Keskustelut Harrastukset Hirvieläintilanteen päivitystä

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 196)
  • Hirvieläintilanteen päivitystä

    On kulunut kaksi kolmivuotiskautta, jolloin alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet hirvitiheystavoitteet 59:lle hirvitalousalueella. Hirvikannan hoitosuunnitelma on ollut voimassa saman ajan, kuusi vuotta ja sähköinen hirvitiedon keruujärjestelmä viisi vuotta. Aika tuntuu riittävältä uuden systeemin sisäänajoon, joten lienee sopiva kohta tarkastella saavutettuja tuloksia.

    Valtakunnallinen talvikantatavoite on ollut 76 000 ja määrän pitäminen 68 000 – 85 000 hirven välillä, hirvitiheyden vaihdellessa eri hirvitalousalueiden välillä.

    Luken riistahavainnot.fi sivuston hirvitietotaulukosta laskien alla olevasta kuvasta puuttuvan vuoden 2015 hirvimäärä on 105 000. Tämän vuoden (2020) arvio tulee maaliskuussa.

    Ensimmäisen kolmivuotiskauden (2015-2017) ajan hirvimäärä on pysytellyt. 102 000 – 105 000 haarukassa.

    Toisen kolmivuotiskauden (2018-2020) osalta ei ole vielä tarkkoja määriä saatavissa, mitään merkittävää muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Oletetaan, että Luken takaisinlaskenta tarkentaa määriä ylöspäin noin 15 000, kuten edellisellä jaksolla. Reaaliaikaiset arviot ovat olleet 86 500 vuonna 2018 ja 87 200 vuonna 2019. Suurella todennäköisyydellä hirvikanta on ollut toisella kolmivuotiskaudellakin noin 100 000.

    Keväällä alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet kolmannelle kolmivuotiskaudelle ja aloitetaan syksyn pyyntilupien hakuprosessi. Sitä odotellessa kannattaisi perehtyä taustamateriaaliin ja mitä on odotettavissa. Käytettävissä olevat luvut viittaavat siihen, että maaliskuussa saamme lukea, että tavoitehaarukkaan on päästy, eli hirvimäärä on pudonnut alle 85 000:n. Todellisuus on kuitenkin erittäin suurella todennäköisyydellä toinen.

  • Tolopainen

    Jesse kuvittelee pääsevänsä vielä vaivaistalosta hankintahakkuulle. Kovin on vähäistä jo nykyisinkin hänen hankintahakkuunsa ja valmetilla puiden ajo.

    Gla Gla

    Jees: ”Käyttäkää päätänne ja jättäkää ne opukset vähemmälle. ”

    Arvostan biologian perusasioita, joita on alan ammattilaiset vuosikymmenien aikana tutkineet ja saaneet selville. Niitä ei edes mti, saati tavallinen harrastaja pysty omalla maalaisjärjellä kumoamaan. Lisäksi kun on on tullut kunnostettua huonolle hoidolle jääneitä kuvioita ja tietää, millainen työ näiden parsimisessa on, tavoitteena on ohjata metsän kasvatusta hoidon suhteen yksinkertaisempaan suuntaan. Silloin voi tarvittaessa antaa työt jatkossa myös ulkopuolisen tehtäväksi. Rästikohteiden kunnostushan tulee ostopalveluna tolkuttoman kalliiksi tai vaihtoehtoisesti lopputulos on huono. Sama pätee tuollaiseen pienpiirteiseen puuhasteluun, johon sinä olet tuon kuvion käsittelyä ohjaamassa.

    Metsässä löytyy aina niin paljon tekemistä, että yksinkertaisuuteen pyrkimällä koitan mahdollistaa oman ajankäytön optimoinnin kohteisiin, jossa saan niistä parhaan hyödyn. En esimerkiksi pyri kasvattamaan kohteita, jossa muutenkin hirvieläintuhoille alttiiden kohteiden riski kasvaa entisestään hoitoketjun seurauksena, tukkipuun tuotanto viivästyy ja määrä vähenee. Innostavaa on nähdä kohteet, jossa mahdollisimman vähällä vaivalla saadaan hyvä lopputulos. Silloin voi kokea onnistuneensa.

    Innostavaa ei ole kasvattaa mutkaista koivikkoa 10 vuotta siksi, että kuvittelee sen kuivattavan suota, kun kirjallisuudesta muutaman minuutin lukemisella saa selville puuston maaperää kuivattavan vaikutuksen suuruuden.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kuulu hirviketjun otsikkoon, mutta en ymmärrä miksi koivikkoon pitää istuttaa havupuita, kun harvennettuun koivikkoon tulee yleensä alle ilmaiset kuuset.

