuisi ollenkaan.t

Ei muuten tunnuta kannettavan huolta siitäkään ,että hyönteistuhot ovat viisinkertaistuneet viidessä vuodessa. Korvauksia oli maksettu jo vuonna 2022 kolme kertaa enemmän verrattuna hirvivahingoista maksettuihin summiin ja pahentuneet tuhot vuodelta 2023 ovat vielä korvaamatta . Hirvien ja hirvimiesten kontolle näitä murheita on sitten turha siirtää. Ne kuusikot ,joissa tuhoja ilmenee on perustettu aikaan ,jolloin hirvi oli harvinainen ja jopa rauhoitettu.

Vanhojen metsien suojelu ja jk tulevat lisäämään tuhoja kypsässä iässä olevissa metsissä. Näiden rinnalla muutama pienialainen hirvien aiheuttama laadunalenema satunnaisissa taimikoissa on kohtalaisen pieni murhe.

Tilanne voi tosin muuttua haastavammaksi, kun parituhatta sutta yrittää pitää metästyksen estymisen seurauksena syntyvää 20 hirven/1000ha kantaa kurissa . Paikoin jopa suurempaakin. Siinä kulluu tricopurkki jos toinenkin ,mikäli mo uskaltaa mennä sitä levittämään .

PS . Metsästyksessäkin voi ilmetä varovaisuusperiaate samoin ,kuten taimikonhoidossa. Isäntä jättää taimikkoon ylimääräistä puuainesta varmuuden vuoksi . Samaan voivat metsästäjätkin syyllistyä. Vaikutukset ovat kuitenkin mittasuhteiltaan ihan eri luokassa. Metsästäjän varovaisuus voi lisätä vahinkojen todennäköisyyttä hiukan ,mutta isäänän jättäessä taimikkoon puolet tai kaksi kolmannesta liikaa istutustaimien kanssa elintilasta kilpailevaa kasvustoa, on koko taimikko pilalla muutamassa vuodessa.

Hyönteistuhoriskin takiahan kuusikoita haluan välttää tai ainakin kasvattaa niistä sekametsiä. Juurikääpä on toinen syy. Luontoarvot kolmas. Ilman näitä sitä laittaisin kaikki mt-omt-kankaat surutta kuuselle ja ihailisin suuria sorkkaeläinkantoja.

Nykyisille varttuneille kuusikoille ei voi muuta tehdä kuin kasvattaa ja toivoa, ettei tuhot iske ennen päätehakkuuta.

”Vanhojen metsien suojelu ja jk tulevat lisäämään tuhoja kypsässä iässä olevissa metsissä. Näiden rinnalla muutama pienialainen hirvien aiheuttama laadunalenema satunnaisissa taimikoissa on kohtalaisen pieni murhe.”

Minulla ei ole vanhoja metsiä suojeltuna, eikä jk-kuvioita, joten en noita murheita osaa verrata toisiinsa.

Varovaisuusperiaate metsästyksessä on omituinen. Vuosikymmenestä toiseen on hirvikanta jälkilaskennassa kasvanut. Taimia pitääkin jättää ja harventaa vasta hirvituhovaaran jälkeen. Näkyykö kuvissani väärää hoitomallia?

Hukkaan meni nämäkin kuvat. Ei vaikuttanut suhtautumistapaan yhtään, saati tulisi tunnustusta sorkkapolitiikan hintalapusta:

– muutama pienialainen hirvien aiheuttama laadunalenema

– Metsästäjän varovaisuus voi lisätä vahinkojen todennäköisyyttä hiukan