Keskustelut Metsänhoito Hirvi hävitettävä sukupuuttoon puuntuotantoalueelta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 63)
  • Hirvi hävitettävä sukupuuttoon puuntuotantoalueelta

    Tuire nygrenin väitöskirjasta (Hirvikannan säätely – biologiaa ja luonnonvarapolitiikkaa) löytyy seuraava entistä ajankohtaisempi teksti (kertoo ajasta noin sadan vuoden takaa):

    ”…Suomen Metsästysyhdistys esitti maan kaikille kuvernööreille ryhtymistä toimenpiteisiin hirven suojelemiseksi häikäilemättömältä salametsästykseltä. Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun kanta oli huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin vuonna 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen toimijana oli vastaperustettu Suomen Yleinen Metsästäjäliitto, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvi oli tuolloin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutiseksi lehdille. Tiettävästi ainoa merkittävämpi hirvikanta eli Parkanon-Karvian valtionmetsissä. Valtion luonnonsuojeluvalvojalle oli ilmoitettu: Parkanon metsänhoitoalueen metsänhoitajan onnistui tarmokkaiden metsänvartijain avustuksella säilyttää kuusi eläintä käsittävä hirvilauma vv. 1917-1918 ja on tämä vähitellen vaurastunut ja levinnyt muihin lähellä oleviin metsänhoitoalueisiin niin, että kanta niissä arvioidaan kaikkiaan 40-50 eläimeksi. Tämän populaation säilyttämiseksi luonnonsuojeluvalvoja teki keväällä 1924 esityksen 10000 markan määrärahan myöntämisestä Metsästäjäliitolle. Valtioneuvosto suostui esitykseen supistaen määrärahan kuitenkin 5000 markkaan. Seuraavana vuonna samaan tarkoitukseen myönnettiin vielä 3000 markkaa…”

    Puuntuotantoalue on 20 miljoonaa hehtaaria; sen ulkopuolelle jää vielä 13 miljoonaa hehtaaria, jonka pitää riittää hirville. Se on jokseenkin tarkalleen se ala ja alue jossa hirviä esiintyisi, jos sudet saisivat niitä paimentaa rauhassa.

  • A.Jalkanen

     

    Aloituksessa mainittu opus löytyy netistä haulla tuire nygren hirvi väitöskirja: Suomen hirvikannan säätely – biologiaa ja luonnonvarapolitiikkaa.
    http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-314-8/urn_isbn_978-952-219-314-8.pdf

    helge6

    Anteeksi ettei aivan aiheessa. Jeesille, ettei tarvii lisää tiluksia hankkia eläinten takia. Kyllä niille se mahtuu kuin sullekin. Erona se etten ole siellä yötäpäivää niitä kööräämässä. Saavat olla sekä syödäkin en ole ihan hirveän tarkka. Joka palstalle on mulle jäänyt kuitenkin enemmän. Koskaan puukaupan yhteydessä ei ole tullut vioituksista palautetta. Jos lumitalvea pukkaa, niin ruokin vielä aika reilusti. Puhtosella omatunnolla herkuttelen metsän antimilla. Lähes kaikilla maanomistajillaon mahdollisuus samaan.

    Terv. Helqe 6

    Metsuri motokuski

    Tuossa lähellä olevan kaupungin taajamametsät vilisevät punkkeja mutta ei sillä valkohäntäpeuroja ole. Rusakoita  sitäkin enemmän. AJ:n filosofian mukaan rusakkokin varmaan pitää luokitella nyt haittaeläimeksi.

    suorittava porras

    Viimeisin tutkimus osoittaa , että punkkien lisääntyminen johtuukin ilmaston lämpenemisestä .

    H-vallan kriitikko

    Niin, onhan rusakkokin vieraslaji !

    jees h-valta

    Mökin pihapiirin hoidossa huomioitua että punkit hävisivät kun kaikki pidemmät heinikot siivottiin ja maisemaa avattiin pihasta eli kaikki marjapuskat pois ja koristepuskatkin vähiin. Siinä auttoi yksi ongelmatalvikin ettei tullut edes riitaa. Lisäksi aitaa ympäri aika kattavasti. Naapurin pihaan oli peuralla turvautuminen viimekäynnilläkin havaittuna. Rusakot ovat ongelmallisempia mutta aidan alusetkin vielä verkotetaan. Peurakin tosin pääsee yli mutta eihän se silloin hypi jos se saa toiselta puolen ilman hyppimistä helpommin. Ja hiukan pistää puolitoistametrinen harvalauta-aita terävillä nirkoilla ponkaisutarvettakin.

     

    A.Jalkanen

    Jees h-valta on aika hyvin pihansa hoitanut! Pienjyrsijöiden ja lintujen mukana sinne voi vielä jokunen punkki eksyä.

    Piti oikein Wikipediasta tarkistaa tämä rusakko. ”Suomeen rusakko on levinnyt kaakosta 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Leviämistä edistivät muutamat Lounais-Suomessa 1900-luvun alussa toteutetut istutukset.” Jos eliö leviää maahan omin voimin, se on tulokaslaji ja jos se istutetaan, se on vieraslaji. Rusakko luettaneen siis tulokaslajiksi, koska se on levinnyt myös omin käpälin.

    Punkeille kelpaa mikä tahansa lämminverinen eläin veren lähteeksi, joten aivan oikein: rusakko on Etelä-Suomessa varmasti merkittävä punkkien lisääjä ja se voi toimia myös Borrelia-bakteerin reservuaarina. Ilmastonmuutos auttaa toki myös punkkeja, mutta lämmin ilmasto ei synnytä punkkeja! Jos isäntäeläimet puuttuvat, puuttuvat myös punkit. Punkkipopulaatio on täysin riippuvainen nisäkkäistä eikä pysty lisääntymään omatoimisesti, kun munia ei synny.

    helge6

    Mitä kaikkee maanalaista kulkijaa voikaan tulla aidan alta, puhumattakaan aigan yli. Parista metristä peura tulee helposti. Muuten kyllä ihan hieno ajatus, mettät aidan sisään, tontit putipuhtaaksi ja aita ympäri, itse sen sisälle.

    Lääkitystä ehkä pitäs vähä säätää.

    jees h-valta

    Nämä tuholaisten vaalijat saa kaikkea aikaan! Terveys on kuitenkin kaiken a ja o ja myös puuston terveys kulkee siinä siivellä mukana suojattavien listoilla.

    JacktheRibber

    ”We found that reducing deer density by 87% resulted in a significant reduction in tick abundance, nearly a 50% reduction tick infection rate, and 80% reduction in resident-reported human cases of Lyme diseace (Eisen ym. 2012).”

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 63)