› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvien karkoitus?

Viewing 10 replies - 171 through 180 (of 216 total)
1 2 3 … 17 18 19 20 21 22

  • Hirvien karkoitus?

    Sent on: 28.11.2012 at 12:28

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

    Creator
    mauser
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 14.7.2015 at 19:31

    Sitäpaitsi suorittavankin pitäisi tietää että luonnossa ilmaston käytös sekoittaa eläinkunnan edustajat kaikkein tehokkaimmin. Tänä aamuna täälläpäin oli kuin syyskuun loppupuolen aamu. Kylmä, kostea ja sumuinen. En väitä että tuo kyseinen havainto olisi mikään tieteellinen tutkimus mutta käytös viittasi sarvipäällä hiukan siihen suuntaan.

    Gla 15.7.2015 at 04:42

    Suorittava porras: ”Gla ei ilmeisesti oikein ymmärtänyt viittausta , jossa mainitsin ongelmia syntyneen siellä , jossa metsästysmahdollisuuksia ei ole tarjottu maattomille .”

    Tavoitekanta on sama riippumatta siitä, pääseekö porukkaan maata omistamattomat vai ei. Ongelmien juuret ovat sen pöydän ympärillä, jossa tavoitekanta on päätetty.

    Suorittava porras: ”Kun tuolla alueella hirvet alkavat olla ongelma , on muillekin tarjottava mahdollisuus osallistua talkoisiin . Myös niiden jotka kokevat ongelman omakseen , on syytä lähteä asiaa hoitamaan konkreettisesti osallistumalla metsästykseen valittamisen sijaan.”

    En millään usko, että sinulla on tieto täkäläisistä olosuhteista ja että tiedät suuren hirvikannan johtuvan seuran sisäisistä ongelmista. Silti väität ongelmien johtuvan tuosta.

    Hirvikannan tavoitekoko ei alenisi yhtään, vaikka seuraan tulisi minkälainen tunku uusia, metsätalouden toimintaedellytyksistä sekä liikenneturvallisuudesta ja ympäristön tilasta kiinnostuneita jäseniä. Päinvastoin, todennäköisesti vanha kaarti kaivautuisi vain entistä syvemälle poteroissaan, jottei tulokkaat alkaisi määritellä uusia linjauksia toiminnalle.

    jees h-valta 15.7.2015 at 07:58

    Niin minullekkin jos kyse on tosiaan tavoitekannasta/100ha:lle kuten Gla yllä. Ja mieluusti vielä metsä-ha:lle laskettuna.

    A.Jalkanen 15.7.2015 at 08:20

    Olisiko oikea luku kuitenkin 1-2 per 1000 ha? Kelpaisi, paremman puutteessa. Tuolla voisi kokeilla jonkun vuoden ja katsoa miten tuhoille käy.

    suorittava porras 15.7.2015 at 13:06

    ”#Tavoitekanta on sama riippumatta siitä, pääseekö porukkaan maata omistamattomat vai ei. Ongelmien juuret ovat sen pöydän ympärillä, jossa tavoitekanta on päätetty.”#

    Juuri niin ! Sen pöydän ympärillä on pääasiassa maata omistavia metsästäjiä ja aiheeseen liittyviä tahoja (mm liikenne ,metsätalous) , joita kuullaan .
    Ainakin seuravat kome vuotta mennään siinä pöydässä syntyneiden päätösten mukaisesti . Eri asia saattaa olla , pystyvätkö seurat paikallistasolla pääsemään tavoitteeseen 3-3,5 hirveen / 1 000 ha.
    Jos seura on kuihtunut metsästäjäkadon seurauksena (=seurausta siitä , että VAIN maata omistavat ovat oikeutettuja pääsemään seuran jäseniksi ) , voi tavoitteeseen päsemisessä olla vaikeuksia .

    PS .Meillä varsinaiseen tavoitteseen on vielä paljon matkaa nykyisesta 1-2 otusta / 1 000 ha tasosta : )
    Tämä nykyinen taso on kaato- ja seurantatilastoista poimittuna noin 10 % siitä , missä oltiin 15 vuotta sitten . On nimittäin melkoinen ero tilanteeseen , että useana vuonna peräkkäin samalta alueelta kun nykyisin , kaadettiin yli 20 saaliseläintä . Vuoden 2014 jäävä kanta oli 3 yksilöä samalla pinta-alalla !

