HIRVIELÄIKANNAN MÄÄRÄN PIENENTÄMINEN ON SUURI ILMASTOTEKO

Tämä aihe sisältää 116 vastausta, 19 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 9 kuukautta sitten MaraKet toimesta.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 116)

1 2 3 … 10 11 12

HIRVIELÄIKANNAN MÄÄRÄN PIENENTÄMINEN ON SUURI ILMASTOTEKO

Sent on: 14.7.2021, 08:54
Merkitty: ilmastonmuutos

EU:n komitean kaavailema metsästrategia tunnustaa metsien suuren merkityksen ilmastomuutoksen hillinnässä. Runsaan hirvieläinkannan aiheuttamasta kuusettumisesta johtuvaa monimuotoisuuden vähenemistä ja lajikatoa ei ohjelmassa tunnusteta. Niinpä niitä pidetäänkin strategiassa lähinnä käytettyjen metsänhoitomenetelmien aiheuttamina. Esim. avohakkuita ja aukon kokoa halutaan nyt voimakkaasti rajoittaa.

On kuulunut sellaisiakin huhuja, että metsien sosiaaliseen kestävyyteen luokiteltu hirvieläinten metsästys siirrettäisiin kokonaan EU:n hallintaan. Se varmasti sopisi hyvin myös Suomen ja Ruotsin metsästysjärjestöille, joilla on nyt erityisiä paineita eläintensä säätelyssä. Ei haluta enää lisää julkista arvostelua.

Tekijä
mehänpoika

Theme Metsänhoito

Planter 22.7.2021, 09:11

Jospa vääntäisi keskustelun kohti otsikkoa. Lämpenevässä, myrskyisemmässä useammin ääri-ilmöimäisessä ilmastossa pitäisi pyrkiä välttämään laajoja yhtenäisiä kuusikoita ja kuusen kasvatusta sille soveltumattomassa maaperässä. Mitä puulajeja uudistusalalla lopuksi kasvaa, ei kuitenkaan ole metsänomistajan päätettävissä, vaan lopullisen valinnan tekee maa-ja metsätalousministeriö riistapolitiikalla.

Mistä johtuu kuvassa tehty puuvalinta, miksi männyistä toinen on valittu?

Planter 22.7.2021, 09:31

Puulajivalintaa toiselta kantilta

Planter 22.7.2021, 09:35

Pienaukko on taimettunut yllättävän hyvin sekametsäksi! Mutta miten tapahtuu puulajivalinta?

Lisäys ”suorittavan portaan” kommentin jälkeen. MT:n otsikko:

”Hirvi nähdään usein vain metsän vahinkoeläimenä – voisiko se olla perkaamattomissa taimikoissa mahdollisuus eikä uhka?
Kirjoittaja on erätalousneuvos maa- ja metsätalousministeriössä.”

Tämä pienaukko on tarkoituksella varhaisperkaamaton. Kahdessa muussa kuvassa perkaus on tehty. Miten on, onko tässä hirvieläimet mahdollisuus vai uhka, kun pyritään muunkin puulajin, kuin kuusen kasvatukseen ?

Puuki 22.7.2021, 09:44

Mistäpä sen tietäisi mikä vaikuttaa syönti valintaan milloinkin. Jotain viitteitä on, esim. varjostuksesta kärsivät mä-taimet on halutuimpia (tanniinien määrissä on eroja) , samoin hyvin lannoitetut taimet. Missä suunnassa on etelä 1. kuvassa? Kuusella on jalostettu jonkin verran juurikääpää entistä paremmin kestävämpiä taimia . Männyllä ei ole hirvien syöntihalukkuuden suhteen tietääkseni samanpaista jalostusta ollut.

Oikein isojen taimien istutus voisi olla yksi ratkaisu, jos se ei olisi niin hankalaa ja kallista. Kiinassa esim. istuttavat ~ 3-4 pitkiä taimia aukoille. Siellä kun edullista työvoimaa riittää. Mä-kylvö yksi tapa, mutta sekään ei aina toimi esim. rehevän kasvupaikan takia ja kylvöksetkin voi tulla syödyksi, jos hirviä on paljon. Jos saisi kasvuun ilman syönnöksien tuomia laatuvikoja n. 500-600 kpl/ha tukkimännyksi asti mäntymailla ja loput muita luont. syntyneitä puita, niin suht. hyvin menisi. Nyt on syntynyt paljon havupuiden sirkkataimia muokatuille alueille joten voi olla hyvät mahdollisuudet saada kunnollinen taimikko aikaan.

suorittava porras 22.7.2021, 10:31

Edelleenkin se suurin ongelma on se ,että taimikoita ei hoideta ajallaan ja riittävällä voimakkuudella. Siihen lääkkeeksi on tarjottu hirviä. Minä jo aiemmin ,joku viisasmpi viimeksi tänään maastullin mielipidekirjoituksessa. Totaalituhot männyntaimikoissa ovat nykytiheyksillä harvinaisia . Varsinais-Suomen saatua asiansa kuntoon asiasta ei tarvitse edes keskustella.

kim1 22.7.2021, 17:34

Pitäisikö puutarhuri palkata metsään napsimaan saksilla lehtipuun alkuja vain kuinka..? ,jos nimittäin viimeistäänkin seuraavana vuonna istutuksesta männyn ja kuusentaimet kelpaavat sorkkaeläimille…suurin osa palstalaisilta arvaa mikä taho niitä taimikoita tuhoaa.,kun tulevien hirvilupien määrä on 29 kpl,ja peuralupien määrä 0n 1070 kpl meidän rhy:n alueella…

oksapuu 22.7.2021, 17:43

Täällä etelässä keväällä istutettu männyntaimikko ei seuraavaa kevättä nää kun syödään pois…

Saa siinä taimikonhoidolla pitää kiirettä…

Planter 22.7.2021, 17:59

Edellä mainitussa MT:n mielipidekirjoituksessa pohditaan, että se kuitenkin saattaisi olla mahdollisuus eikä uhka, että hirvieläimet ehtivät ”hoitaa” taimikon.

Kirjoituksessa oli myös ratkaisu hirvitihentymien hoitoon. ”Tiheimmillä hirvitalousalueillamme neliökilometrin ruutuun mahtuu alle puolikas hirvi.”

Elikätten ilmoitetaan hirvimäärä 1000 hehtaarin sijaan 100 hehtaarilla, niin saadaan hirvitiheys leikattua jopa kymmenesosaan.

A.Jalkanen 22.7.2021, 18:02

Jep jep. Ei uskalleta laskea hirvitiheyttä per taimikoiden määrä per hirvitalousalue. Jos vertailtaisiin niitä vaihteeksi?

Metsuri motokuski 22.7.2021, 18:10

Olisko tuo tulos sen parempi. Keski-suomessa on paljon taimikoita eikä se muuta mitenkään tilannetta. Vahinkoja on joillakin alueella mutta on isoja alueita joissa ei ole. Onhan tästä jo paljon kirjoitettu. Nyt meillä on se 3.2 /1000 ha hirviä ja ensi syksynä pitäis vähintään saada se suunniteltuun haarukkaan 2.5 – 3 / 1000 ha.