Keskustelut Metsänomistus Hirvet syövät nyt kuusiakin

Esillä 8 vastausta, 111 - 118 (kaikkiaan 118)
  • Hirvet syövät nyt kuusiakin

    Itä-Suomessa hirvituhoja on havaittu kuusikoissa tänä syksynä jo noin 1 500 hehtaarin alueella. Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta laskee, että kuusituhoja on noin kymmenesosa kaikista vahingoista. Tyypillisin tuho on ylimmän latvakasvaimen syönti.

    ”Metsänomistajat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusta liian karuille kasvupaikoille. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa hirvet syövät karujen kasvupaikkojen kuusikot tai ainakin vaurioittavat niitä”, Remes sanoo.

    METSÄLEHTI

    Toivottavasti on viimeinen kerta Remekseltä kun laskettelee suustaan noin pahoja sammakoita.
    Metsänomistajienko vika se nyt onkin, jos hirvien takia on pitänyt karummillekin maille kuusia istuttaa?!!

  • Gla Gla

    Eri puulajien määrien kehityksessä tilanne ei ainakaan vielä näy. Toisaalta männyn määrään vaikuttaa osaltaan takavuosikymmenten buumi. Täytyy silti huomioida, että suuri osa metsistä on aktiivisen metsätalouden ulkopuolella ja hoitorästejä kertyy. Monesti näissä kohteissa kasvaa runsaasti lehtipuuta ja ehkä siksi noiden määrä on meillä kasvussa. Rästikohteista ei kuitenkaan saada tavaraa kilpailukykyiseen hintaan tehtaalle, joten vaikka luontoväki toisaalta näille tilastoimattomille suojelualueille hurraakin, vihreiden tavoite puutavaran jalostusasteen noususta jää noiden osalta saavuttamatta.

    Tällä hetkellä puutavarasta on ylituotantoa. Kysyntä saattaa muuttua nopeastikin, mutta metsien kasvu ei. Siksi aktiivisessa käytössä olevissa talousmetsissä pitäisi saada kasvattaa puuta mahdollisimman tehokkaasti luontoarvoista (sekametsät, lehtipuukierto yms. keinot) tinkimättä. Näin saadaan suojelun tarpeisiin osoitettua mahdollisimman paljon pinta-alaa.

    Tarkkana siis pitää olla noiden juttujen kanssa, miten ne esittää.

    Niko

    Näinhän se on miten Gla kuvasi. Ennustaminen on tosin vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden..(Mauno koiviston lanseeraus kai)

    Ne koivujunat venäjältä on vaan (ainakin mielikuvissani) ovat arkikauraa ja sellupuuta riittää toistaiseksi.

    Nuo hoitamattomat alat, puuntuotannon ulkopuolella olevat, voitaneen laskuista unohtaa. Luulen, etä ne (tai sama osuus) on hoitamattoman ja puuntuotannon ulkopuolella jatkossakin.

    Aikanaanhan nekin isoa puuta tuottaa ja kuitua samalla. Mutta laajemmin asiaan vaikuttavat syyt ovat jo kauan aikaa olleet muualla: kaupungistuminen, tulot tulee muusta kuin metsätaloudesta jne.

    Haluttiimpa tai ei.

    Edit: intressit–>laajemmin asiaan vaikuttavat syyt

    Metsuri motokuski

    Ei ole hirvellä helppoa. Oheisena Jukka Bisin mielipidekirjoitus.

    Googlettamalla löytyy haulla: jukka bisi hirveitä lukuja.

    Metsuri motokuski

    Kuva taisi olla ilta-sanomien sivuilla. Niin se luonto joutuu väistämään liikenteen tieltä. Ei ole hirvellä helppoa niin kuin jo aiemmin totesin.

    Niko

    ”sivua ei löytynyt”
    Edit: löytyi sittenkin

    Ihan ok-kirjoitus. Se vaan ei lämmitä sitä puuntuottajaa mikä vuosi toisen jälkeen tuskailee raiskattujen taimikoiden kanssa!

    Joskin täytyy jossain vaiheessa laittaa kuvia taimkosta mihin hirvivahinkokorvaukset on kuitattu ja aika hyvältä yllättäen näyttävät tässä vaiheessa. On laatuvikaa ym. mutta kuutioita tulee kuitenkin.

    vaihtarina vanha kuva:
    Esit: Googleen kuvahaku: hirvi meluaita (kun/jos) linkki ei toimi

    https://www.google.fi/search?q=hirvi+meluaita&client=firefox-b-ab&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwi25frj0-7PAhWDVywKHY_YCZ0QsAQILA&biw=1525&bih=708&dpr=0.9#imgrc=5eTPMXZN5ue7fM%3A

    Petri Petri

    Osa metsistä on aktiivisen metsätalouden ulkopuolella. Usein on mainittu syyksi tilojen pieni koko ja omistajakunnan ikääntyminen.

    Välttämättä syynä ei kuitenkaan ole tämä. Alue on saattanut jäädä aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle sen takia, että alue on mäntymaastoa, mutta sille ei kannata uudistaa kun taimet ovat heti hirvien suussa.

    Toisaalta on alueita, joissa kuusen jatkoviljely on epäviisasta kun juurikääpä on saastuttanut alueen. Vaihtoehtona luontevasti olisi rauduskoivu, mutta taas sama ongelma: hirvet popsivat taimet muutaman ensi vuoden kuluessa.

    Paljonko Suomessa mahtaakaan olla metsäalueita, mitkä ovat jääneet aktiivisen metsänhoidon ulkopuolelle näiden sorkkakantturoiden takia? Poliittisten päättäjien olisi syytä pohtia myös tätä näkökulmaa.

    Maa tarvitsee tulevinakin vuosina vientituloja puusta. Nyt yksipuolinen puuntuotanto (kuusi) saattaa tulevina vuosina olla ongelma ja riski jo ilmastollisistakin syistä.

    Mielestäni toimenpiteitä tulisi saada aikaan jo lähivuosien aikana!

    Niko

    Nyt lähtee Pete ehkä pikkasen laukalle.

    Niissä hoitamattomissa-unohdetuissa ei taida olla syy uudistamattomuustyyliin niinkään se että hirvet söis vaan ennemminkin se että ne on vaan kertakaikkiaan unohdettu. Hirvionglma ei ole niiden metsänomistajien päällimmäinen ongelma.

    Vaan meidän, jotka yrittää sitä puuta saada kasvamaan mahd. nopeasi ja kovia kuutioita/v.

    Ne unohdettujen pusikoiden omistajat ei pohdi hirviongelmia eikä oiken muutakaan siihen metsään liittyvää koska ne on unohteneet sen metsikön.

    Toki kansantaloudellisesti tilanne on toinen (250 miljardia, lähde Jalkasen kerho)

    Me, jotka käymme kattelemassa ja hoitamassa (yrittämässä) niitä kuvioita, niin meille se on ongelma. Ei niille, jotka muistaa kerran 10 vuodessa omistavansa metsää.

    (Vituttaako Anton peesarit, kun jotkut pystyy keskustelemaan aiheestailman ilman kiihkon valtaa?, palstan eliitti) ☺

    Niko

    tupla. saitko printattua?.

Esillä 8 vastausta, 111 - 118 (kaikkiaan 118)