    …ja kommenteista päätellen lukuharjoituksia viittaamaallani taholla ei ole edes aloitettu : )

    Puun takaa 15.7.2015 at 15:34

    Ei tässä todellakaan ole siitä kysymys, onko hirviporukoissa maaata omistavia vaiko omistamattomia, vaan siitä, että kaikki uudet biotaloussuunnitelmat jäävät nykyisellä hirvimäärällä toteutumatta.
    Ei kait kellään normaalijärjellä varustetulla ihmisellä siitä ole epäselvää.
    Laitan tulemaan uusia kuvia hirvituhoista, kun saan tämän kesän varhaisperkaukset tehtyä.
    Kuvamateriaali voi järkyttää herkempiä katsojia.
    Mahdolliset selitykset hirvituhojen syistä joutuu tässä tapauksessa myös päivittämään kokonaan uudestaan.

    jees h-valta 15.7.2015 at 15:38

    Nyt alan ymmärtää hiukan kummeksumaani asiaa täällä palstoilla.
    Kun mielestäni puuntakunen ei juuri kovin hirvikantakriittinen ennen ole ollut. Mutta kun kalikkaan kalahtaa niin yleensä älähtää. Nyt on ilmeisesti käynyt niin?
    Tervetuloa vain kuvien kera ja yritetään samalla kaistalla kaistapäitä vastaan.

    suorittava porras 15.7.2015 at 16:22

    UUTISET
    LUONTO

    Riistakeskus päätti hirvikannan tavoitetasot

    Alueelliset riistaneuvostot ovat vahvistaneet hirvikannan hoitotavoitteet lähivuosille. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 77 000 hirven talvikantaa, mikä vastaa monin paikoin arviota tämän hetkisestä hirvikannasta. Hirviä on kuitenkin noin puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

    Kaikki Suomen alueelliset riistaneuvostot ovat päättäneet hirvikannan hoitotavoitteista uusilla hirvitalousalueilla. Maa- ja metsätalousministeriö ei enää määritä hirvitiheystavoitteita, vaan se tehdään aluetasolla ns. riistaneuvostojen johdolla.

    Hirvitalousalueille on asetettu lähivuosiksi vaihteluväli, jonka sisällä hirvikannan määrää säädellään kullakin alueella.

    Hirvitiheystavoitteet vaihtelevat paljon eri puolilla Suomea. Paikoin Keski- ja Etelä-Suomessa tavoite on keskimäärin noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa sitä pienempi.

    Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Rannikko-Pohjanmaalle. Matalimmat tavoitetiheydet löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta.

    Tavoite perustuu metsästäjiltä saatuun tietoon hirvikannasta

    Hirvitavoitteissa on pyritty ottamaan huomioon hirvien aiheuttamat vahingot ja riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteet perustuvat tietoihin, joita on saatu alueellisilta hirviin liittyviltä sidosryhmiltä kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisilta ja eri järjestöiltä.

    Tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat Suomen riistakeskus ja paikalliset riistanhoitoyhdistykset. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus metsästyksen yhteydessä kerätyn hirvihavaintoaineiston perusteella.

    Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvion mukaan kanta on ennen tämän kevään vasomisaikaa koko maassa noin 82 000 hirveä.

    Puun takaa 15.7.2015 at 16:24

    Hirvituhoja on kyllä ollut, mutta ne ovat yleensä pysyneet kohtuuden rajoissa.
    Nyt alkaa kohtuuden raja kieltämättä ylittymään.

    suorittava porras 15.7.2015 at 16:27

    Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet 1.8.2014‒31.7.2017

    Toiminta-alueiden edustajat (suluissa varajäsen):

    Hannu S. Laine, puheenjohtaja (Mikko Simola), Etelä-Häme
    Mikael Antell, varapuheenjohtaja (Markku Tuominen), Uusimaa
    Juhani Kukkonen (Matti Koppanen), Etelä-Savo
    Ilkka Tiainen (Matti Soukka), Kaakkois-Suomi
    Matti Kemppainen (Mikko Kanniainen), Kainuu
    Yrjö Soidinmäki (Ilkka Leppänen), Keski-Suomi
    Jari Huhtamella (Timo Kovala), Lappi
    Jukka Vänttilä (Jouko Arvo), Oulu
    Pauli Kiviluoma (Sauli Ojatalo), Pohjanmaa
    Heikki Toijala (Pertti Salminen), Pohjois-Häme
    Veikko Sorsa (Pentti Pulkkinen), Pohjois-Karjala
    Juha Savolainen (Marko Metso), Pohjois-Savo
    Mathias Lindström (Mikael Nyholm), Rannikko-Pohjanmaa
    Erkki Kallio (Matti Tervakangas), Satakunta
    Marko Perkkiö (Patrick Johansson), Varsinais-Suomi

    Muut edustajat (suluissa varajäsen):

    Sami Niemi (Vilppu Talvitie), maa- ja metsätalousministeriö
    Matti Osara (Esko Hyvärinen), ympäristöministeriö
    Ahti Putaala (Antti Maukonen), Metsähallitus
    Pekka Helle (Päivi Eskelinen), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
    Johnny Sved (Lauri Saaristo), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
    Mikko Tiirola (Timo Leskinen), Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
    Lauri Kontro (Panu Hiidenmies), Suomen metsästäjäliitto
    Vesa Luhta (Sami Lyytinen), Suomen luonnonsuojeluliitto
    Jaa:

Viewing 10 replies - 171 through 180 (of 216 total)
1 2 3 … 17 18 19 20 21 22