    Puuki

    Yleensä  peltoheittojen koivikoihin ei tule tarpeeksi kuusta luontaisesti alle. Ei ainakaan muutamaan ensimm. 10-vuoteen.    Hallanaroilla kohteilla koivut toimii suojuspuuna . Mäntyjähän ei kannata yrittääkään kasvattaa alikasvoksena norm. metsän kasvatustiheyksillä.    Sitäkin voi tietysti kokeilla ja sitten vaikka katsoa kirjasta neuvoa  miten ei olisi kannattanut tehdä .

    Rane

    Luonnonsuojelutoimittaja Pekka Juntti ehdottaa yhdeksi keinoksi suden kannan vahvistamiseksi sitä että siitä tehdään metsästettävä laji.Voi alkuun tuntua pöhköltä idealta mutta kun tarkemmin ajattelee niin ei ehkä sittenkään.Esim hirven ylisuuren(metsätalouden kannalta) kannan takuu on se että sitä metsästetään ja metsästäjät pitävät huolen että hirviä löytyy tarpeeksi jotta metsästys sujuu nopeasti ja helposti.Ehkä sama periaate toimisi susillakin.

    Pekka Juntin kolumni: Muutamia pöyristyttäviä ideoita suden ja suomalaisen rinnakkaiselon sujuvoittamiseksi | Yle Uutiset | yle.fi

    jees h-valta

    Glan pitkähköön vuodatukseen senvarran vielä että onkohan metsä jäänyt avautumatta joillekkin? Miksi me ylipäätään haluamme koittaa leikkiä tehometsätaloutta jos on alle 200 ha:ia metsiä. Onko todella niin että aivopesu on jo tuossa mallissa ettei oma kokeilunhalu eikä asioiden ikiaikainen tekotapa herätä mitään halua muuttaa toimintamalleja. Juuri pienimuotoiset kokeilut muutamilla aloilla varmasti piristävät metsän toimijaa jos sen oikein oivaltaa. En ole koskaan päivääkään katunut että olen lähes kaiken tehnyt oman pään mukaan ja aika vähänlännästi ottanut virallisiin ohjeistuksiin kantaa. Silti olen mielestäni hyvin myös taloudellisesti saanut aikaan aika lyhyellä metsäurallani. Maalaisjärjen käyttö on mielestäni aina perusteltua ja siinä jää mielestäni monesti insinöörijärki toiseksi. Tuon on niin monta kymmentä vuotta aina työelämää myöten nähnyt. Eikä vähiten nykytyömaallani. Kummasti se talous vain sielläkin ponkaisi pohjanmaalta nousujohdanteeseen. Vaikka puheet insseillä on olleet kuin lehmänostajilla. Hiukan kun sai tolkkua toimeen niin hyvää alkoi syntyä. En kuitenkaan väitä sitä itse pelkästään tehneeni vaan samankaltaisten työläisten hyvä moraali ja työn henki järjellä kaikilla päässä. Ei lyöty lekkeriksi vaikka siihenkin varmasti moni olisi pahimmillaan ollut valmis. Nyt voi monikin jo huokaista että pahin on ohi siinä omistajanvaihdoksessa nyt.

    Gla Gla

    En minäkään halua tehdä kuten isännät on aina ennenkin tehnyt tai kuten ekonomi tai insinööri laskee. Mutta biologian perusasioita kunnioitan.

    Rane

    ”Miksi me ylipäätään haluamme koittaa leikkiä tehometsätaloutta jos on alle 200 ha:ia metsiä.”

    Hiukan pettymys,mutta ehkä Jessen tapauksessa laatu korvaa määrän?

    Gla Gla

    Jessen näkemyksestä voi johtaa myös ajatuksen, että kun tilakoko on ainakin täällä pääosin 10 ha suuruusluokkaa ja yhdellä omistajalla on keskimäärin 30 ha metsää, voidaan aivan hyvin nostaa esim. hirvieläinten lihan tuotanto puun tuotannon rinnalle. Sitäkään tosin ei mielestäsi pitäisi tehdä tehokkaasti päötellen metsästystä (koirat, gps) koskevista kommenteistasi.

    Ihan oikeasti minulla on vaikeuksia seurata ajatuksiasi.

    Visakallo Visakallo

    Kun Jesse alkaa uudistaa haavikoitaan, ne siirtyvät riistalihan tuotantoalueiksi. Mitkään sähköaidat eivät pidätä laajoille haapavesaikoille pyrkiviä sorkkaeläinlaumoja. Siihen tarvittaisiin täysiveriset hirviaidat, mutta onko Jesse silloin valmis investoimaan niihin?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 196)